MikkoPaatero

Kaikki blogit puheenaiheesta Euro

Itsenäisyydestä on kysymys

Olen seurannut pettyneenä, joskaan en yllättyneenä nykyisten vaalien aikana käytyä keskustelua. Vaalipaneeleissa ja tenteissä käytetään suuri osa ajasta ilmastokysymysten vatvomiseen. Samalla jäävät kokonaan uupumaan EU:ta, euroa ja Natoa koskevat kysymykset. Epäsuhta on sitä suurempi, kun huomataan, että maapallon ilmastoon suomalaisten toimilla ei ole mitään vaikutusta, ja toisaalta EU:n, euron ja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitys on suurempi kuin koskaan.

 

Missä EU, siellä ongelma

Perussuomalaiset esiintyvät kansallismielisenä vaihtoehtona ja on sen johdosta suosiossa. Kun katsotaan kulunutta hallituskautta, niin pitää muistaa perussuomalaisten  toimintaa. Missä EU, siellä ongelma oli populismia, jolla luotiin kannatusta, mutta mitään poliittista ohjelmaa asian suhteen tietääkseni ei ollut. Tämä tuli esille, kun kansalaisaloite euro erosta tuotiin valiokuntiin. Paavo Väyrysen mukaan perussuomalaiset olivat aktiivisia siinä, että asia ei etenisi eduskuntaan.

Suurtyöttömyys vaivaa edelleen - kestääkö Suomi?

Koska virallisissa tilastoissa halutaan asiat nähdä kauniimpina kuin ne ovat, tiivistän tammikuista TEM:in raporttia tähän.

 

Euroopan poliittinen maisema

Parissakin viime viikkoina järjestetyssä ulkopoliittisen instituutin seminaarissa on aiheena ollut EU, toisessa raha- ja talousliitto, toisessa ”poliittisen maiseman” odotettavissa oleva muutos. Mikään tekninen asia ei tietenkään ole eurokaan, ja sen menestys ja varsinkin menestymättömyys vaikuttaa tuohon maisemaan enemmän kuin yhdet europarlamentin vaalit. Vaalithan sitä paitsi eivät viime kädessä ole maiseman muuttumisen aiheuttaja, ne vain tuovat sen näkyviin.

Mitkä ne olivatkaan EU:n hyödyt?

Suomen EU- ja eurojäsenyyden ongelmat ovat taas pinnalla. EU:n isot maat haluavat tehostaa yhteisön toimintaa kahmimalla lisää valtaa. Pienet jäsenmaat halutaan syrjäyttää päätöksenteossa, kun päätetään pahoin velkaantuneiden maiden kiireellisestä tukemisesta Euroopan valuuttamekanismin (EVM) kautta. Kokoomus ja keskusta ovat tietenkin heti kiirehtimässä asiaa Suomen etujen vastaisesti. Kannetaanko kohta Suomen rahoja Italiaan, kun uhkaavia talouden tunnusmerkkejä on jo ilmassa? Miten ne EU:n hyödyt eivät meinaa pysyä mielessä?

Suomi on taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Tulevaisuus näyttää synkältä.

SUOMI ON TALOUSHISTORIANSA SYVIMMÄSSÄ LAMASSA.

Lehdissä, television uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa sekä hallituksen suulla on kehuttu viimeaikaista taloudellista kehitystä. Talous on kasvanut keskimäärin 2.6 %:a vuodessa kahtena viime vuonna.  On jäänyt huomaamatta, että Suomen kansantalous on vieläkin taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Jotta asia selviäisi, katsokaamme ensin kuvion avulla, kuinka Suomessa aikaansaatu tulo on kehittynyt pitemmällä ajanjaksolla. Vieressä olevassa kuviossa on vuodesta 1860 lähtien Suomessa aikaansaatu reaalinen tulo.

Olli Rehn, MIkkelin Palloilijat vai Suomen Pankki

 

 

 

Suomen Pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen Olli Rehn, Mikkelin Palloilijat, kirjoitti Pravdaan (HS 31.12.2018) otsikolla ”Euroopan rahaliitto ei ole vielä valmis”. Siinä Rehnin yksityiskohdat eivät kestä lähempää tarkastelua.

 

Rehn: ”1990-luvulla halusimme vihdoin liittyä mukaan päättämään meitä koskevista asioista tasavertaisesti muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa.”

 

Devalvoiminen kultakannassa ja eurossa

Kultakannan mekanismi oli yksinkertainen. Kun joku maa vei vähemmän kuin toi, se joutui ostamaan tuotteita toisesta maasta kullalla. Kullan määrä kotimarkkinoilla väheni ja tämä alensi kultaan sidottuja hintoja sekä palkkoja. Kulutus supistui ja kauppatase tasapainottui. Tietysti tästä seurasi myös korkojen kohoaminen, investointien vähentyminen ja työttömyyden kohoaminen. Kultakanta pakotti talouskuripolitiikkaan joka aiheutti tiettyä hyvinvointitappiota.

Eurossa vai ei

Olin aikanaan Euroopan ensimmäinen kuluttaja, joka teki euromaksun. Suomi siirtyi käteiseuroon tunnin muita euromaita edellä 1.1.2002. Puolenyön lähestyessä olin verkkopankissa sormi liipaisimella tekemään omani euromaksuni, ja tein sen sillä sekunnilla, kun vuosi vaihtui. Arvelen, ettei muita yhtä kaheleita ollut liikkeellä, joten siis olin ensimmäinen.

Kannattiko euroon mennä? Ruotsillehan kävi hyvin ilman euroa, mutta voi myös olla, että meille olisi käynyt huonommin. Rinnakkaisuniversumi tässä olisi varsin kiinnostava.

20-vuotta eurossa, hurraa

Uutisissa mainittiin, että ensin tili-valuuttana ja sitten vuosia myöhemmin euroon siirtymiseen on kulut 20-vuotta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä