Isäntämaasopimus http://theotyrvainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/138903/all Fri, 12 Jan 2018 20:40:01 +0200 fi Onko Suomen Puolustusvoimien ylipäällikkö vaihtumassa ? http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249050-onko-suomen-puolustusvoimien-ylipaalliko-vaihtumassa <p>Äsken Tampereen presidenttivaalitilaisuudessa&nbsp; kysyttiin, että miten muisteltaisiin Suomen 200-vuotisjuhlissa Suomen 100-vuoden takaista aikaa.&quot;</p><p>Prsidenttiehdokas Sauli Niinistö kuvaili, että sivulauseessa muisteltaisiin presidenttinä, joka piti yllä diplomatiaa idän kanssa.</p><p>Itse kirjoittaisin historian toisin. Presidentti Sauli Niinistön aikana Suomi alkoi luopumaan hyväksi koetun liittoumattomuuden tieltä. Suomi menetti uskottavuuttaan, kun teki Isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Tästä tuli Suomelle myös paljon harmia.&nbsp;</p><p>Tässäpä ote isäntämaasopimuksesta.&nbsp;</p><p>&quot;ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfiktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi,&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äsken Tampereen presidenttivaalitilaisuudessa  kysyttiin, että miten muisteltaisiin Suomen 200-vuotisjuhlissa Suomen 100-vuoden takaista aikaa."

Prsidenttiehdokas Sauli Niinistö kuvaili, että sivulauseessa muisteltaisiin presidenttinä, joka piti yllä diplomatiaa idän kanssa.

Itse kirjoittaisin historian toisin. Presidentti Sauli Niinistön aikana Suomi alkoi luopumaan hyväksi koetun liittoumattomuuden tieltä. Suomi menetti uskottavuuttaan, kun teki Isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Tästä tuli Suomelle myös paljon harmia. 

Tässäpä ote isäntämaasopimuksesta. 

"ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfiktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi,"

]]>
19 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249050-onko-suomen-puolustusvoimien-ylipaalliko-vaihtumassa#comments Isäntämaasopimus Sotatila Turvallisuus Ylipäällikkö Fri, 12 Jan 2018 18:40:01 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249050-onko-suomen-puolustusvoimien-ylipaalliko-vaihtumassa
Valmisteleeko Nato hyökkäystä Venäjälle? http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246251-valmisteleeko-nato-hyokkaysta-venajalle <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitin alla olevan kommentin Jukka Leppälahden blogikirjoitukseen :&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>** &quot;Sotaan tarvitaan jokin syy, mikä se mahtaisi olla. En keksi yhtään, voisiko joku asiantuntija kertoa.&quot;</p><p>Tätä pelkäsinkin, asiantuntijat eivät keksi mitään. Asiaa tuntemattomillakaan ei ole yhtään syytä esittää mutta siitä huolimatta jankkaavat jatkuvasti, että Nato hyökkää Venäjälle. Ja mikä pahinta, Nato hyökkää Suomen kautta, oli Suomi Natossa tai ei.&nbsp; &nbsp;RAUHANKUMPPANUUS ja isäntämaasopimus antavat Natolle oikeuden käyttää Suomea hyökkäyksen sillanpääasemana.</p><p>Mutta edelleenkin puuttuu se syy, miksi? Jos kuitenkin yritän oikein kovasti löytää yhden syyn, se voisi olla vaihtaa Kremlin juntta.</p><p>Siihen ei kuitenkaan sotaa tarvita, talouspakotteet riittävät. Jos kaasua ja öljyä ei osteta, Venäjä on polvillaan ja johto vaihtuu, joko rauhanomaisesti tai sitten ei. Venäläiset osaavat itse tehdä vallanvaihdon (-kumouksen).</p><p>Nato ei ole Putinin ainoa huoli. Liittovaltion pitäminen Kremlin komennossa rakoilee. Tatarstanin alueella on suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä ja Tatarstan on osoittanut halua irtautua federaatiosta. Voisiko se tapahtua äänestämällä samaan tapaan kuin Krimillä, epäilen?**</p><p>&nbsp;</p><p>Kukaan ei kirjoittanut yhtään syytä, ei edes Jukka Luoma, joka on varma, että Nato on hyökkäysliitto.&nbsp;&nbsp; Epäilen, että kun kysymykseni oli esitetty kommentissa (#48), sitä ei huomattu.&nbsp; Nyt se varmaan huomataan ja saan monia syitä siihen, miksi Nato hyökkää Venäjälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Kirjoitin alla olevan kommentin Jukka Leppälahden blogikirjoitukseen : 

 

** "Sotaan tarvitaan jokin syy, mikä se mahtaisi olla. En keksi yhtään, voisiko joku asiantuntija kertoa."

Tätä pelkäsinkin, asiantuntijat eivät keksi mitään. Asiaa tuntemattomillakaan ei ole yhtään syytä esittää mutta siitä huolimatta jankkaavat jatkuvasti, että Nato hyökkää Venäjälle. Ja mikä pahinta, Nato hyökkää Suomen kautta, oli Suomi Natossa tai ei.   RAUHANKUMPPANUUS ja isäntämaasopimus antavat Natolle oikeuden käyttää Suomea hyökkäyksen sillanpääasemana.

Mutta edelleenkin puuttuu se syy, miksi? Jos kuitenkin yritän oikein kovasti löytää yhden syyn, se voisi olla vaihtaa Kremlin juntta.

Siihen ei kuitenkaan sotaa tarvita, talouspakotteet riittävät. Jos kaasua ja öljyä ei osteta, Venäjä on polvillaan ja johto vaihtuu, joko rauhanomaisesti tai sitten ei. Venäläiset osaavat itse tehdä vallanvaihdon (-kumouksen).

Nato ei ole Putinin ainoa huoli. Liittovaltion pitäminen Kremlin komennossa rakoilee. Tatarstanin alueella on suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä ja Tatarstan on osoittanut halua irtautua federaatiosta. Voisiko se tapahtua äänestämällä samaan tapaan kuin Krimillä, epäilen?**

 

Kukaan ei kirjoittanut yhtään syytä, ei edes Jukka Luoma, joka on varma, että Nato on hyökkäysliitto.   Epäilen, että kun kysymykseni oli esitetty kommentissa (#48), sitä ei huomattu.  Nyt se varmaan huomataan ja saan monia syitä siihen, miksi Nato hyökkää Venäjälle.

]]>
17 http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246251-valmisteleeko-nato-hyokkaysta-venajalle#comments Isäntämaasopimus Nato Rauhankumppanuus Sotilaallilen hyökkäysliitto Venäjä Sat, 18 Nov 2017 10:09:56 +0000 Matti Villikari http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246251-valmisteleeko-nato-hyokkaysta-venajalle
Kansanäänestykset perustuslakiin http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246214-kansanaanestykset-perustuslakiin <p>Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.</p><p>Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.</p><p>Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.</p><p>Vastustin Suomen liittymistä Euroopan unioniin ennen muuta siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto, jäsenyys Euroopan talousalueessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.</p><p>Suomen liittymistä euroalueeseen vastustin taloudellisten syiden lisäksi myös siksi, että näköpiirissä oli euroalueen muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi. Muut Pohjoismaat olivat lisäksi jäämässä euroalueen ulkopuolelle.</p><p>Kun EU:ssa julkaistiin kesällä 2015 niin sanottu viiden presidentin suunnitelma todellisen talousunionin muodostamiseksi euroalueelle, tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite haudattiin perustuslakivaliokuntaan.</p><p>Tämän kokemuksen perusteella olen&nbsp; tehnyt kansalaisaloitteen, jonka mukaan perustuslakia olisi muutettava siten, että Suomen suvereniteettia merkittävästi kaventavat kansainväliset velvoitteet olisi aina alistettava kansanäänestykseen. Aloite on nyt allekirjoitettavissa sivulla kansalaisaloite.fi.</p><p>Perustuslain muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla turvaisi sitä, että sekä EU:n sisäiseen kehitykseen että Suomen mahdolliseen sotilaalliseen liittoutumiseen liittyvät sopimukset alistettaisiin tulevaisuudessa kansanäänestykseen.</p><p>Kansanäänestysmenettely turvaisi huolellisen harkinnan Suomen suvereniteettia kaventavia ratkaisuja tehtäessä. Se täydentäisi perustuslain 94 &sect;:n määräystä, jonka mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut on tehtävä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä.</p><p>Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.</p><p>Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaasopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.</p><p>Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.</p><p>Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä.</p><p>Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuudesta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa olla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanäänestykset perustuslakiin, isäntämaasopimus perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi

 

Olen ollut mukana valtiollisessa päätöksenteossa lähes puolet Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajasta.

Tärkein tehtäväni kuluneina lähes viitenä vuosikymmenenä on ollut Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaaminen.

Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.

Vastustin Suomen liittymistä Euroopan unioniin ennen muuta siitä syystä, että meille oli tarjolla parempi vaihtoehto, jäsenyys Euroopan talousalueessa ja tiivis pohjoismainen yhteistyö. Olisimme säilyttäneet itsenäisyytemme ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Suomen liittymistä euroalueeseen vastustin taloudellisten syiden lisäksi myös siksi, että näköpiirissä oli euroalueen muuttuminen unionin ylikansalliseksi liittovaltioytimeksi. Muut Pohjoismaat olivat lisäksi jäämässä euroalueen ulkopuolelle.

Kun EU:ssa julkaistiin kesällä 2015 niin sanottu viiden presidentin suunnitelma todellisen talousunionin muodostamiseksi euroalueelle, tein kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloite haudattiin perustuslakivaliokuntaan.

Tämän kokemuksen perusteella olen  tehnyt kansalaisaloitteen, jonka mukaan perustuslakia olisi muutettava siten, että Suomen suvereniteettia merkittävästi kaventavat kansainväliset velvoitteet olisi aina alistettava kansanäänestykseen. Aloite on nyt allekirjoitettavissa sivulla kansalaisaloite.fi.

Perustuslain muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla turvaisi sitä, että sekä EU:n sisäiseen kehitykseen että Suomen mahdolliseen sotilaalliseen liittoutumiseen liittyvät sopimukset alistettaisiin tulevaisuudessa kansanäänestykseen.

Kansanäänestysmenettely turvaisi huolellisen harkinnan Suomen suvereniteettia kaventavia ratkaisuja tehtäessä. Se täydentäisi perustuslain 94 §:n määräystä, jonka mukaan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa koskevat ratkaisut on tehtävä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä.

Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.

Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaasopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.

Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.

Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä.

Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuudesta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa olla.

]]>
27 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246214-kansanaanestykset-perustuslakiin#comments Isäntämaasopimus Kansanäänestys Perustuslaki Perustuslakivaliokunta Fri, 17 Nov 2017 09:05:00 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246214-kansanaanestykset-perustuslakiin
Suomi on jo liittynyt Natoon http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245841-suomi-on-jo-liittynyt-natoon <p>Puolustusvoimien kalusto ja prosessit ovat Nato-yhteensopivia. Suomen puolustusbudjetti on Naton vaatimalla tasolla. Tietojen vaihto Nato-maiden kanssa on aktiivista ja jatkuvaa.&nbsp;Suomalaiset sotilaat maajoukoista ilmavoimiin harjoittelevat Nato-maissa Nato-sotilaiden kanssa, ja vastaavasti Nato-sotilaat harjoittelevat Suomessa. Suomi myös osallistuu vapaaehtoisesti tositoimiin Naton johtamissa operaatioissa ulkomailla, kuten Afganistanissa.</p><p>Lisäksi on sovittu, että tosipaikan tullen kriisitilanteessa Naton sotilaat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Naton_is%C3%A4nt%C3%A4maasopimus">voivat tulla puolustamaan Suomea</a> ja perustaa tänne tukikohtia.&nbsp;</p><p>Olemme siis käytännössä jo liittyneet Natoon!&nbsp;</p><p>Vain yksi asia puuttuu: virallinen jäsenyys, joka antaisi meille turvatakuut. Eli takaisi Naton osallistumisen Suomen puolustukseen, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Nyt sotilaallinen apu on käytännössä järjestetty täysin mahdolliseksi, siitä vain ei ole mitään takeita, jos apua oikeasti tarvitsemme ja pyydämme.&nbsp;</p><p>Kuitenkin viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan vain 22% suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Minusta tilanne on outo, ja vaikuttaa vahvasti siltä että moni suomalainen ei ole tietoinen siitä, kuinka tiivistä Nato-yhteistyömme nykyään on. Miksi olemme liittyneet kaikilla muilla tavoin Natoon, jos emme haluaisi myös Naton suurinta etua eli turvatakuita?&nbsp;</p><p>Vaikuttaa siltä, että valtionjohdon tavoitteena on oikeasti saada Natolta myös jäsenyys ja turvatakuut. Siitä vain ei vielä kerrota avoimesti kansalle.&nbsp;</p><p>Natoa vastustettaessa mainitaan usein Venäjän vastareaktio jäsenyyteen. Sen suhteen kannattaa muistaa, että puolustusvoimiemme nykyinen erittäin vahva Nato-yhteistyö on täysin Venäjän tiedossa. Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta vain siltä osin, että Suomi olisi vähemmän houkutteleva hyökkäyskohde, kun meillä olisi takuu, ei vain mahdollisuus Naton avusta puolustuksessa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten Nato toimii?</strong></p><p>Natosta on Suomessa liikkeellä runsaasti virheellisiä käsityksiä. Niitä on syytä oikoa.</p><p>Nato on valtioiden välinen järjestö, jossa toimitaan siviilihallitusten tekemien konsensuspäätösten pohjalta. Sotilaat eivät siis johda Natoa - viime vuosina johdossa ovat olleet pohjoismaiset sosialidemokraatit. Naton päätehtävät ovat jäsenten yhteisen puolustuksen järjestäminen, globaali kriisinhallinta ja kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi Venäjän kanssa vakauden lisäämiseksi maailmanpolitiikassa.&nbsp;</p><p>Nato-jäsenyys ei käytännössä maksaisi meille mitään: Suomen puolustusmenot&nbsp;<a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomen-puolustusbudjetti-vastaa-jo-naton-suositustasoa/726172/" target="_blank">ovat jo Naton vaatimalla tasolla</a>. Sen sijaan jäsenyys mahdollistaisi kustannussäästöjä. Puolustusliiton taatessa selustan resursseillaan olisi helpompaa miettiä asevelvollisuuden vähentämistä, josta kansantalous saisi suuria säästöjä.</p><p>Jäsenyys ei pakota osallistumaan kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla. Esimerkiksi Libyan operaatioon osallistui vain puolet Nato-maista.&nbsp;Natoa vastustettaessa puhutaan usein Irakin sodasta. Se ei kuitenkaan ollut Nato-operaatio vaan Yhdysvaltain vetämä hyökkäys.&nbsp;</p><p>--</p><p>Itse en pidä pimeiden lyhtyjen politiikasta näin tärkeässä asiassa. Tosiasioiden valossa kannatan avoimesti Natoon liittymistä ja haen presidenttiehdokkuutta. Ensimmäistä kertaa historiassa voit kannattaa ehdokkuuttani sähköisellä allekirjoituksella osoitteessa&nbsp;<a href="http://petrus2018.fi/" target="_blank">petrus2018.fi</a></p> Puolustusvoimien kalusto ja prosessit ovat Nato-yhteensopivia. Suomen puolustusbudjetti on Naton vaatimalla tasolla. Tietojen vaihto Nato-maiden kanssa on aktiivista ja jatkuvaa. Suomalaiset sotilaat maajoukoista ilmavoimiin harjoittelevat Nato-maissa Nato-sotilaiden kanssa, ja vastaavasti Nato-sotilaat harjoittelevat Suomessa. Suomi myös osallistuu vapaaehtoisesti tositoimiin Naton johtamissa operaatioissa ulkomailla, kuten Afganistanissa.

Lisäksi on sovittu, että tosipaikan tullen kriisitilanteessa Naton sotilaat voivat tulla puolustamaan Suomea ja perustaa tänne tukikohtia. 

Olemme siis käytännössä jo liittyneet Natoon! 

Vain yksi asia puuttuu: virallinen jäsenyys, joka antaisi meille turvatakuut. Eli takaisi Naton osallistumisen Suomen puolustukseen, jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Nyt sotilaallinen apu on käytännössä järjestetty täysin mahdolliseksi, siitä vain ei ole mitään takeita, jos apua oikeasti tarvitsemme ja pyydämme. 

Kuitenkin viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan vain 22% suomalaisista kannattaa Natoon liittymistä. Minusta tilanne on outo, ja vaikuttaa vahvasti siltä että moni suomalainen ei ole tietoinen siitä, kuinka tiivistä Nato-yhteistyömme nykyään on. Miksi olemme liittyneet kaikilla muilla tavoin Natoon, jos emme haluaisi myös Naton suurinta etua eli turvatakuita? 

Vaikuttaa siltä, että valtionjohdon tavoitteena on oikeasti saada Natolta myös jäsenyys ja turvatakuut. Siitä vain ei vielä kerrota avoimesti kansalle. 

Natoa vastustettaessa mainitaan usein Venäjän vastareaktio jäsenyyteen. Sen suhteen kannattaa muistaa, että puolustusvoimiemme nykyinen erittäin vahva Nato-yhteistyö on täysin Venäjän tiedossa. Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta vain siltä osin, että Suomi olisi vähemmän houkutteleva hyökkäyskohde, kun meillä olisi takuu, ei vain mahdollisuus Naton avusta puolustuksessa. 

 

Miten Nato toimii?

Natosta on Suomessa liikkeellä runsaasti virheellisiä käsityksiä. Niitä on syytä oikoa.

Nato on valtioiden välinen järjestö, jossa toimitaan siviilihallitusten tekemien konsensuspäätösten pohjalta. Sotilaat eivät siis johda Natoa - viime vuosina johdossa ovat olleet pohjoismaiset sosialidemokraatit. Naton päätehtävät ovat jäsenten yhteisen puolustuksen järjestäminen, globaali kriisinhallinta ja kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi Venäjän kanssa vakauden lisäämiseksi maailmanpolitiikassa. 

Nato-jäsenyys ei käytännössä maksaisi meille mitään: Suomen puolustusmenot ovat jo Naton vaatimalla tasolla. Sen sijaan jäsenyys mahdollistaisi kustannussäästöjä. Puolustusliiton taatessa selustan resursseillaan olisi helpompaa miettiä asevelvollisuuden vähentämistä, josta kansantalous saisi suuria säästöjä.

Jäsenyys ei pakota osallistumaan kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla. Esimerkiksi Libyan operaatioon osallistui vain puolet Nato-maista. Natoa vastustettaessa puhutaan usein Irakin sodasta. Se ei kuitenkaan ollut Nato-operaatio vaan Yhdysvaltain vetämä hyökkäys. 

--

Itse en pidä pimeiden lyhtyjen politiikasta näin tärkeässä asiassa. Tosiasioiden valossa kannatan avoimesti Natoon liittymistä ja haen presidenttiehdokkuutta. Ensimmäistä kertaa historiassa voit kannattaa ehdokkuuttani sähköisellä allekirjoituksella osoitteessa petrus2018.fi

]]>
28 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245841-suomi-on-jo-liittynyt-natoon#comments Kotimaa Isäntämaasopimus Nato Puolustusvoimat Turvatakuut Thu, 09 Nov 2017 18:58:58 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245841-suomi-on-jo-liittynyt-natoon
Vieläkö Trumputin on hengissä? http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236351-vielako-trumputin-on-hengissa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vieläkö Trumputin elää?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Obaman ja Clintonin johtama USA oli jatkuvasti kiristämässä pakotteita Venäjää vastaan, ja Suomikin oli mukana. Tuore isäntämaasopimus vuodelta 2014 antoi Natolle mahdollisuuden tulla maahamme milloin halusi ja mihin tehtävään tahansa. Vuonna 2016 USA kutsuikin itsensä harjoittelemaan. Media vain hieman ihmetteli.</p><p>&nbsp;</p><p>Baltian maihin päätettiin lähettää Nato-joukkoja, ja natottaminen Suomessa ja Ruotsissa jatkui kiivaana. Näytti siltä, että muiden mukana suomalaisia valmisteltiin russofobisella propagandalla ihan oikeaan sotaan. Suursodan mahdollisuutta sai pelätä, mikäli Hillary Clinton olisi valittu syksyllä 2016 USA:n presidentiksi, jolloin entinen linja olisi jatkunut. Sotahaukat ja sotaelinkeino näyttivät siis ennenpitkää saavan sotansa, ja Suomi olisi taistelutannerta.</p><p>&nbsp;</p><p>Donald Trumpilla sen sijaan näytti olevan myötämieltä Venäjää kohtaan. Suomen pelastamiseksi Trumpin valinta vaikutti turvallisemmalta. Kirjoitin, että kunpa Trump voittaisi. Samaan suuntaan pohti myös Paavo Väyrynen 27.11.2016 Kokkolassa (katso You Tube).</p><p>&nbsp;</p><p>Trump voitti, ja alkoi hirmuinen mustamaalaaminen. Suhteet Venäjälle koettiin arveluttaviksi ja väitettiinpä Venäjän sotkeutuneen USA:n vaaleihinkin. Trump joutui ahtaalle.</p><p>&nbsp;</p><p>SittenTrump näytti tekevän U-käännöksen. Erotti avustajiaan ja pommitti Venäjän suojeluksessa olevan Syyrian hallituksen joukkoja. Syyksi sanottiin kaasuhyökkäys. USA ampui 69 ohjusta, lentokoneita tuhoutui, ihmisiäkin kuoli.</p><p>&nbsp;</p><p>USA:n ja Venäjän suhteiden kerrotaan olevan nyt kylmimmillään pitkiin aikoihin. Media on ällikällä lyöty, ja taitavat tutkinnat liian läheisestä kanssakäymisestä Venäjän kanssa hautautua.</p><p>&nbsp;</p><p>Paranoidi kun olen, niin aloin elätellä toivoa salaliitosta. Että siinäkö ne kaverukset Trump ja Putin nyt pelaavat yhteen, jotta syytökset Venäjä-suhteista jäisivät? Kun videobloggaaja Jordan Sather oli tullut samoihin toiveisiin, niin kehtaan tuon nyt maailmalle julki tuoda. Toivon Trumputinin elävän. Varmuuttahan siitä ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei sinne lentotukikohtaan lentänytkään kuin 23 ohjusta. Loput 36 lensivät tämän hetkisen yhteisen vihollisen Isisin puolelle, ja kaiken lisäksi hyökkäyksestä oli ilmoitettu etukäteen Venäjän johdolle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Vieläkö Trumputin elää?

 

Obaman ja Clintonin johtama USA oli jatkuvasti kiristämässä pakotteita Venäjää vastaan, ja Suomikin oli mukana. Tuore isäntämaasopimus vuodelta 2014 antoi Natolle mahdollisuuden tulla maahamme milloin halusi ja mihin tehtävään tahansa. Vuonna 2016 USA kutsuikin itsensä harjoittelemaan. Media vain hieman ihmetteli.

 

Baltian maihin päätettiin lähettää Nato-joukkoja, ja natottaminen Suomessa ja Ruotsissa jatkui kiivaana. Näytti siltä, että muiden mukana suomalaisia valmisteltiin russofobisella propagandalla ihan oikeaan sotaan. Suursodan mahdollisuutta sai pelätä, mikäli Hillary Clinton olisi valittu syksyllä 2016 USA:n presidentiksi, jolloin entinen linja olisi jatkunut. Sotahaukat ja sotaelinkeino näyttivät siis ennenpitkää saavan sotansa, ja Suomi olisi taistelutannerta.

 

Donald Trumpilla sen sijaan näytti olevan myötämieltä Venäjää kohtaan. Suomen pelastamiseksi Trumpin valinta vaikutti turvallisemmalta. Kirjoitin, että kunpa Trump voittaisi. Samaan suuntaan pohti myös Paavo Väyrynen 27.11.2016 Kokkolassa (katso You Tube).

 

Trump voitti, ja alkoi hirmuinen mustamaalaaminen. Suhteet Venäjälle koettiin arveluttaviksi ja väitettiinpä Venäjän sotkeutuneen USA:n vaaleihinkin. Trump joutui ahtaalle.

 

SittenTrump näytti tekevän U-käännöksen. Erotti avustajiaan ja pommitti Venäjän suojeluksessa olevan Syyrian hallituksen joukkoja. Syyksi sanottiin kaasuhyökkäys. USA ampui 69 ohjusta, lentokoneita tuhoutui, ihmisiäkin kuoli.

 

USA:n ja Venäjän suhteiden kerrotaan olevan nyt kylmimmillään pitkiin aikoihin. Media on ällikällä lyöty, ja taitavat tutkinnat liian läheisestä kanssakäymisestä Venäjän kanssa hautautua.

 

Paranoidi kun olen, niin aloin elätellä toivoa salaliitosta. Että siinäkö ne kaverukset Trump ja Putin nyt pelaavat yhteen, jotta syytökset Venäjä-suhteista jäisivät? Kun videobloggaaja Jordan Sather oli tullut samoihin toiveisiin, niin kehtaan tuon nyt maailmalle julki tuoda. Toivon Trumputinin elävän. Varmuuttahan siitä ei ole.

 

Ei sinne lentotukikohtaan lentänytkään kuin 23 ohjusta. Loput 36 lensivät tämän hetkisen yhteisen vihollisen Isisin puolelle, ja kaiken lisäksi hyökkäyksestä oli ilmoitettu etukäteen Venäjän johdolle.

 

]]>
13 http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236351-vielako-trumputin-on-hengissa#comments Clinton Isäntämaasopimus Taistelutanner Trump Vladimir Putin Sat, 29 Apr 2017 22:55:33 +0000 Mauri Nygård http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236351-vielako-trumputin-on-hengissa
Kuoliaaksi vaiettu ja epäselvä isäntämaasopimus http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231652-kuoliaaksi-vaiettu-ja-epaselva-isantamaasopimus <p><strong>Kuoliaaksi vaiettu ja epäselvä isäntämaasopimus</strong></p><p>Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg allekirjoitti 4.7.2014 Suomen ja Naton välisen <strong>isäntämaasopimuksen</strong>, jonka luonne on <strong>yhteisymmärryspöytäkirja</strong> (Memorandum of Understanding eli lyhennettynä MoU). Isäntämaasopimus on laadittu englanniksi ja sen teksti on tallennettu valtion säädostietopankki&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlex" title="Finlex">Finlexiin</a>. Sopimuksella ei ole allekirjoittajan asemasta johtuen virallisen valtiosopimuksen luonnetta. Sopimus tehtiin salassa eduskunnalta ja jopa ulkoasiainvaliokunnalta, jota sen varapuheenjohtaja Pertti Salolainen kovasti paheksui. Sopimus astui Suomen puolelta voimaan heti, koska hallitus ei uskaltanut viedä sitä eduskunnan käsittelyyn.</p><p>Muutamia otteita median tulkinnoista isäntämaasopimuksesta sen allekirjoitusaikana:</p><ul><li>Kaleva: 27.8.2014: &rdquo;Isäntämaatuella tarkoitetaan tukea, jota maa antaa alueelleen tuleville sotilasyksiköille.&rdquo;</li><li>&nbsp; &nbsp;HS 27.6.14: Nato: &rdquo;Isäntämaasopimus on osa kumppanuusohjelmaa Suomen kanssa&rdquo;.</li><li>Helsingin Sanomat kirjoitti 27.8.2014, että &rdquo;sopimuksen mukaan NATOn joukot voivat harjoitella Suomessa, ja että Suomea voitaisiin käyttää sotilasliiton operaatioissa myös kriisin aikana&rdquo;.</li><li>Yle: Suomi on jo antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa.&nbsp;</li><li>Todellisuudessa tämä tarkoittaa meidän pohjoiselta naapuriltamme jälleen yhtä askelta kohti liittymistä pohjois-atlanttiseen blokkiin, kirjoittaa Rossiiskaja Gazetan toimittaja&nbsp;Nadezhda Jermolajeva.</li><li>Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpään mukaan Suomen allekirjoittama isäntämaasopimus <strong>ei muuta Suomen perussuhdetta Natoon millään tavalla</strong>. Hän toteaa, että solmittu sopimus tekee lähinnä yhteistyön ja yhteistoiminnan helpommaksi ja vaivattomammaksi.</li></ul><p>Näistä kommenteista voi valikoida haluamansa. Järvenpään mukaan sopimuksella ei ole mitään vaikutusta Nato-suhteisiin. Naton mukaan se on osa kumppanuusohjelmaa. Todennäköisesti isäntämaasopimusta on käytetty Suomessa järjestetyissä sotaharjoituksissa. Ei Naton joukot tule tänne ilman sopimusta.</p><p>Kun asiasta on niin erilaisia käsityksiä, niin on parasta lukea pari isäntämaasopimuksen ydinkohtaa.</p><p><em>2.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tarkoitus on sopia periaatteet ja menettelytavat toiminnallisten kohteiden perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi NATO-joukoille isäntämaassa, tai isäntämaan tukemana, <strong>NATOn sotilaallisten toimien aikana</strong>.</em></p><p><em>2.2 Tämä yhteisymmärryssopimus ja sen jatkodokumentit on tarkoitettu suunnittelun pohjaksi asianomaisille isäntämaan tahoille ja NATOn johdolle ennakoimaan isäntämaatukea erilaisille NATOn sotilaallisille toimille. Nämä tehtävät sisältävät toimet, joihin lähetettävät joukot ovat tiedossa, sekä ne, joihin joukot eivät vielä ole tiedossa.</em></p><p><em>Mitä ovat Naton sotilaalliset toimet, joihin viitataan kohdassa 2? Selviää kohdassa 1.2, jossa se on määritelty:</em></p><p><em>1.2 <strong>NATOn sotilaallinen toiminta</strong>. Joukkojen suorittama sotilaallinen toiminta sisältäen harjoitukset, koulutuksen, operationaalisen kokeilun ja vastaavat toimet, tai strategisen, taktisen, huolto-, koulutus- tai hallinnollisen sotilaallisen tehtävän; <strong>taisteluun johtava prosessi mukaan lukien hyökkäys</strong>, joukkojen siirrot, huolto ja järjestelyt, jotka tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai kampanjassa.</em></p><p>Tässä oli näyte isäntämaasopimuksen oleellisimmista kohdista eli mikä on sopimuksen tarkoitus: Suomi antaa Natolle tukea Suomen alueella kaikille Naton sotilaallisille toimille.</p><p>Miten isäntämaasopimus toimii käytännössä? Oletetaan, että lähialueella syntyy kriisi ja Suomi päättää kutsua Naton joukot alueelleen. Kuka kutsuu? Siihen ei löydy vastausta mistään, mutta voidaan sanoa, että hallitus kutsuu. Kuka teki sopimuksen Saksan kanssa välirauhan aikana. Vastaus on edelleen epäselvä. Kuka kutsui amerikkalaiset lentokoneet harjoittelemaan Rissalan kentälle? Sekin jäi epäselväksi.</p><p>Veikkaan, että puolustusministerillä on jo A4-sopimus valmiina pöytälaatikossa Nato-joukkojen kutsumiseksi Suomeen. Sopimusteksti voi olla hyvin lyhyt: 1) Suomi on valmis antamaan maaperänsä Naton joukkojen käyttöön isäntämaasopimuksessa sovituin periaattein käytettäväksi kaikkiin Naton valitsemiin toimiin Suomen maaperällä. 2) Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen voi lopettaa kumpikin osapuoli halutessaan. Muuta ei tarvita. Sitten vain nimet alle ja menoksi. Kohti Uralia?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuoliaaksi vaiettu ja epäselvä isäntämaasopimus

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg allekirjoitti 4.7.2014 Suomen ja Naton välisen isäntämaasopimuksen, jonka luonne on yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding eli lyhennettynä MoU). Isäntämaasopimus on laadittu englanniksi ja sen teksti on tallennettu valtion säädostietopankki Finlexiin. Sopimuksella ei ole allekirjoittajan asemasta johtuen virallisen valtiosopimuksen luonnetta. Sopimus tehtiin salassa eduskunnalta ja jopa ulkoasiainvaliokunnalta, jota sen varapuheenjohtaja Pertti Salolainen kovasti paheksui. Sopimus astui Suomen puolelta voimaan heti, koska hallitus ei uskaltanut viedä sitä eduskunnan käsittelyyn.

Muutamia otteita median tulkinnoista isäntämaasopimuksesta sen allekirjoitusaikana:

  • Kaleva: 27.8.2014: ”Isäntämaatuella tarkoitetaan tukea, jota maa antaa alueelleen tuleville sotilasyksiköille.”
  •    HS 27.6.14: Nato: ”Isäntämaasopimus on osa kumppanuusohjelmaa Suomen kanssa”.
  • Helsingin Sanomat kirjoitti 27.8.2014, että ”sopimuksen mukaan NATOn joukot voivat harjoitella Suomessa, ja että Suomea voitaisiin käyttää sotilasliiton operaatioissa myös kriisin aikana”.
  • Yle: Suomi on jo antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa. 
  • Todellisuudessa tämä tarkoittaa meidän pohjoiselta naapuriltamme jälleen yhtä askelta kohti liittymistä pohjois-atlanttiseen blokkiin, kirjoittaa Rossiiskaja Gazetan toimittaja Nadezhda Jermolajeva.
  • Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpään mukaan Suomen allekirjoittama isäntämaasopimus ei muuta Suomen perussuhdetta Natoon millään tavalla. Hän toteaa, että solmittu sopimus tekee lähinnä yhteistyön ja yhteistoiminnan helpommaksi ja vaivattomammaksi.

Näistä kommenteista voi valikoida haluamansa. Järvenpään mukaan sopimuksella ei ole mitään vaikutusta Nato-suhteisiin. Naton mukaan se on osa kumppanuusohjelmaa. Todennäköisesti isäntämaasopimusta on käytetty Suomessa järjestetyissä sotaharjoituksissa. Ei Naton joukot tule tänne ilman sopimusta.

Kun asiasta on niin erilaisia käsityksiä, niin on parasta lukea pari isäntämaasopimuksen ydinkohtaa.

2.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tarkoitus on sopia periaatteet ja menettelytavat toiminnallisten kohteiden perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi NATO-joukoille isäntämaassa, tai isäntämaan tukemana, NATOn sotilaallisten toimien aikana.

2.2 Tämä yhteisymmärryssopimus ja sen jatkodokumentit on tarkoitettu suunnittelun pohjaksi asianomaisille isäntämaan tahoille ja NATOn johdolle ennakoimaan isäntämaatukea erilaisille NATOn sotilaallisille toimille. Nämä tehtävät sisältävät toimet, joihin lähetettävät joukot ovat tiedossa, sekä ne, joihin joukot eivät vielä ole tiedossa.

Mitä ovat Naton sotilaalliset toimet, joihin viitataan kohdassa 2? Selviää kohdassa 1.2, jossa se on määritelty:

1.2 NATOn sotilaallinen toiminta. Joukkojen suorittama sotilaallinen toiminta sisältäen harjoitukset, koulutuksen, operationaalisen kokeilun ja vastaavat toimet, tai strategisen, taktisen, huolto-, koulutus- tai hallinnollisen sotilaallisen tehtävän; taisteluun johtava prosessi mukaan lukien hyökkäys, joukkojen siirrot, huolto ja järjestelyt, jotka tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai kampanjassa.

Tässä oli näyte isäntämaasopimuksen oleellisimmista kohdista eli mikä on sopimuksen tarkoitus: Suomi antaa Natolle tukea Suomen alueella kaikille Naton sotilaallisille toimille.

Miten isäntämaasopimus toimii käytännössä? Oletetaan, että lähialueella syntyy kriisi ja Suomi päättää kutsua Naton joukot alueelleen. Kuka kutsuu? Siihen ei löydy vastausta mistään, mutta voidaan sanoa, että hallitus kutsuu. Kuka teki sopimuksen Saksan kanssa välirauhan aikana. Vastaus on edelleen epäselvä. Kuka kutsui amerikkalaiset lentokoneet harjoittelemaan Rissalan kentälle? Sekin jäi epäselväksi.

Veikkaan, että puolustusministerillä on jo A4-sopimus valmiina pöytälaatikossa Nato-joukkojen kutsumiseksi Suomeen. Sopimusteksti voi olla hyvin lyhyt: 1) Suomi on valmis antamaan maaperänsä Naton joukkojen käyttöön isäntämaasopimuksessa sovituin periaattein käytettäväksi kaikkiin Naton valitsemiin toimiin Suomen maaperällä. 2) Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen voi lopettaa kumpikin osapuoli halutessaan. Muuta ei tarvita. Sitten vain nimet alle ja menoksi. Kohti Uralia?

]]>
45 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231652-kuoliaaksi-vaiettu-ja-epaselva-isantamaasopimus#comments Isäntämaasopimus Nato Venäjä Fri, 17 Feb 2017 11:53:57 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231652-kuoliaaksi-vaiettu-ja-epaselva-isantamaasopimus
Hesarin Kari Huhta jatkaa natotusta http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231570-hesarin-kari-huhta-jatkaa-natotusta <p>&nbsp;Yle julkaisi eilen Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen suomalaisten Nato-kannatuksesta. Tulokset on esitetty kuvassa. Sen mukaan Nato-kannatus on hieman nytkähtänyt alaspäin. Tutkimuksen mukaan Natoon liittymistä kannattaa vain 21 % ja vastustaa 51 %, joten vastustajia on 143 % enemmän kuin kannattajia. Tilanne on pysynyt hyvin vakaana jo vuosia kaikesta median natotuksesta huolimatta.</p><p>Hesari on Naton pää-äänen kannattaja. Se tuli jälleen hyvin selväsi esiin tänä aamuna. Kari Huhta kirjoittaa Näkökulma-osiossa Natosta otsikolla &rdquo;<strong>Suomen kumppanuus Natossa ei tule ilmaiseksi</strong>&rdquo;. Otsikon sanamuoto antaa ymmärtää, että Suomen liittyminen Natoon on jo sovittu juttu ja kysymys on vain hinnasta. Huhta ei viittaa sanallakaan Ylen eilispäivän uutiseen suomalaisten Nato-kannatuksesta, joka on hyvin erikoista.</p><p>Huhta on sitä mieltä, että Ruotsin ja Suomen pitäisi Naton <strong>läheisinä </strong>kumppanuusmaina satsata entistä enemmän osallistumalla Naton terrorismin vastaisiin operaatioihin etelässä. Tästä olisi Huhdan mukaan hyötyä meidän puolustuksellemme. Ilmeisesti tällä tarkoitetaan sitä, että huomaathan Trump Suomen hoitavan puolustuksensa paremmin kuin varsinaiset Nato-maat.</p><p>Huhdan kirjoitus heijastaa sitä tilannetta, että tosiasiassa Suomi on mennyt takaovesta Natoon <strong>Isäntämaasopimuksen</strong> kautta ja on paavillisempi kuin paavi. Pitäisikö tässä kuitenkin lopulta puoliksi myöntää, että Huhta otsikoi sittenkin juttunsa oikein: Suomi on jo puoleksi Nato-maa ja muodollinen liittyminen odottaa vain sopivaa aikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Yle julkaisi eilen Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen suomalaisten Nato-kannatuksesta. Tulokset on esitetty kuvassa. Sen mukaan Nato-kannatus on hieman nytkähtänyt alaspäin. Tutkimuksen mukaan Natoon liittymistä kannattaa vain 21 % ja vastustaa 51 %, joten vastustajia on 143 % enemmän kuin kannattajia. Tilanne on pysynyt hyvin vakaana jo vuosia kaikesta median natotuksesta huolimatta.

Hesari on Naton pää-äänen kannattaja. Se tuli jälleen hyvin selväsi esiin tänä aamuna. Kari Huhta kirjoittaa Näkökulma-osiossa Natosta otsikolla ”Suomen kumppanuus Natossa ei tule ilmaiseksi”. Otsikon sanamuoto antaa ymmärtää, että Suomen liittyminen Natoon on jo sovittu juttu ja kysymys on vain hinnasta. Huhta ei viittaa sanallakaan Ylen eilispäivän uutiseen suomalaisten Nato-kannatuksesta, joka on hyvin erikoista.

Huhta on sitä mieltä, että Ruotsin ja Suomen pitäisi Naton läheisinä kumppanuusmaina satsata entistä enemmän osallistumalla Naton terrorismin vastaisiin operaatioihin etelässä. Tästä olisi Huhdan mukaan hyötyä meidän puolustuksellemme. Ilmeisesti tällä tarkoitetaan sitä, että huomaathan Trump Suomen hoitavan puolustuksensa paremmin kuin varsinaiset Nato-maat.

Huhdan kirjoitus heijastaa sitä tilannetta, että tosiasiassa Suomi on mennyt takaovesta Natoon Isäntämaasopimuksen kautta ja on paavillisempi kuin paavi. Pitäisikö tässä kuitenkin lopulta puoliksi myöntää, että Huhta otsikoi sittenkin juttunsa oikein: Suomi on jo puoleksi Nato-maa ja muodollinen liittyminen odottaa vain sopivaa aikaa.

]]>
36 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231570-hesarin-kari-huhta-jatkaa-natotusta#comments Isäntämaasopimus Nato Naton kannatus Thu, 16 Feb 2017 07:01:20 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231570-hesarin-kari-huhta-jatkaa-natotusta
Ruotsissa välikysymys: Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217367-ruotsissa-valikysymys-saako-nato-tuoda-ydinaseita-ruotsiin <p><em><strong>Ruotsissa välikysymys: Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin? </strong></em></p><p>Ruotsin valtiopäivillä esitettiin viime perjantaina 20.5.2016 välikysymys (<em>interpellation</em>)&nbsp;vakavasta aiheesta:</p><p>Mahdollistaako NATOn kanssa vuonna 2014&nbsp;solmittu Isäntämaasopimus NATOlle tilaisuuden tuoda ydinaseita Ruotsin maaperälle?</p><p>Suomen media vaikenee kuin muuri tästä kysymyksestä.</p><p>*</p><p><strong>Välikysymys ja sitä seurannut keskustelu Ruotsin parlamentissa 20.5.2016</strong> koskien NATOn kanssa solmittua Isäntämaasopimusta ja ydinaseita:</p><p><strong>Välikysymyksen esitti Stig Henriksson, vasemmistopuolueesta</strong>.&nbsp;</p><p>Henriksson on syntynyt 1955 Jällivaaran kunnan Yrttivaarassa.&nbsp; <a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Stig_Henriksson"><u>https://sv.wikipedia.org/wiki/Stig_Henriksson</u></a></p><p>Välikysymysteksti Ruotsin valtiopäivien sivuilla: <a href="https://data.riksdagen.se/fil/5930F3C6-7CEE-4349-88B7-F75CD686F44B"><u>https://data.riksdagen.se/fil/5930F3C6-7CEE-4349-88B7-F75CD686F44B</u></a></p><p><strong>Välikysymyksensä aluksi edustaja Henriksson toteaa</strong>, että on selvää, että yhteisymmärryspöytäkirja (MOU) NATOn kanssa isäntämaatuesta ei anna sotilasliitolle lupaa tuoda ydinaseita Ruotsin alueelle.&nbsp; Mutta on sääli, ettei itse sopimus tai Ruotsin laki ole yhtä selvä.</p><p>Hän jatkaa: (<em>käännös VH:n, joka pahoittelee ilmeisiä virheitä... tarvitsen ruotsia niin harvoin..)</em></p><p>&quot;<strong>Isäntämaasopimus</strong> ei käsittele lainkaan kysymystä ydinaseista.</p><p>Aihetta ei ole sopimustekstissä lainkaan säädelty tai määritetty nimenomaista kieltoa, ettei NATO saa käyttää ydinaseistettuja aluksia vierailujen tai harjoitusten aikana Ruotsissa.&nbsp;</p><p>Keskustelujen perusteella olen ymmärtänyt asian näin, ja siksi vaadin tarkkaa sanamuotoa tästä.</p><p>Turvallisuutta ei voi rakentaa pelkkien löysien oletusten varaan.</p><p><strong>Isäntämaasopimuksessa kuitenkin kuvataan </strong>hyvin selvästi, miten vastaanottava maa hyväksyy NATOn opin ja periaatteet.&nbsp; Emmekä me Ruotsin taholta voi varmuudella tietää, onko NATOlla intressiä tuoda Ruotsiin tai kuljettaa sen alueen läpi ydinlatauksia Ruotsi tietää hyvin, että NATO perustaa sotilaallisen voimansa merkittävältä osin juuri ydinpelotteen varaan.&nbsp;</p><p>Ydinaseita voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi ja on myös selvää, että se on valmis käyttämään niitä, jos se kokee sen välttämättömäksi.&nbsp; Ydinaseita omaavat maat eivät periaatteellisista syistä koskaan kerro, onko niiden sotilaskoneiden mukana ydinlatauksia.</p><p>(Ruotsin) Hallituksen esityksessä mainitaan isäntämaasopimuksen kappaleessa 11.2, mainitaan sopimuksen nojalla Ruotsille takuut ydinaseita vastaan Ruotsin alueella.&nbsp; Osio tekee selväksi, että sopimuksen ei ole tarkoitus olla ristiriidassa kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa yhteisesti sovitussa asiassa.&nbsp; Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös jos sellainen ristiriita ilmaantuu.</p><p><strong>Puolustusministeri (Hultqvist) on toistuvasti viitannut</strong> lakiin (1984:3), joka kieltää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin alueelle.&nbsp; Näin esimerkiksi vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 2014/15: 567 American B-52 &ndash;koneiden liikkeistä Ruotsin alueella.&nbsp; Kyseinen laki kuitenkin vain ydinvoiman siviilikäyttöä ja käsittelyä, mutta ei lainkaan ydinaseita.&nbsp; Ydinaseiden ja niiden erillisten, sotilasmateriaaliin kuuluvien osien käsittelystä säädetään laissa sotatarvikkeista (1992:1300).</p><p>Laki sotatarvikkeista sisältää selkeän kiellon, mutta se ei tarkoita, että poikkeuksia ei voitaisi tehdä.&nbsp; Aivan kuten muidenkin ammusten valmistuksen, toimituksen, viennin ja kauttakulun, ydinaseiden ja niiden osien luvista päättää asianomainen tarkastusvirasto Inspektionen för strategiska produkter - ISP (Strategisten tuotteiden tarkastusvirasto).&nbsp; On siis täysin mahdollista, että viranomainen antaa tällaisia lupia.&nbsp; Sitä paitsi voi hallitus päättää, että ei tällainen lupa ei ole edes välttämätön edellytys eräiden sotatarvikkeiden tuomiselle maahan tai kauttakululle (kuten ydinlaitteet), kun kyseessä on esim. NATO.</p><p>On syytä mainita, että ISP ei ole toistaiseksi saanut mitään hakemuksia ja siksi ei ole myöskään käsitellyt tai myöntänyt ydinaseita koskevia lupia.&nbsp; Mutta mahdollisesti isäntämaasopimus ydinaseallianssi NATOn kanssa johtaa lainsäädännön uuteen valoon.&nbsp; Meidän naapurimaamme SUOMI on tätävastoin valinnut toisen tien ja on selkeästi päätynyt ydinaseiden kieltämiseen lainsäädännössään.</p><p><strong>Mitä tulee kansainvälisiin sitoumuksiin Ruotsi on allekirjoittanut ns. ydinsulkusopimuksen</strong>, Non-Proliferation Treaty (NTP).&nbsp; Sopimuksen tarkoitus on pysäyttää ydinaseiden valmistus ja leviäminen maailmanlaajuisesti.&nbsp; Sopimus kieltää muita ydinasevaltioita siirtämästä ydinaseita ulkopuolisiin ei-ydinasevaltioihin.&nbsp; Se vaatii myös että ydinaseita omaamattomat valtiot eivät ota vastaan ydinaseita tai ryhdy ottamaan kontrolliinsa ydinaseita.&nbsp; Voidaan siis väittää, että isäntämaasopimuksen &sect; 11.2 estää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin maaperälle.</p><p><strong>NATO ja Yhdysvallat kuitenkin halutessaan tulkitsevat ydinsulkusopimusta</strong> niin, että ydinaseiden käyttöönotto Euroopassa ei riko ydinsulkusopimusta (NTP), niin kauan kuin aseiden valvontaa ei ole luovutettu isäntämaille.&nbsp; Niinpä Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseita Alankomaihin, Saksaan, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin.&nbsp; Voidaan esittää vahvoja vastalauseita tällaiselle tulkinnalle, mutta tosiasia on, että mainittu käytäntö on vallitseva.&nbsp; Näin ollen on siis täysin mahdollista sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle, niin kauan kuin NATO päättää siitä.&nbsp;&nbsp; Tässä yhteydessä on syytä huomata isäntämaasopimuksen kirjaukset NATOn komentokeskusten perustamisalueista.</p><p><strong>Pyydänkin saada kysyä puolustusministeri Peter Hultqvistilta:</strong></p><p><strong>Yksi: </strong></p><p>Miten ministeri varmistaa, että NATO isäntämaasopimuksen osion 11.2 sisällön mukaisesti huomioi ristiriidan joka vallitsee Ydinsulkusopimuksen ja NATOn omien doktriinien kesken&rdquo;</p><p><strong>Kaksi:</strong></p><p>Mikä takuita Ruotsilla on siitä, että mahdollinen aiesopimus isäntämaasopimukseksi ei tarkoita, että NATO voi tuoda maahan tai kauttakuljettaa Ruotsin alueen läpi ydinräjähteitä?</p><p><strong>Kolme:</strong></p><p>Onko ministeri valmis ajamaan Ruotsissa samanlaisen ydinasekiellon, kuin Suomi on jo tehnyt?</p><p>*</p><p><strong>RUOTSIN VALTIOPÄIVIEN</strong></p><p>Pikapöytäkirja, perjantai 20.5.2016</p><p>..</p><p><strong>6. &sect;</strong></p><p><em>(sivuilla 4 &ndash; 7.)</em></p><p><em>Puolustusministeri <strong>PETER HULTQVISTin vastaus</strong> välikysymykseen, joka koskee NATOn kanssa solmittavaa isäntämaasopimusta ja ydinaseita:</em></p><p><a href="https://data.riksdagen.se/fil/2ECC9550-6873-4672-8F8B-B13C4AC33134"><u>https://data.riksdagen.se/fil/2ECC9550-6873-4672-8F8B-B13C4AC33134</u></a></p><p><em>En valitettavasti ehdi kääntää tätä vastausta ja siitä käytyä jatkokeskustelua.&nbsp; Se on nimittäin alun viidettä liuskaa pitkä!&nbsp; Toivon, että Suomen media suorittaisi sille kuuluvan tehtävän &ndash; ripeästi ja reippaasti!</em></p><p>Lue myös:</p><p><em><a href="http://www.alliansfriheten.se/svar-pa-interpellation-201516621-om-samforstandsavtalet-om-vardlandsstod-med-nato-och-karnvapen-riksdagen-se/"><u>http://www.alliansfriheten.se/svar-pa-interpellation-201516621-om-samforstandsavtalet-om-vardlandsstod-med-nato-och-karnvapen-riksdagen-se/</u></a></em></p><p><em>*</em></p><p><em>Lue myös: <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201504-suomi-ulkoisti-lopullisesti-nato-jasenyyshakunsa-ruotsille"><u>http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201504-suomi-ulkoisti-lopullisesti-nato-jasenyyshakunsa-ruotsille</u></a></em></p><p><strong>Isäntämaasopimus eli MOU on valtiosopimus (82/2014), </strong>joka hyväksyttiin ilman asianmukaista valmistelua, valiokuntakäsittelyä, eduskunnan suuren salin suorittamaa avointa pohdintaa, ja sen allekirjoitti suomalainen lentäjä.&nbsp; Suomen historian erikoisuuksiin kuuluu myös, että tätä Suomea ja sen asemaa monin tavoin säätelevä ja liikkumavaraa leikkaava valtiosopimus ei pitkään aikaan ollut edes saatavilla, ja aluksi vain englannninkielisenä.&nbsp; Näin siitäkin huolimatta, että Suomen Perustuslain mukaan lait Suomessa säätää Eduskunta, ja valtiosopimuksen suhteen, sen tulisi ne vahvistaa &ndash; ja lait sekä niihin rinnastettavat kansakuntaa ja kansaa koskevat säädökset tulee julkaista Suomen molemmilla kansankielillä, eli siis suomeksi ja ruotsiksi.&nbsp; Ensimmäisenä sopimustekstin kiemuroineen suomensi valtionapua nauttimaton pienpuolue, IPU.&nbsp; Kesti todella pitkään ennen kuin Finlex-sivuille (nykyajan lakikirja &ndash; se, johon entisajan Maalaisliitto sanoi &rdquo;nojaavansa&rdquo;.) ilmestyi mainitun MOU-sopimuksen <strong>englanninkielinen</strong> &nbsp;versio.&nbsp; Tässä oli lainvalvojien paikka, mutta he missasivat ja passasivat sen.</p><p>*</p><p><strong>Finlex - Suomen Laki:</strong></p><p>MOU-sopimus tässä: <a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140082/20140082_2"><u>http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140082/20140082_2</u></a>&nbsp; (engl.)</p><p>*</p><p>Koska kaikilla ei ole tietokonekapasiteettia, liitän tähän jatkeeksi ptk-otteen Ruotsin valtiopäiviltä: asiaan liittyvä ministerin vastaus ja käyty jatkokeskustelu ruotsiksi ja konekäännöksenä (antaa osviittaa kielitaidottomille, mistä oli puhe).</p><p><em>*</em></p><p><strong>&sect; 6 Svar på interpellation 2015/16:621 om samför-ståndsavtalet om värdlandsstöd med Nato och kärnvapen </strong></p><p><em><strong>Anf. 8 Försvarsminister PETER HULTQVIST (S):</strong></em></p><p><strong>Herr talman! Stig Henriksson har frågat mig på </strong>vil-ket sätt jag kommer att se till att Nato i enlighet med värdlandsstödsavtalets avsnitt 11.2 underrättas om motstridigheten i NPT och Natos egen doktrin. Han har också frågat mig vilka åtgärder Sverige har vidtagit för att ett eventuellt samförståndsavtal om värdlands-stöd inte innebär att Nato kan föra in eller transitera kärnladdningar på svenskt territorium. Stig Henriksson har slutligen frågat mig om jag avser att verka för ett förbud mot kärnvapen i Sverige likt det i Finland.</p><p>Kärnvapen får inte föras in eller placeras i Sverige. Det är en grundläggande svensk position som jag är säker på att alla partier ställer sig bakom. Vår hållning är välkänd både bland våra samarbetspartner och i öv-riga världen. Sverige har i decennier tydligt markerat den svenska positionen till omvärlden till exempel ge-nom tal i FN:s generalförsamling. Vår position att inte förvärva kärnvapen eller att tillåta att sådana vapen placeras på svenskt territorium eller medtas av gäs-tande stater vid besök gäller naturligtvis både före och efter det att värdlandsstödsavtalet träder i kraft. Den svenska positionen i denna fråga påverkas inte på nå-got sätt av värdlandsstödsavtalet.</p><p>I sammanhanget vill jag också framhålla att den militära alliansfriheten och dess principer inte i någon mening rubbas av värdlandsstödsavtalet. Det är utifrån en fortsatt militär alliansfrihet och breda samarbeten med andra länder som vi bäst främjar fred och säkerhet för Sverige, i vårt närområde, i Europa och globalt.</p><p>Som framgår tydligt i propositionen om värdlands-stödsavtalet, som ska debatteras här i riksdagen om några dagar, bygger avtalet helt och hållet på frivillig-het. Värdlandsstödsavtalet innebär inte på något sätt att Sverige gör avkall på sin territoriella integritet. Det är även fortsättningsvis Sverige som beslutar när ut-ländska styrkor får besöka landet och vilken typ av verksamhet som de får bedriva här. Denna ordning gäl-ler både före och efter värdlandsstödsavtalet. Ingenting i avtalet ger Nato rätt eller någon enskild stat rätt att på egen hand verka här eller att föra in och placera kärn-vapen, eller andra vapensystem, i Sverige. Något ut-rymme för Nato att mot svensk vilja upprätta base-ringsområden eller basera förband här finns inte heller.</p><p>När verksamhet bedrivs i Sverige, efter svensk in-bjudan och beslut, är de gästande styrkorna skyldiga att följa de villkor som Sverige uppställer för besöket. Detta följer av den folkrättsliga suveränitetsprincipen och gäller oavsett vilket avtal som är tillämpligt på verksamheten. Vi tillåter inte att kärnvapen placeras här, och detta gäller naturligtvis även för sådan verk-samhet som kan bedrivas inom ramen för värdlands-stödsavtalet. Ingenting förändras genom detta avtal. Både före och efter värdlandsstödsavtalet baseras vårt samarbete med andra länder på förtroende och på goda bi- och multilaterala relationer.</p><p>Av värdlandsstödsavtalets avsnitt 11.2 framgår att avtalet inte avser att strida mot svensk lag eller mot våra internationella åtaganden. I samma avsnitt anges också att parterna ska underrätta varandra om det upp-står en sådan motstridighet. Eftersom avtalet inte ger Nato någon som helst rätt att föra in och placera kärn-vapen i Sverige finns det inte någon motstridighet att diskutera.</p><p>Däremot har Sverige under avtalsförhandlingarna upplyst Nato om att vår lagstiftning, till exempel på skatteområdet, behöver ändras för att vi ska kunna uppfylla våra åtaganden enligt avtalet. Det är dessa lagändringar som nu föreslås i propositionen. Värd-landsstödsavtalet kan börja tillämpas efter det att lagändringarna har trätt i kraft.</p><p>Slutligen vill jag ännu en gång poängtera att jag är emot kärnvapen och inte har för avsikt att verka för att kärnvapen ska få placeras i Sverige. Jag förutsätter att alla svenska politiker har samma syn på denna fråga. Jag vill också framhålla att det internationella arbetet för kärnvapennedrustning är en prioriterad fråga för re-geringen. I enlighet med våra åtaganden inom ramen</p><p>för icke-spridningsavtalet för kärnvapen, NPT, verkar vi för att alla kärnvapen ska elimineras.</p><p>Den här regeringen har dessutom återupprättat en folkrätts- och nedrustningsdelegation med uppgift att följa och analysera utvecklingen på det humanitärrätts-liga området och på nedrustningsområdet. Delegation-ens syfte är att arbeta fram förslag till svenska ställ-ningstaganden och initiativ i frågor som rör den huma-nitära rätten och nedrustning.</p><p><strong>Anf. 9 STIG HENRIKSSON (V):</strong></p><p>Herr talman! Ibland blir man nästan förundrad, för i debatten låter det som att i princip ingenting kommer att påverkas av det här avtalet. Man kan undra vad vi ska ha det till över huvud taget om ingenting kommer att påverkas av det.</p><p>Det finns en stor oro för hur värdlandsavtalet kom-mer att påverka Sveriges kärnvapenfrihet. Det är en fri-het som varit självklar ända sedan Socialdemokraterna och andra slutgiltigt gav upp tankarna på ett svenskt atomvapen, så sent som 1968 rent formellt.</p><p>Försvarsministern har irriterat viftat undan frå-gorna så länge som möjligt. Men fakta är att värdlands-avtalet inte säger ett enda ord om kärnvapen; de nämns inte. Departementsskrivelsen om avtalet lyckas på 239 sidor helt undvika att nämna kärnvapen.</p><p>Jag har därför ställt de här tre frågorna till försvars-ministern.</p><p>Min första fråga är: På vilket sätt kommer mi-nistern att se till att Nato i enlighet med värdlandsav-talets avsnitt 11.2 underrättas om motstridigheten i de-ras tolkning av NPT, icke-spridningsavtalet, och Natos egen doktrin och praxis? Vad svarar ministern? &rdquo;Kärn-vapen får inte föras in eller placeras i Sverige. Det är en grundläggande svensk position som jag är säker på att alla partier ställer sig bakom. Vår hållning är väl-känd.&rdquo; Varför är det då inte med i avtalet? Ensidiga deklarationer har trots allt betydligt mindre värde.</p><p>Jag tycker inte att det går att grunda säkerhetspoli-tik på så här lösa antaganden. Min fråga handlade alltså om diskrepansen mellan icke-spridningsavtalet och Natos doktrin och praxis. Inte med ett ord nämns detta.</p><p>Min andra fråga handlar om vilka garantier Sverige har för att ett eventuellt värdlandsavtal inte innebär att Nato kan föra in eller transitera kärnladdningar på svenskt territorium. På den frågan får jag inget svar.</p><p>Min tredje fråga är om ministern avser att verka för ett tydligt förbud mot kärnvapen likt det som finns i Finland? Jag får inget svar på den frågan heller. Jag blir lite förundrad om det här nu är så solklart.</p><p>För knappt ett år sedan ställde jag en fråga till för-svarsministern om han försäkrat sig om att de B52-plan som övade över Sverige inte bar kärnvapen. I sva-ret på min skriftliga fråga skrev ministern att &rdquo;Rege-ringen förutsätter att gästande stater följer svensk lag. Det är inte förenligt med lagen (1984:3) om kärntek-nisk verksamhet att utan tillstånd föra in sådan last på svenskt territorium.&rdquo;</p><p>Men det var ju inte sant, eller hur? Varför hänvi-sade ministern till denna lag? Den reglerar ju enbart civil användning av kärnkraft och behandlar inte alls kärnvapen. Både lagens förarbeten och dess samman-hang ger klart besked om att det är civil kärnkraft som lagen avser. Därutöver kan regeringen, den som då rå-kar sitta vid makten, utan att begära riksdagens god-kännande bevilja undantag. Den lagen går alltså inte att åberopa. Dessutom frågar vi inte om gästande län-der har kärnvapen. Och skulle vi fråga vet vi att USA inte svarar.</p><p>Finland har i sin kärnenergilag från 1987 en tydlig signal. Det är förbjudet att föra in kärnvapen i Finland.</p><p>Frågorna kvarstår alltså. Hur påpeka diskrepansen mellan NPT och USA:s praxis? Vilka garantier, och då menar jag <em>garantier</em>, har Sverige? Avser ministern att verka för en förbudslag likt den som finns i Finland och kontrollera att den också efterlevs? Och varför hänvisade ministern i sitt skriftliga svar till en lag som inte gäller?</p><p><strong>Anf. 10 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):</strong></p><p>Herr talman! Värdlandsavtalet reglerar tullfrågor, skattefrågor, trafikförsäkringsfrågor, trafikförsäk-ringsförordning, skyddsområden och immunitetsfrå-gor. Det är sådant som kopplas till övningsverksamhet som bedrivs och kommer att bedrivas i framtiden och underlättar då en rad administrativa saker i samband med att man bedriver övningsverksamheten.</p><p>Ingen övningsverksamhet genomförs med mindre än att det finns en inbjudan från Sveriges regering. Den här riksdagen har också antagit en inriktningsproposit-ion som förutsätter fördjupade bilaterala och multila-terala förhållanden och där man i arbetet inför den hade en bred enighet i Försvarsberedningen om att vi också skulle gå vidare med värdlandsavtalet. Det är också någonting som man föranstaltar i inriktningsproposit-ionen.</p><p>I det här sammanhanget fullföljer regeringen och jag som försvarsminister det som riksdagen tidigare har angett en inriktning för.</p><p>Utöver detta handlar värdlandsavtalet om att förbe-reda för att ge och ta emot hjälp i en krissituation av civil eller militär art. Det närmaste exemplet vi har på hur sådant kan gå till &ndash; beroende av vilket scenario som gäller och hur situationen är &ndash; är det som sker nu enligt Lissabonfördraget 42.7 inom ramen för EU där vi har gjort tydligt här i riksdagen att vi ska ställa upp för Frankrike med transportflyg, viss materiel och ett antal andra åtgärder som ett stöd utifrån den principen.</p><p>När det gäller kärnvapen har jag sagt i mitt svar att värdlandsavtalet inte handlar om kärnvapen och inte reglerar kärnvapenfrågor. Ingenting förändras i Sveri-ges förhållningssätt till kärnvapen i och med värd-landsavtalet.</p><p>Min uppfattning är att Stig Henriksson bedriver en debatt här som egentligen handlar mer om att skapa en bild av värdlandsavtalet som inte stämmer. Ingen kan tvinga Sverige till utplacering i landet eller i smyg föra in kärnvapen i Sverige. Jag tror över huvud taget inte att den ambitionen finns.</p><p>Folkrätten är tydlig. Utplacering mot andra staters vilja är alltså utesluten. Jag menar också att det som finns i Holland, Tyskland och Belgien inte kan ha pla-cerats ut där utan att man från respektive land har med-verkat till det. Sverige vill inte och kommer inte att till-låta utplacering av kärnvapen på svenskt territorium. Vi är helt övertygade om att våra samarbetspartner fullt respekterar den svenska viljan och positionen. Jag kan inte se hur det skulle gå till att tvinga på oss den här typen av vapensystem, och jag anser inte heller att viljan finns.</p><p>Dessutom har det här inte med värdlandsavtalet att göra, utan debatten handlar om någonting annat än vad det här egentligen är. Jag har talat om vad det handlar om. Det handlar om administrativa förenklingar och att förbereda för hur man hanterar en kris- eller en krigs-situation genom att ge eller ta emot stöd. Det är vad det här handlar om. Det handlar inte om kärnvapen.</p><p><strong>Anf. 11 STIG HENRIKSSON (V):</strong></p><p>Herr talman! Nej, värdlandsavtalet handlar inte om kärnvapen. Det är just precis det jag kritiserar. Det hade varit alldeles utmärkt att ha med en passus om det i avtalet eftersom ensidiga deklarationer, som sagt, kanske har något mindre värde än ett hårt avtal, natur-ligtvis förutsatt att man bryr sig om att kontrollera ef-terlevnaden.</p><p>Det fanns många intressanta saker om avtalet i största allmänhet, om tull- och skattefrihet och trafik-skadelagen och så vidare, men nu har jag frågat om kärnvapen så jag håller mig till det.</p><p>Det avtal som reglerar kärnvapen är vad jag är kri-tisk till. Det är inte bara en administrativ teknisk histo-ria, utan det är en säkerhetspolitiskt viktig signal till oss själva och till omvärlden. Hur kommer omvärlden att tolka detta? Vilka motförberedelser gör de när denna oklarhet råder?</p><p>Det är självklart en väldig skillnad när man i och med avtalet inbjuder den just då sittande regeringen. Peter Hultqvist kommer ju inte alltid att vara försvars-minister &ndash; ett faktum jag i vissa avseenden beklagar, men så är det här i världen. Den regering som då sitter kanske inbjuder Nato till att upprätta baseringsområ-den.</p><p>Det är oklart om baseringsområdena är stora som en camp med Gunnebostängsel runt om eller om vi pratar om Norrlands inland. Där ägde ju den senaste vinterövningen rum förra året &ndash; märkligt nog i juni &ndash; och det handlar om en tredjedel av Sveriges yta. På dessa baseringsområden bestämmer överbefälhavaren, men inte Sveriges utan Natos. Det är självklart en art-skillnad och inte en liten gradskillnad.</p><p>Värdlandsavtalet beskriver mycket tydligt hur det ska gå i linje med Natos doktrin och principer. I avsnitt 3.3 i avtalet står det: &rdquo;Detta samförståndsavtal är avsett att överensstämma med Natos doktrin och principer.&rdquo; Vad säger då Natos doktrin och principer i denna fråga? Jo, där står det att kärnvapen är en central kom-ponent i Natos sammanlagda förmåga för avskräck-ning och försvar. Så länge som kärnvapen existerar kommer Nato att förbli en nukleär allians. Detta fast-ställdes i Chicago 2012.</p><p>Så ser verkligheten ut. Därför vill jag med en druckens envishet ändå ställa mina frågor. Hur ska vi påpeka diskrepansen mellan icke-spridningsavtalet och det faktum att USA har placerat kärnvapen i fem europeiska länder, nämligen Turkiet, Italien, Tysk-land, Belgien och Nederländerna. Who&rsquo;s next? Vilka garantier har Sverige &ndash; och då menar jag <em>garantier</em>?</p><p>Om jag skulle köpa en begagnad bil av försvarsmi-nistern skulle jag ju &ndash; med all respekt &ndash; inte nöja mig med muntliga löften. Jag vill gärna ha en skriftlig ga-ranti på de åtgärder som eventuellt ska vidtas.</p><p>Som sagt: Ska vi verka för en förbudslag som i Fin-land? Då skulle lagstiftningen bli tydlig och klar. Den lag ministern hänvisade till för knappt ett år sedan är inte aktuell, eller hur?</p><p><strong>Anf. 12 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):</strong></p><p>Herr talman! När det gäller de baseringsområden som tas upp i värdlandsavtalet handlar det i detta sam-manhang om baseringsområden som upprättas under övning efter inbjudan. Det är en helt annan fråga att upprätta permanenta baser, och det är inte vad detta syftar till. Vi ska inte ge en bild av något som det inte handlar om.</p><p>Skulle man sedan vilja upprätta permanenta baser, föra in kärnvapen och etablera kärnvapen i Sverige krävs det en politisk vilja och ett annat slags regering. Jag kan inte se att ett sådant förhållande föreligger i dag. Det är ingenting som i grunden avgörs av om vi har ett värdlandsavtal eller inte.</p><p>Värdlandsavtalet handlar om att hantera befintlig och kommande övningsverksamhet samt att förbereda sig för en eventuell krissituation. Sprid nu inte en bild av att det finns Natodoktriner som överflyglar svensk suveränitet i detta fall! Det finns ingenting i detta avtal som överflyglar Sveriges kontroll och rätt att styra detta. Ingenting sker på svenskt territorium utan ett be-slut och en inbjudan. Det kommer alltså inte in en enda militär stövel, uniform, AK4 eller annat vapensystem på svenskt territorium med mindre än att Sverige har kontroll över det. Sprid inte en bild som inte är sann! Samma förhållande gäller för Finland, och de har re-dan detta värdlandsavtal.</p><p>Stig Henriksson frågade hur omvärlden ska tolka detta. Men hur ska <em>vi </em>tolka omvärlden? Vi måste ju också göra en tolkning av omvärlden och fundera på vad som är bäst och mest korrekt för oss. Vi har då valt en strategi som går ut på att uppgradera den militära förmågan och fördjupa samarbeten, framför allt med Finland men också med länderna kring Östersjön och med England. Även den transatlantiska länken till USA är viktig. Det är vad en 70-procentig majoritet har sagt här i riksdagen. Det har också gällt Natos partner-skap och värdlandsavtalet, som vi står i begrepp att fatta beslut om i nästa vecka. Det är den strategi vi har valt, där kombinationen av åtgärder syftar till att bidra till bästa möjliga stabilitet i området.</p><p>Vi kan inte börja fundera på om de blir arga i Mos-kva för att vi eventuellt har ett värdlandsavtal, utan vi måste fundera på vad som är klokt för Sverige. Då gör vi det som Finland redan har gjort. Jag kan inte se att det har utgjort ett problem för deras del. Jag vädjar till Stig Henriksson att hålla sig till det korrekta innehållet.</p><p>När det gäller kontroll av fartyg och flygplan vill jag säga följande: Den folkrättsliga suveränitetsprinci-pen innebär att vi som huvudregel inte kontrollerar andra länders statsfartyg eller statsluftfartyg. De kon-trollerar i gengäld inte heller våra. En stat som är på besök i ett annat land måste följa vad som gäller i det landet. Om det finns skäl att anta att den respekten sak-nas måste möjligheten till förnyade besök kraftfullt övervägas. Våra bi- och multilaterala relationer måste bygga på förtroende. Det är det som är ingångsvärdet när det gäller denna typ av verksamhet och samarbete.</p><p>Jag vill tydliggöra att folkrätten är tydlig med att utplacering av denna typ av vapen mot andras vilja är utesluten. Jag utgår ifrån att man när det gäller Europa menar att det inte har skett några aktiviteter som har stridit mot folkrätten. Men vi kommer i Sverige inte att tillåta placering av kärnvapen på svenskt territorium. Vi har också förbundit oss i icke-spridningsavtalet att verka för detta.</p><p><strong>Anf. 13 STIG HENRIKSSON (V):</strong></p><p>Herr talman! Det var återigen mycket intressanta inlägg om Sveriges försvarspolitik i stort. Men jag hål-ler mig till det jag har frågat om, nämligen kärnvapen. Det finns mycket att säga om det.</p><p>Nej, vi ska absolut inte låta Ryssland eller något annat land &ndash; inte heller USA &ndash; bestämma vår säker-hetspolitik. Det gör vi själva. Men vi lever inte i ett vakuum. Det är klart att våra åtgärder, beslut och in-riktningar påverkar omvärldens agerande och syn på oss. Det heter nu med ett modernt mantra: Säkerhet bygger vi tillsammans. Jag tror att jag känner igen den frasen sedan flera decennier; det är bara det att den helt har ändrat betydelse. Nu betyder den: Säkerhet bygger vi med Nato. Förut betydde den: Säkerhet bygger vi tillsammans i betydelsen att om den tänkta andra sidan också känner sig övertygad om att vi har fredliga av-sikter och inte ingår i en militärallians etcetera och inte kommer att vara en bas för patriotmissiler, eller för all del kärnvapen, kommer den tryggheten att kunna möj-liggöra nedrustning. I dag betyder det som sagt något helt annat.</p><p>Det finns mycket annat att säga. Man hänvisar till att det måste finnas en inbjudan. Javisst &ndash; från den re-gering som råkar sitta vid makten. Jag tror inte att det är någon hemlighet att det bara i den här kammaren finns ganska offensivt lagda politiker som kanske in-nehar nästa försvarsministerpost. De kanske då inte kommer att tveka att börja skicka trupper tvärs över Östersjön för första gången sedan stormaktstiden, och de har alltså har ganska vida vyer. Vi ska inbjuda de andra &ndash; javisst, men de kan också ta initiativ. Den re-gering som råkar sitta vid makten kan säga ja till inbju-dan. Sedan finns också maktpolitiska realiteter. Om vi har gjort i ordning allt för främmande makters baser, hamnar, flygfält etcetera är det svårare att tacka nej.</p><p>Jag tycker att det strider mot NPT, och kanske mot folkrätten, att placera ut sina egna kärnvapen i andra länder.</p><p><strong>Anf. 14 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):</strong></p><p>Herr talman! Jag förutsätter att vi inte har några folkrättsbrott i Europa när det gäller hur olika vapen har utplacerats. För svensk del är inte detta aktuellt.</p><p>Stig Henriksson talar om garantier för andra rege-ringar. Det här reglerar övningsverksamhet och hante-ring av krissituation. Det har inte de vyer och dimens-ioner som Stig Henriksson försöker ge en bild av här. Om man ska vara garanterad att a-kassan inte sänks, att sjukförsäkringen inte förstörs, att arbetsrätten inte försämras, att en nyliberal politik inte drivs och att sä-kerhetspolitiken inte ändras i grunden måste man se till att folk röstar på ett sådant sätt att man har regeringar som står för värden som klarar att hantera alla dessa frågor med den balans som krävs.</p><p>Oavsett vad vi fattar för beslut här kan de ändras om det är så att man i en demokrati kommer fram till att det är någon annan som ska leda regeringen, så den typen av garantier in i all evighet är alltså svåra att lämna.</p><p>Däremot bygger vi det här avtalet på erfarenheten av befintlig övningsverksamhet och bedömning av kommande övningsverksamhet för att administrativt underlätta dessa. Det är vad det här handlar om.</p><p>Det handlar inte om att reglera någonting med kärnvapen. Förhållandet till kärnvapen är detsamma före värdlandsavtalet som efter värdlandsavtalet. Icke-spridningsavtalet är någonting som den här regeringen tar på fullt och stort allvar och som vi arbetar efter. Det är liksom ledtråden i detta, och det har vi skrivit under på internationellt. Sedan hur kommande regeringar hanterar det åtagandet vet inte jag. Men jag förutsätter att man följer de åtaganden som vi sedan långt tillbaka har gjort.</p><p>Jag får tacka för den här debatten, och vi lär väl ses igen från den här talarstolen till veckan.</p><p>Överläggningen var härmed avslutad.</p><p><strong>&sect; 7 Anmälan om interpellationer </strong></p><p>Följande interpellationer hade framställts:</p><p><em>den 19 maj </em></p><p><strong>2015/16:661 Studieavgifter</strong></p><p><strong>*</strong></p><p>6. &sect;<br />(Sivuilla 4 - 7.)<br />&sect; 6 Vastaukset välikysymyksen 2015/16: 621 varmistamaan sopimukseen isäntämaan sopimus tukee NATO ja ydinaseiden<br /><strong>Puhe. 8 Defence Peter HUL-TQVIST (S):</strong><br />Arvoisa puhemies, Stig Henriksson ovat pyytäneet minua on vil-ket tavalla aion varmistaa, että NATO mukaisesti isäntämaan tukisopimusta jaksossa 11.2 ilmoitettu ristiriita ydinsulkusopimuksen ja NATO oma opin. Lisäksi hän pyysi minua, mihin toimenpiteisiin Ruotsi on ryhtynyt mahdollisen aiesopimuksen isäntämaan tuki ei tarkoita, että Nato voi tuoda tai kauttakulun ydinräjähteiden Ruotsin alueella. Stig Henriksson on viimein kysyi aion ajaa kieltämään ydinaseiden Ruotsissa jollainen Suomessa.<br />Ydinaseet ei saa tuoda tai sijoittaa Ruotsissa. Se on perus ruotsalainen asemassa, että olen varma, että kaikki osapuolet yhtä mieltä. Kantamme on tunnettu sekä kumppaniemme keskuudessa ja gen-vanhan maailman. Ruotsi on vuosikymmeniä selvästi merkitty Ruotsin asemaa ulkomaailmaan, esimerkiksi antaa nom puhe YK: n yleiskokouksessa. Kantamme ei hankkimaan ydinaseita tai sallia, että tällaisia ​​aseita on sijoitettu Ruotsin alueella tai kuljettaa pois kaasu-ING valtiot vierailun aikana, tietenkin, sekä ennen että jälkeen isäntämaan sopimuksen mukaisesti tulee voimaan. Ruotsin kanta tässä asiassa ei vaikuta ulottuville-sai tavalla isäntämaan sopimuksen nojalla.<br />Tässä yhteydessä haluan myös huomauttaa, että sotilasliittoihin ja sen periaatteet eivät ole missään mielessä kumoa isäntämaan sopimuksen nojalla. Se perustuu jatkuvaan sotilaallinen liittoutumattomuus ja laajaa yhteistyötä muiden maiden kanssa meillä parhaiten edistää rauhaa ja turvallisuutta Ruotsissa, alueemme, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.<br />Kuten näkyy laskun noin isäntämaan tukea sopimusta, josta keskustellaan parlamentissa muutaman päivän, sopimus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen-ness. Isäntämaan tuki sopimus ei millään tavalla Ruotsin kompromissia sen alueellista koskemattomuutta. On edelleen Ruotsiin kuka päättää kun ulos ulkomaiset joukot voivat vierailla maassa ja tyyppi toimintaa he voivat ryhtyä täällä. Tämä järjestely Gill soluja sekä ennen isäntämaan sopimuksen nojalla. Mikään sopimus antaa NATO oikealle tai yksittäisen maan oikeus itsenäisesti toimia täällä tai tuomalla ja sijoittamalla ydinaseiden tai muiden asejärjestelmien, Ruotsissa. Jotain tilaa Nato Ruotsin haluavat luoda pohja-rengas alueita, tai perusyksikön tässä ei ole myöskään.<br />Kun harjoitetaan Ruotsissa, Ruotsin in-Kutsuminen ja päätöksiä, on vieraileva voimat noudatettava asettamat ehdot Ruotsin vierailun. Tämä ilmenee kansainvälisen oikeuden periaatteesta suvereniteetin ja sovelletaan riippumatta Sopimuksen jota sovelletaan liiketoimintaa. Emme salli ydinaseita sijoitetaan täällä, ja tämä tietysti pätee myös tällaisen työn toimet, jotka voidaan parhaiten seurata isäntämaan tukea sopimusta. Mikään ei muutu tässä sopimuksessa. Sekä ennen ja jälkeen isäntämaan tukea sopimusta, joka perustuu yhteistyötä muiden maiden luottamus ja hyvät kahden- ja monenvälisiä suhteita.<br />Sillä isäntä tukisopimuksesi jakson 11.2, että sopimus ei ole tarkoitettu ristiriidassa Ruotsin lain tai sitä vastaan ​​kansainväliset sitoumuksemme. Sama osassa todetaan myös, että osapuolet ilmoittavat toisilleen ajan seistä tällainen ristiriita. Koska sopimus ei anna NATO mitään oikeutta tulla ja sijoittaa ydinaseita Ruotsissa, ei ole ristiriitaa keskustella.<br />Ruotsi kuitenkin neuvottelujen aikana valistunutta NATO että lakeja, mukaan lukien verotus, on muutettava, jos aiomme täyttää sitoumuksemme sopimuksen mukaisesti. Se on nämä lainsäädännöllisiä muutoksia nyt ehdotetaan laskun. Isäntävaltion tuki sopimus voi tulla voimaan sen jälkeen, muutokset voimassa olevan lainsäädännön.<br />Lopuksi haluan vielä kerran korostaa, että olen ydinaseita vastaan ​​ja ei aio painaa ydinaseisiin saavat sijoitetaan Ruotsissa. Oletan, että kaikki Ruotsin poliitikot ovat samaa mieltä tästä asiasta. Haluan myös korostaa, että kansainväliset ponnistelut ydinaseriisunnan on etusijalla uudelleen hallituksen. Mukaisesti meidän sitoumuksia<br />Ydinsulkusopimus, ydinsulkusopimus, rohkaisemme kaikki ydinaseet olisi poistettava.<br />Tämä hallitus on myös uudelleen perustaneet folkrätts- ja aseistariisunta valtuuskunta, jonka tehtävänä on seurata ja analysoida kehitystä humanitaarisen oikeudellisten-liiga kentän ja aseriisunnan. Valtuuskunta-yksi tarkoitus on valmistella ehdotuksia Ruotsin set-up lausuntoja ja aloitteita koskevissa asioissa Huma-nitarian lakia ja aseistariisunta.<br /><strong>Puhe. 9 STIG HENRIKSSON (V):</strong><br />Arvoisa puhemies, Joskus melkein hämmästynyt, koska keskustelussa, se kuulostaa, että periaatteessa mikään ei vaikuta sopimuksella. Voidaan ihmetellä, mitä aiomme saada lainkaan, jos mitään ei koske niitä.<br />On suuri huolenaihe isäntämaan sopimus tuli-enemmän vaikuttaa Ruotsin ydin- vapautta. Se on ilmainen-Ness, joka on ollut ilmeinen, koska sosiaalidemokraatit ja lopulta luopui ajatuksesta ruotsalaisen ydinaseita, niinkin myöhään kuin 1968 muodollisesti.<br />Puolustusministeri ärtyneenä heilutti pois FRA kysymyksiä mahdollisimman pitkään. Mutta tosiasiat ovat, että isäntämaa sopimus ei sano sanaakaan ydinaseita; niitä ei mainita. Ministry yhteistoimintasopimuksella onnistua 239 sivut kokonaan mainitsematta ydinaseita.<br />Tämän vuoksi olen pyytänyt nämä kolme kysymystä puolustusministeri.<br />Ensimmäinen kysymys on: Miten mi-ministeri, jotta Natoon värdlandsav luvulla jakso 11.2 ilmoitetaan ristiriita rodun tulkinta ydinsulkusopimus, NPT, ja NATO oma oppi ja käytännössä? Mikä vastaa ministeri? &quot;Ydinaseet ei saa tuoda tai sijoittaa Ruotsissa. Se on perus ruotsalainen asemassa, että olen varma, että kaikki osapuolet yhtä mieltä. Kantamme on tunnettu. &quot;Miksi se ei sisälly sopimukseen? Yksipuolisia julistuksia, onhan paljon vähemmän arvoa.<br />En usko, että on mahdollista luoda turvallisuuden poli-narttu näin olettamus. Kysymykseni oli siis onko ristiriita ydinsulkusopimuksen ja NATO opin ja käytännön. Ei sanaakaan.<br />Toinen kysymys on siitä, mikä takaa Ruotsi on mahdollinen isäntämaan sopimus ei tarkoita, että Nato voi tuoda tai kauttakulun ydinräjähteiden Ruotsin alueella. Tähän kysymykseen en saa vastausta.<br />Kolmas kysymys on, onko hän aikoo ajaa selvästi ydinaseiden kieltäminen samanlainen kuin mitä löytyy Suomessa? En saa mitään vastausta tähän kysymykseen myöskään. Olen hieman yllättynyt tästä nyt niin ilmeinen.<br />Lähes vuosi sitten esitin kysymyksen puolustusministeri, jos hän on vakuuttunut siitä, että B52 lentokoneet harjoitettu Ruotsi ei tehnyt ydinaseita. Rikki vuoden kysymykseeni ministeri kirjoitti, että &quot;Rege-rengas vaatii vierailevien valtioiden seurata Ruotsin lakia. Se ei vastaa lain (1984: 3) kärntek-cal aktiivisuutta ilman lupaa sijoittelussa lastin Ruotsin alueella. &quot;<br />Mutta se ei ollut totta, eikö? Miksi hänvi-ministeri sanoi tämän joukkueen? Se säätelee puhtaasti siviilikäyttöön ydinvoiman eikä kohdella kaikkia ydinaseita. Sekä laillisten valmistelutyö ja siihen liittyvän hang-anna selkeitä viitteitä siitä, että se on siviiliydinenergiasektorin lain. Lisäksi hallitus, joka sitten raaka astioita istua vallassa, pyytämättä parlamentin hyväksynnän hyvän myöntää poikkeuksia. Laki ei ole mahdollista turvautua. Lisäksi emme kysy vierailevat maakunta-der on ydinaseita. Ja pyydämme, tiedämme, että Yhdysvallat ei vastaa.<br />Suomessa on sen ydinvoiman 1987 selvän signaalin. On kielletty tuoda ydinaseita Suomessa.<br />Kysymykset on edelleen merkityksellinen. Miten huomauttaa ristiriita ydinsulkusopimuksen ja Yhdysvaltojen käytäntö? Mikä takaa, ja tarkoitan takeita, Ruotsi? Viittaa ministeri ajaa kieltämään kuin sellainen löytyy Suomessa ja varmista, että se myös noudattaa? Ja miksi ministeri viitannut kirjallisessa vastauksessaan laki, joka ei koske?<br /><strong>Puhe. 10 Defence Peter HUL-TQVIST (S):</strong><br />Arvoisa puhemies, Isäntämaan on määrättävä tulliasioissa, veroasiat, vastuuvakuutus kysymyksiä, liikenne- rengas sääntelyä, suojelualueiden ja immunitetsfrå-gor. On muun muassa liittyvät koulutustoimintaan ja tehdään tulevaisuudessa ja sitten helpottaa useita hallinnollisia asioita, jotka liittyvät kyseiseen harjoittavat harjoituksissa.<br />Ei harjoitukset suoritetaan ellei kutsu Ruotsin hallituksen. Parlamentti on myös hyväksynyt inriktningsproposit-ioni, jotka edellyttävät syvempää kahdenvälistä ja multilat-sivusuunnassa suhteita ja jossa työ, ennen kuin se oli laaja yksimielisyys puolustusvoimien, että voisimme edetä isäntämaan sopimusta. Se on myös asia, että yksi föranstaltar in inriktningsproposit-Ionen.<br />Tässä yhteydessä se toteuttaa valtion ja minä puolustusministeri jotka parlamentti aiemmin asetetut suuntaa.<br />Tämän lisäksi on isäntämaan sopimus hoitoa edeltävälle radan antaa ja saada kriisiapua, siviili- tai sotilaallisia. Lähin esimerkki meillä on siitä, miten tällaisia ​​voivat mennä - riippuen siitä, mikä skenaario koskee ja mikä tilanne on - se tapahtuu nyt Lissabonin sopimuksen nojalla 42,7 EU: ssa, jossa olemme tehneet selväksi täällä parlamentissa, että meidän pitäisi puolustaa Ranska lentokoneiden, joidenkin laitteiden ja useita muita toimenpiteitä, joilla tuetaan periaatteen perusteella.<br />Kun se tulee ydinaseita, olen sanonut vastauksessani isäntämaan sopimus ei ole ydinaseista ja ei säännellä ydinalan kysymyksistä. Mikään ei muutu Ruotsissa hallinnoimassa lähestymistapa ydinaseiden vastaanottavassa maassa sopimus.<br />Mielipiteeni on, että Stig Henriksson harjoittaa keskustelua täällä, joka todella on enemmän luomalla kuva isäntämaan sopimus ei ole oikea. Kukaan ei voi pakottaa Ruotsin käyttöönottoa maassa tai vaivihkaa käyttöön ydinaseiden Ruotsissa. Mielestäni koko, että se on tavoite.<br />Kansainvälinen oikeus on selkeä. Käyttöönotto muiden valtioiden tulee siis sulkea pois. Olen myös sitä mieltä, että mitä on Alankomaissa, Saksassa ja Belgiassa ei ehkä ole pla-cerats siellä ilman miestä maasta on tehnyt yhteistyötä sen kanssa. Ruotsi ei halua eikä anna to-käyttöön ydinaseiden Ruotsin alueella. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että osapuolet täysimääräisesti kunnioittaa tahtoa ja Ruotsin asemaa. En ymmärrä, miten se menisi pakottaa meidät tämäntyyppisen aseen, ja en usko, että tahtoa löytyy.<br />Lisäksi tämä ei ole isäntämaan sopimusta tehdä, mutta keskustelu on jotain muuta kuin mitä tämä todella on. Olen puhunut siitä, mitä se on noin. Siihen liittyy hallinnon yksinkertaistaminen ja valmistautua käsittelemään kriisin tai sodan tilanteeseen antamalla tai tuen vastaanottamisesta. Sitähän tässä on kyse. Kyse ei ole ydinaseita.<br /><strong>Puhe. 11 STIG HENRIKSSON (V):</strong><br />Arvoisa puhemies, Ei, pääsopimus ei ole ydinaseista. Tämä on juuri sitä, mitä arvostella. Olisi ollut hienosäätää saada kulkua sopimusta yksipuolisia julistuksia, kuten sanoin, ehkä hieman vähemmän arvoa kuin kova sopimuksen, luonnollinen tietenkin edellyttäen yksi häiritsee tarkistaa EF-noudattamisen tai vastaavuuden.<br />Oli monia mielenkiintoisia asioita sopimuksesta yleensä noin tulli- ja verovapautuksia ja liikenne-vamma laki ja niin edelleen, mutta nyt olen pyytänyt ydinaseista joten siitä kiinni.<br />Sopimus koskevat ydinaseiden minä olen crystal antisemitistinen kohteeseen. Se ei ole vain hallinnollinen tekninen histo-ria, mutta se on turvallisuuspolitiikkaa tärkeä merkki itsellemme ja maailmalle. Miten maailma tulkitsee? Mitä motförberedelser he tekevät jos on epävarma?<br />Se on tietenkin valtava ero, kun sopimuksessa pyytää juuri silloin istuu hallitus. Peter Hultqvist ei ole aina puolustusministeri - tosiasia Pahoittelen joissakin suhteissa, mutta se on tässä maailmassa. Hallitus, joka on kenties kutsua Nato vahvistaa baseringsområ-se.<br />On epäselvää, perustaen alueet ovat suuri kuin leiri Gunnebo aidat ympärillä tai jos puhumme Norrland. Oli tietenkin viime talven kuntosali viime vuonna - kumma kyllä, kesäkuussa - ja se on noin kolmannes Ruotsin pinnasta. Näillä perustaa alueiden määrää komentaja, mutta ei Ruotsissa ilman Natoa. Selvästi laji eroa eikä vähäisessä määrin.<br />Isäntämaan sopimuksessa kuvataan hyvin selvästi, miten se menee sopusoinnussa NATO opin ja periaatteita. Osassa 3.3 Sopimuksen mukaan &quot;Yhteisymmärryspöytäkirjaa pyritään noudattamaan NATO opin ja periaatteita.&quot; Mitä sanoo sitten NATO oppeja ja periaatteita tässä asiassa? No, jos se sanoa, että ydinaseet ovat keskeinen osa tuli NATO yleistä valmiuksia ehkäisevässä ja puolustukseen ta. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydin- liitto. Tämä perustettiin Chicagossa vuonna 2012.<br />Tämä on todellisuutta. Siksi haluaisin humalassa itsepäisyys vielä kysyä minun kysymyksiä. Miten meidän tulisi huomauttaa ristiriita ydinsulkusopimusta ja se, että Yhdysvalloissa on sijoitettu ydinaseita viidessä Euroopan maassa, nimittäin Turkki, Italia, saksa-maa, Belgiassa ja Alankomaissa. Kuka seuraavaksi? Mitä takeita do Ruotsi - ja tarkoitan takeita?<br />Jos minun pitäisi ostaa käytetyn auton försvarsmi-ministeri, olisin tietenkin - kaikella kunnioituksella - ei tyydy sanallista lupauksia. Haluaisin olla kirjallinen ga Ranti tahansa toimenpiteistä.<br />Kuten sanoin: Pitäisikö ajaa kieltämään eräänlainen Fin-maa? Milloin lainsäädäntö on selkeää ja täsmällistä. Laki Ministeri tarkoitettu vajaa vuosi sitten ei ole ajan tasalla, eikö?<br /><strong>Puhe. 12 Defence Peter HUL-TQVIST (S):</strong><br />Arvoisa puhemies, Mitä perustaa alueita käsitellään vastaanottavassa maassa sopimus on tässä yhteydessä yhteistyön perustaa vyöhykkeitä perustettu harjoituksen aikana kutsusta. On aivan eri asia luoda pysyviä emäksiä, ja se ei ole, mitä tämä tarkoittaa. Meidän ei pitäisi antaa kuva jotain, joka ei ole kyse.<br />Voisitko sitten haluavat luoda pysyviä emäksiä, tuoden ydinaseet ja toimipaikka Ruotsissa edellyttää poliittista tahtoa ja toisenlaisen hallinnon. En näe, että tällainen yhteys on olemassa tänään. Ei ole mitään pohjimmiltaan määritetään onko meillä isäntämaana sopimus vai ei.<br />Isäntämaan sopimus on kyse jo olemassa olevien ja tulevien koulutustoiminta sekä valmistautua mahdolliseen hätätilanteessa. Levitä nyt ei kuvaa olemassaolosta NATO oppeja overwhelms ruotsalainen suvereniteettia tässä asiassa! Mikään tässä sopimuksessa että overwhelms Ruotsin ohjaus ja oikeus hallita tätä. Mitään ei tapahdu Ruotsin alueella ilman rukoilla-end, ja kutsu. Näin ollen se ei yksittäinen sotilaallinen boot, yhtenäinen, AK4 tai muita aseita Ruotsin alueella vähemmän kuin Ruotsi ovat sen hallintaansa. Älä lähetä kuvaa, joka ei ole totta! Sama koskee Suomessa, ja ne ovat uudelleen dan tämä isäntämaan sopimusta.<br />Stig Henriksson kysyi miten maailman pitäisi tulkita tämän. Mutta miten meidän pitäisi tulkita ympäröivää maailmaa? Meidän on myös tehtävä tulkinta ympäröivää maailmaa ja miettiä, mikä on parasta ja tarkin meille. Sitten ovat valinneet strategian, jonka tavoitteena on päivittää sotilaallisia valmiuksia ja syventää yhteistyötä, erityisesti Suomessa, mutta myös maiden kanssa Itämeren ja Englannin kanssa. Vaikka transatlanttinen yhteys Yhdysvaltoihin on tärkeä. Sitähän 70 prosentin enemmistö sanoi täällä parlamentissa. Se on myös sovellettu NATO kumppani-aluksen ja vastaanottavan maan sopimus, josta aiomme päättää ensi viikolla. Tämä strategia olemme valinneet, jossa yhdistelmä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää mahdollisimman alueen vakautta.<br />Emme voi alkaa miettiä, onko he suuttuvat Mos kva että meillä voi olla isäntämaan sopimusta, mutta meidän täytyy miettiä, mitä järkevää Ruotsi. Sitten tehdä kuten Suomessa ovat jo tehneet. En näe, että on ollut ongelma niille. Vetoan Stig Henriksson kiinni oikeaa sisältöä.<br />Valvontaa varten laivojen ja lentokoneiden, sanoisin seuraavaa: Kansainvälinen laki suveränitetsprinci-ryhmä tarkoittaa, että pääsääntöisesti eivät kontrolloi muiden maiden valtion aluksen tai valtion ilma. Kartio-tuksen vastineeksi, ei meidän. Valtion vierailevat toisessa maassa on noudatettava mitä sovelletaan kyseisessä maassa. Jos on syytä uskoa, että osin asia kinaasi on mahdollisuus uudistetun vierailujen voimakas harkita. Meidän kahden- ja monenvälisten suhteiden on rakennettava luottamusta. Se tulon arvo, kun se tulee tämäntyyppistä toimintaa ja yhteistyötä.<br />Haluan tehdä selväksi, että kansainvälinen oikeus on selvää, että käyttöönotto tämäntyyppisen aseena muiden tahtoa on poissuljettu. Oletan, että kun se tulee Eurooppaan tarkoittaa, että ei ole ollut mitään toimintoja, jotka ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia. Mutta me Ruotsissa eivät salli sijoittamista ydinaseiden Ruotsin alueella. Olemme myös sitoutuneet että ydinsulkusopimuksen työskentelemään tämän.<br /><strong>Puhe. 13 STIG HENRIKSSON (V):</strong><br />Arvoisa puhemies, Se oli jälleen erittäin mielenkiintoinen virkaa Ruotsin puolustuspolitiikasta yleensä. Mutta en reikä hymyilee minulle, mitä olen kysytään, nimittäin ydinaseita. On paljon sanottavaa.<br />Ei, meidän pitäisi ehdottomasti ei salli Venäjällä tai missä tahansa muussa maassa - ei edes Yhdysvallat - määräävät turvallinen-arvopolitiikassa. Teemme tämän itse. Mutta emme elä tyhjiössä. On selvää, että toimemme, päätökset ja suuntaan vaikuttavat ulkomaailmaan käyttäytymistä ja näkymät meitä. Nyt on moderni mantra: Safety, olemme rakentamassa yhdessä. Taisin tunnistaa lause vuosikymmenten; se on vain, että se muuttui täysin merkitystä. Nyt se tarkoittaa: Turvallisuus rakennamme Naton kanssa. Ennen se tarkoitti: Safety, rakennamme yhdessä siinä mielessä, että jos kuvitteellinen toisaalta myös luottaa siihen, että olemme rauhallinen by-näkymiä ja ole osa sotilasliiton jne, eikä sitä pohjana Patriot ohjuksia, tai jopa ydinaseita , turvallisuus on mahdollista-liggöra aseistariisunta. Tänään, se tarkoittaa, että sanoi jotain aivan muuta.<br />On paljon muuta sanottavaa. Se viittaa, että täytyy olla kutsu. Kyllä - alkaen uudelleen sentrifugoinnin joka sattuu olemaan vallassa. En usko, että se on mitään salaisuus, että se on vain tässä salissa varsin aggressiivisesti asetetut poliitikot voivat in-Nehar seuraava puolustusministeri postitse. He saattavat silloin epäröi alkaa lähettämään joukkoja Itämeren poikki ensimmäistä kertaa sitten seitsemästoista luvulla, ja ne ovat tähän mennessä on melko näkymät. Me kutsuu toisen - kyllä, mutta ne voivat myös tehdä aloitteen. Uudelleen sentrifugointia, joka sattuu olemaan vallassa voi sanoa kyllä, että kutsu-dan. Sitten on myös voima poliittiset realiteetit. Jos olemme valmistautuneet kaiken ulkovaltojen emäkset, satamat, lentokentät jne, on vaikea sanoa mitään.<br />Mielestäni on vastoin ydinsulkusopimuksen ja ehkä laki kansojen, sijoittaa omia ydinaseita muissa maissa.<br />Puhe. 14 Defence Peter HUL-TQVIST (S):<br />Arvoisa puhemies, Oletan, että meillä ei ole mitään kansainvälisen oikeuden loukkauksista Euroopassa sen suhteen, miten eri aseita on otettu käyttöön. Ruotsin osa ei ole niin merkitystä.<br />Stig Henriksson puhuu takuita toisen rykmentti soi. Tämä säätelee harjoitukset ja käsittelyä rengas kriisin. Se ei ole näkemyksiä ja dimens-ionit, kuten Stig Henriksson yrittää antaa kuva tästä. Jos tulee taata, että UIF ei pienene, että sairausvakuutus ei tuhota, työlainsäädännön ei heikkene, että uusliberalistinen politiikka ei ajaa ja niin kerhetspolitiken ole muuttunut pohjimmiltaan on varmistaa, että ihmiset äänestää siten, että niiden valtioiden, arvoja, joka pystyy käsittelemään kaikkia näitä asioita kanssa tasapainoa tarvitaan.<br />Mitä tahansa teemme päätöksiä tämä voidaan muuttaa, jos se on niin, että demokratiassa, päättelee, että joku muu, joka pitäisi johtaa hallitusta, jotta takuita ikuisesti on siis vaikea lähteä.<br />Kuitenkin olemme rakentamassa tämän sopimuksen kokemusta nykyisten koulutuksen ja arviota tulevasta harjoituksia helpottamiseksi näiden hallinnollisten. Sitähän tässä on kyse.<br />Kyse ei ole säännellä jotain ydinaseita. Suhde ydinaseiden on sama ennen isäntämaan sopimus isäntämaan sopimuksella. Ydinsulkusopimus on jotain, että tämä hallitus vie täysin vakavasti ja teemme työtä. Se on tavallaan vihje tässä, ja olemme sitoutuneet kansainvälisellä tasolla. Sitten miten tulevat hallitukset käsittelevät että sitoutuminen, en tiedä. Oletan kuitenkin, että noudatat sitoumuksia, joita olemme kauan sitten tehneet.<br />Kiitän teitä tästä keskustelusta, ja opimme hyvin nähdä uudelleen tästä puhujakorokkeelta viikoksi.<br />Kansainvälinen raati suljettiin.<br />&sect; 7 Ilmoitus välikysymykset<br />Seuraavat välikysymykset oli tuotettu:<br />19. toukokuuta<br />2015/16: 661 Lukukausimaksut</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsissa välikysymys: Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin?

Ruotsin valtiopäivillä esitettiin viime perjantaina 20.5.2016 välikysymys (interpellation) vakavasta aiheesta:

Mahdollistaako NATOn kanssa vuonna 2014 solmittu Isäntämaasopimus NATOlle tilaisuuden tuoda ydinaseita Ruotsin maaperälle?

Suomen media vaikenee kuin muuri tästä kysymyksestä.

*

Välikysymys ja sitä seurannut keskustelu Ruotsin parlamentissa 20.5.2016 koskien NATOn kanssa solmittua Isäntämaasopimusta ja ydinaseita:

Välikysymyksen esitti Stig Henriksson, vasemmistopuolueesta

Henriksson on syntynyt 1955 Jällivaaran kunnan Yrttivaarassa.  https://sv.wikipedia.org/wiki/Stig_Henriksson

Välikysymysteksti Ruotsin valtiopäivien sivuilla: https://data.riksdagen.se/fil/5930F3C6-7CEE-4349-88B7-F75CD686F44B

Välikysymyksensä aluksi edustaja Henriksson toteaa, että on selvää, että yhteisymmärryspöytäkirja (MOU) NATOn kanssa isäntämaatuesta ei anna sotilasliitolle lupaa tuoda ydinaseita Ruotsin alueelle.  Mutta on sääli, ettei itse sopimus tai Ruotsin laki ole yhtä selvä.

Hän jatkaa: (käännös VH:n, joka pahoittelee ilmeisiä virheitä... tarvitsen ruotsia niin harvoin..)

"Isäntämaasopimus ei käsittele lainkaan kysymystä ydinaseista.

Aihetta ei ole sopimustekstissä lainkaan säädelty tai määritetty nimenomaista kieltoa, ettei NATO saa käyttää ydinaseistettuja aluksia vierailujen tai harjoitusten aikana Ruotsissa. 

Keskustelujen perusteella olen ymmärtänyt asian näin, ja siksi vaadin tarkkaa sanamuotoa tästä.

Turvallisuutta ei voi rakentaa pelkkien löysien oletusten varaan.

Isäntämaasopimuksessa kuitenkin kuvataan hyvin selvästi, miten vastaanottava maa hyväksyy NATOn opin ja periaatteet.  Emmekä me Ruotsin taholta voi varmuudella tietää, onko NATOlla intressiä tuoda Ruotsiin tai kuljettaa sen alueen läpi ydinlatauksia Ruotsi tietää hyvin, että NATO perustaa sotilaallisen voimansa merkittävältä osin juuri ydinpelotteen varaan. 

Ydinaseita voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi ja on myös selvää, että se on valmis käyttämään niitä, jos se kokee sen välttämättömäksi.  Ydinaseita omaavat maat eivät periaatteellisista syistä koskaan kerro, onko niiden sotilaskoneiden mukana ydinlatauksia.

(Ruotsin) Hallituksen esityksessä mainitaan isäntämaasopimuksen kappaleessa 11.2, mainitaan sopimuksen nojalla Ruotsille takuut ydinaseita vastaan Ruotsin alueella.  Osio tekee selväksi, että sopimuksen ei ole tarkoitus olla ristiriidassa kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa yhteisesti sovitussa asiassa.  Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös jos sellainen ristiriita ilmaantuu.

Puolustusministeri (Hultqvist) on toistuvasti viitannut lakiin (1984:3), joka kieltää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin alueelle.  Näin esimerkiksi vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 2014/15: 567 American B-52 –koneiden liikkeistä Ruotsin alueella.  Kyseinen laki kuitenkin vain ydinvoiman siviilikäyttöä ja käsittelyä, mutta ei lainkaan ydinaseita.  Ydinaseiden ja niiden erillisten, sotilasmateriaaliin kuuluvien osien käsittelystä säädetään laissa sotatarvikkeista (1992:1300).

Laki sotatarvikkeista sisältää selkeän kiellon, mutta se ei tarkoita, että poikkeuksia ei voitaisi tehdä.  Aivan kuten muidenkin ammusten valmistuksen, toimituksen, viennin ja kauttakulun, ydinaseiden ja niiden osien luvista päättää asianomainen tarkastusvirasto Inspektionen för strategiska produkter - ISP (Strategisten tuotteiden tarkastusvirasto).  On siis täysin mahdollista, että viranomainen antaa tällaisia lupia.  Sitä paitsi voi hallitus päättää, että ei tällainen lupa ei ole edes välttämätön edellytys eräiden sotatarvikkeiden tuomiselle maahan tai kauttakululle (kuten ydinlaitteet), kun kyseessä on esim. NATO.

On syytä mainita, että ISP ei ole toistaiseksi saanut mitään hakemuksia ja siksi ei ole myöskään käsitellyt tai myöntänyt ydinaseita koskevia lupia.  Mutta mahdollisesti isäntämaasopimus ydinaseallianssi NATOn kanssa johtaa lainsäädännön uuteen valoon.  Meidän naapurimaamme SUOMI on tätävastoin valinnut toisen tien ja on selkeästi päätynyt ydinaseiden kieltämiseen lainsäädännössään.

Mitä tulee kansainvälisiin sitoumuksiin Ruotsi on allekirjoittanut ns. ydinsulkusopimuksen, Non-Proliferation Treaty (NTP).  Sopimuksen tarkoitus on pysäyttää ydinaseiden valmistus ja leviäminen maailmanlaajuisesti.  Sopimus kieltää muita ydinasevaltioita siirtämästä ydinaseita ulkopuolisiin ei-ydinasevaltioihin.  Se vaatii myös että ydinaseita omaamattomat valtiot eivät ota vastaan ydinaseita tai ryhdy ottamaan kontrolliinsa ydinaseita.  Voidaan siis väittää, että isäntämaasopimuksen § 11.2 estää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin maaperälle.

NATO ja Yhdysvallat kuitenkin halutessaan tulkitsevat ydinsulkusopimusta niin, että ydinaseiden käyttöönotto Euroopassa ei riko ydinsulkusopimusta (NTP), niin kauan kuin aseiden valvontaa ei ole luovutettu isäntämaille.  Niinpä Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseita Alankomaihin, Saksaan, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin.  Voidaan esittää vahvoja vastalauseita tällaiselle tulkinnalle, mutta tosiasia on, että mainittu käytäntö on vallitseva.  Näin ollen on siis täysin mahdollista sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle, niin kauan kuin NATO päättää siitä.   Tässä yhteydessä on syytä huomata isäntämaasopimuksen kirjaukset NATOn komentokeskusten perustamisalueista.

Pyydänkin saada kysyä puolustusministeri Peter Hultqvistilta:

Yksi:

Miten ministeri varmistaa, että NATO isäntämaasopimuksen osion 11.2 sisällön mukaisesti huomioi ristiriidan joka vallitsee Ydinsulkusopimuksen ja NATOn omien doktriinien kesken”

Kaksi:

Mikä takuita Ruotsilla on siitä, että mahdollinen aiesopimus isäntämaasopimukseksi ei tarkoita, että NATO voi tuoda maahan tai kauttakuljettaa Ruotsin alueen läpi ydinräjähteitä?

Kolme:

Onko ministeri valmis ajamaan Ruotsissa samanlaisen ydinasekiellon, kuin Suomi on jo tehnyt?

*

RUOTSIN VALTIOPÄIVIEN

Pikapöytäkirja, perjantai 20.5.2016

..

6. §

(sivuilla 4 – 7.)

Puolustusministeri PETER HULTQVISTin vastaus välikysymykseen, joka koskee NATOn kanssa solmittavaa isäntämaasopimusta ja ydinaseita:

https://data.riksdagen.se/fil/2ECC9550-6873-4672-8F8B-B13C4AC33134

En valitettavasti ehdi kääntää tätä vastausta ja siitä käytyä jatkokeskustelua.  Se on nimittäin alun viidettä liuskaa pitkä!  Toivon, että Suomen media suorittaisi sille kuuluvan tehtävän – ripeästi ja reippaasti!

Lue myös:

http://www.alliansfriheten.se/svar-pa-interpellation-201516621-om-samforstandsavtalet-om-vardlandsstod-med-nato-och-karnvapen-riksdagen-se/

*

Lue myös: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201504-suomi-ulkoisti-lopullisesti-nato-jasenyyshakunsa-ruotsille

Isäntämaasopimus eli MOU on valtiosopimus (82/2014), joka hyväksyttiin ilman asianmukaista valmistelua, valiokuntakäsittelyä, eduskunnan suuren salin suorittamaa avointa pohdintaa, ja sen allekirjoitti suomalainen lentäjä.  Suomen historian erikoisuuksiin kuuluu myös, että tätä Suomea ja sen asemaa monin tavoin säätelevä ja liikkumavaraa leikkaava valtiosopimus ei pitkään aikaan ollut edes saatavilla, ja aluksi vain englannninkielisenä.  Näin siitäkin huolimatta, että Suomen Perustuslain mukaan lait Suomessa säätää Eduskunta, ja valtiosopimuksen suhteen, sen tulisi ne vahvistaa – ja lait sekä niihin rinnastettavat kansakuntaa ja kansaa koskevat säädökset tulee julkaista Suomen molemmilla kansankielillä, eli siis suomeksi ja ruotsiksi.  Ensimmäisenä sopimustekstin kiemuroineen suomensi valtionapua nauttimaton pienpuolue, IPU.  Kesti todella pitkään ennen kuin Finlex-sivuille (nykyajan lakikirja – se, johon entisajan Maalaisliitto sanoi ”nojaavansa”.) ilmestyi mainitun MOU-sopimuksen englanninkielinen  versio.  Tässä oli lainvalvojien paikka, mutta he missasivat ja passasivat sen.

*

Finlex - Suomen Laki:

MOU-sopimus tässä: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140082/20140082_2  (engl.)

*

Koska kaikilla ei ole tietokonekapasiteettia, liitän tähän jatkeeksi ptk-otteen Ruotsin valtiopäiviltä: asiaan liittyvä ministerin vastaus ja käyty jatkokeskustelu ruotsiksi ja konekäännöksenä (antaa osviittaa kielitaidottomille, mistä oli puhe).

*

§ 6 Svar på interpellation 2015/16:621 om samför-ståndsavtalet om värdlandsstöd med Nato och kärnvapen

Anf. 8 Försvarsminister PETER HULTQVIST (S):

Herr talman! Stig Henriksson har frågat mig på vil-ket sätt jag kommer att se till att Nato i enlighet med värdlandsstödsavtalets avsnitt 11.2 underrättas om motstridigheten i NPT och Natos egen doktrin. Han har också frågat mig vilka åtgärder Sverige har vidtagit för att ett eventuellt samförståndsavtal om värdlands-stöd inte innebär att Nato kan föra in eller transitera kärnladdningar på svenskt territorium. Stig Henriksson har slutligen frågat mig om jag avser att verka för ett förbud mot kärnvapen i Sverige likt det i Finland.

Kärnvapen får inte föras in eller placeras i Sverige. Det är en grundläggande svensk position som jag är säker på att alla partier ställer sig bakom. Vår hållning är välkänd både bland våra samarbetspartner och i öv-riga världen. Sverige har i decennier tydligt markerat den svenska positionen till omvärlden till exempel ge-nom tal i FN:s generalförsamling. Vår position att inte förvärva kärnvapen eller att tillåta att sådana vapen placeras på svenskt territorium eller medtas av gäs-tande stater vid besök gäller naturligtvis både före och efter det att värdlandsstödsavtalet träder i kraft. Den svenska positionen i denna fråga påverkas inte på nå-got sätt av värdlandsstödsavtalet.

I sammanhanget vill jag också framhålla att den militära alliansfriheten och dess principer inte i någon mening rubbas av värdlandsstödsavtalet. Det är utifrån en fortsatt militär alliansfrihet och breda samarbeten med andra länder som vi bäst främjar fred och säkerhet för Sverige, i vårt närområde, i Europa och globalt.

Som framgår tydligt i propositionen om värdlands-stödsavtalet, som ska debatteras här i riksdagen om några dagar, bygger avtalet helt och hållet på frivillig-het. Värdlandsstödsavtalet innebär inte på något sätt att Sverige gör avkall på sin territoriella integritet. Det är även fortsättningsvis Sverige som beslutar när ut-ländska styrkor får besöka landet och vilken typ av verksamhet som de får bedriva här. Denna ordning gäl-ler både före och efter värdlandsstödsavtalet. Ingenting i avtalet ger Nato rätt eller någon enskild stat rätt att på egen hand verka här eller att föra in och placera kärn-vapen, eller andra vapensystem, i Sverige. Något ut-rymme för Nato att mot svensk vilja upprätta base-ringsområden eller basera förband här finns inte heller.

När verksamhet bedrivs i Sverige, efter svensk in-bjudan och beslut, är de gästande styrkorna skyldiga att följa de villkor som Sverige uppställer för besöket. Detta följer av den folkrättsliga suveränitetsprincipen och gäller oavsett vilket avtal som är tillämpligt på verksamheten. Vi tillåter inte att kärnvapen placeras här, och detta gäller naturligtvis även för sådan verk-samhet som kan bedrivas inom ramen för värdlands-stödsavtalet. Ingenting förändras genom detta avtal. Både före och efter värdlandsstödsavtalet baseras vårt samarbete med andra länder på förtroende och på goda bi- och multilaterala relationer.

Av värdlandsstödsavtalets avsnitt 11.2 framgår att avtalet inte avser att strida mot svensk lag eller mot våra internationella åtaganden. I samma avsnitt anges också att parterna ska underrätta varandra om det upp-står en sådan motstridighet. Eftersom avtalet inte ger Nato någon som helst rätt att föra in och placera kärn-vapen i Sverige finns det inte någon motstridighet att diskutera.

Däremot har Sverige under avtalsförhandlingarna upplyst Nato om att vår lagstiftning, till exempel på skatteområdet, behöver ändras för att vi ska kunna uppfylla våra åtaganden enligt avtalet. Det är dessa lagändringar som nu föreslås i propositionen. Värd-landsstödsavtalet kan börja tillämpas efter det att lagändringarna har trätt i kraft.

Slutligen vill jag ännu en gång poängtera att jag är emot kärnvapen och inte har för avsikt att verka för att kärnvapen ska få placeras i Sverige. Jag förutsätter att alla svenska politiker har samma syn på denna fråga. Jag vill också framhålla att det internationella arbetet för kärnvapennedrustning är en prioriterad fråga för re-geringen. I enlighet med våra åtaganden inom ramen

för icke-spridningsavtalet för kärnvapen, NPT, verkar vi för att alla kärnvapen ska elimineras.

Den här regeringen har dessutom återupprättat en folkrätts- och nedrustningsdelegation med uppgift att följa och analysera utvecklingen på det humanitärrätts-liga området och på nedrustningsområdet. Delegation-ens syfte är att arbeta fram förslag till svenska ställ-ningstaganden och initiativ i frågor som rör den huma-nitära rätten och nedrustning.

Anf. 9 STIG HENRIKSSON (V):

Herr talman! Ibland blir man nästan förundrad, för i debatten låter det som att i princip ingenting kommer att påverkas av det här avtalet. Man kan undra vad vi ska ha det till över huvud taget om ingenting kommer att påverkas av det.

Det finns en stor oro för hur värdlandsavtalet kom-mer att påverka Sveriges kärnvapenfrihet. Det är en fri-het som varit självklar ända sedan Socialdemokraterna och andra slutgiltigt gav upp tankarna på ett svenskt atomvapen, så sent som 1968 rent formellt.

Försvarsministern har irriterat viftat undan frå-gorna så länge som möjligt. Men fakta är att värdlands-avtalet inte säger ett enda ord om kärnvapen; de nämns inte. Departementsskrivelsen om avtalet lyckas på 239 sidor helt undvika att nämna kärnvapen.

Jag har därför ställt de här tre frågorna till försvars-ministern.

Min första fråga är: På vilket sätt kommer mi-nistern att se till att Nato i enlighet med värdlandsav-talets avsnitt 11.2 underrättas om motstridigheten i de-ras tolkning av NPT, icke-spridningsavtalet, och Natos egen doktrin och praxis? Vad svarar ministern? ”Kärn-vapen får inte föras in eller placeras i Sverige. Det är en grundläggande svensk position som jag är säker på att alla partier ställer sig bakom. Vår hållning är väl-känd.” Varför är det då inte med i avtalet? Ensidiga deklarationer har trots allt betydligt mindre värde.

Jag tycker inte att det går att grunda säkerhetspoli-tik på så här lösa antaganden. Min fråga handlade alltså om diskrepansen mellan icke-spridningsavtalet och Natos doktrin och praxis. Inte med ett ord nämns detta.

Min andra fråga handlar om vilka garantier Sverige har för att ett eventuellt värdlandsavtal inte innebär att Nato kan föra in eller transitera kärnladdningar på svenskt territorium. På den frågan får jag inget svar.

Min tredje fråga är om ministern avser att verka för ett tydligt förbud mot kärnvapen likt det som finns i Finland? Jag får inget svar på den frågan heller. Jag blir lite förundrad om det här nu är så solklart.

För knappt ett år sedan ställde jag en fråga till för-svarsministern om han försäkrat sig om att de B52-plan som övade över Sverige inte bar kärnvapen. I sva-ret på min skriftliga fråga skrev ministern att ”Rege-ringen förutsätter att gästande stater följer svensk lag. Det är inte förenligt med lagen (1984:3) om kärntek-nisk verksamhet att utan tillstånd föra in sådan last på svenskt territorium.”

Men det var ju inte sant, eller hur? Varför hänvi-sade ministern till denna lag? Den reglerar ju enbart civil användning av kärnkraft och behandlar inte alls kärnvapen. Både lagens förarbeten och dess samman-hang ger klart besked om att det är civil kärnkraft som lagen avser. Därutöver kan regeringen, den som då rå-kar sitta vid makten, utan att begära riksdagens god-kännande bevilja undantag. Den lagen går alltså inte att åberopa. Dessutom frågar vi inte om gästande län-der har kärnvapen. Och skulle vi fråga vet vi att USA inte svarar.

Finland har i sin kärnenergilag från 1987 en tydlig signal. Det är förbjudet att föra in kärnvapen i Finland.

Frågorna kvarstår alltså. Hur påpeka diskrepansen mellan NPT och USA:s praxis? Vilka garantier, och då menar jag garantier, har Sverige? Avser ministern att verka för en förbudslag likt den som finns i Finland och kontrollera att den också efterlevs? Och varför hänvisade ministern i sitt skriftliga svar till en lag som inte gäller?

Anf. 10 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):

Herr talman! Värdlandsavtalet reglerar tullfrågor, skattefrågor, trafikförsäkringsfrågor, trafikförsäk-ringsförordning, skyddsområden och immunitetsfrå-gor. Det är sådant som kopplas till övningsverksamhet som bedrivs och kommer att bedrivas i framtiden och underlättar då en rad administrativa saker i samband med att man bedriver övningsverksamheten.

Ingen övningsverksamhet genomförs med mindre än att det finns en inbjudan från Sveriges regering. Den här riksdagen har också antagit en inriktningsproposit-ion som förutsätter fördjupade bilaterala och multila-terala förhållanden och där man i arbetet inför den hade en bred enighet i Försvarsberedningen om att vi också skulle gå vidare med värdlandsavtalet. Det är också någonting som man föranstaltar i inriktningsproposit-ionen.

I det här sammanhanget fullföljer regeringen och jag som försvarsminister det som riksdagen tidigare har angett en inriktning för.

Utöver detta handlar värdlandsavtalet om att förbe-reda för att ge och ta emot hjälp i en krissituation av civil eller militär art. Det närmaste exemplet vi har på hur sådant kan gå till – beroende av vilket scenario som gäller och hur situationen är – är det som sker nu enligt Lissabonfördraget 42.7 inom ramen för EU där vi har gjort tydligt här i riksdagen att vi ska ställa upp för Frankrike med transportflyg, viss materiel och ett antal andra åtgärder som ett stöd utifrån den principen.

När det gäller kärnvapen har jag sagt i mitt svar att värdlandsavtalet inte handlar om kärnvapen och inte reglerar kärnvapenfrågor. Ingenting förändras i Sveri-ges förhållningssätt till kärnvapen i och med värd-landsavtalet.

Min uppfattning är att Stig Henriksson bedriver en debatt här som egentligen handlar mer om att skapa en bild av värdlandsavtalet som inte stämmer. Ingen kan tvinga Sverige till utplacering i landet eller i smyg föra in kärnvapen i Sverige. Jag tror över huvud taget inte att den ambitionen finns.

Folkrätten är tydlig. Utplacering mot andra staters vilja är alltså utesluten. Jag menar också att det som finns i Holland, Tyskland och Belgien inte kan ha pla-cerats ut där utan att man från respektive land har med-verkat till det. Sverige vill inte och kommer inte att till-låta utplacering av kärnvapen på svenskt territorium. Vi är helt övertygade om att våra samarbetspartner fullt respekterar den svenska viljan och positionen. Jag kan inte se hur det skulle gå till att tvinga på oss den här typen av vapensystem, och jag anser inte heller att viljan finns.

Dessutom har det här inte med värdlandsavtalet att göra, utan debatten handlar om någonting annat än vad det här egentligen är. Jag har talat om vad det handlar om. Det handlar om administrativa förenklingar och att förbereda för hur man hanterar en kris- eller en krigs-situation genom att ge eller ta emot stöd. Det är vad det här handlar om. Det handlar inte om kärnvapen.

Anf. 11 STIG HENRIKSSON (V):

Herr talman! Nej, värdlandsavtalet handlar inte om kärnvapen. Det är just precis det jag kritiserar. Det hade varit alldeles utmärkt att ha med en passus om det i avtalet eftersom ensidiga deklarationer, som sagt, kanske har något mindre värde än ett hårt avtal, natur-ligtvis förutsatt att man bryr sig om att kontrollera ef-terlevnaden.

Det fanns många intressanta saker om avtalet i största allmänhet, om tull- och skattefrihet och trafik-skadelagen och så vidare, men nu har jag frågat om kärnvapen så jag håller mig till det.

Det avtal som reglerar kärnvapen är vad jag är kri-tisk till. Det är inte bara en administrativ teknisk histo-ria, utan det är en säkerhetspolitiskt viktig signal till oss själva och till omvärlden. Hur kommer omvärlden att tolka detta? Vilka motförberedelser gör de när denna oklarhet råder?

Det är självklart en väldig skillnad när man i och med avtalet inbjuder den just då sittande regeringen. Peter Hultqvist kommer ju inte alltid att vara försvars-minister – ett faktum jag i vissa avseenden beklagar, men så är det här i världen. Den regering som då sitter kanske inbjuder Nato till att upprätta baseringsområ-den.

Det är oklart om baseringsområdena är stora som en camp med Gunnebostängsel runt om eller om vi pratar om Norrlands inland. Där ägde ju den senaste vinterövningen rum förra året – märkligt nog i juni – och det handlar om en tredjedel av Sveriges yta. På dessa baseringsområden bestämmer överbefälhavaren, men inte Sveriges utan Natos. Det är självklart en art-skillnad och inte en liten gradskillnad.

Värdlandsavtalet beskriver mycket tydligt hur det ska gå i linje med Natos doktrin och principer. I avsnitt 3.3 i avtalet står det: ”Detta samförståndsavtal är avsett att överensstämma med Natos doktrin och principer.” Vad säger då Natos doktrin och principer i denna fråga? Jo, där står det att kärnvapen är en central kom-ponent i Natos sammanlagda förmåga för avskräck-ning och försvar. Så länge som kärnvapen existerar kommer Nato att förbli en nukleär allians. Detta fast-ställdes i Chicago 2012.

Så ser verkligheten ut. Därför vill jag med en druckens envishet ändå ställa mina frågor. Hur ska vi påpeka diskrepansen mellan icke-spridningsavtalet och det faktum att USA har placerat kärnvapen i fem europeiska länder, nämligen Turkiet, Italien, Tysk-land, Belgien och Nederländerna. Who’s next? Vilka garantier har Sverige – och då menar jag garantier?

Om jag skulle köpa en begagnad bil av försvarsmi-nistern skulle jag ju – med all respekt – inte nöja mig med muntliga löften. Jag vill gärna ha en skriftlig ga-ranti på de åtgärder som eventuellt ska vidtas.

Som sagt: Ska vi verka för en förbudslag som i Fin-land? Då skulle lagstiftningen bli tydlig och klar. Den lag ministern hänvisade till för knappt ett år sedan är inte aktuell, eller hur?

Anf. 12 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):

Herr talman! När det gäller de baseringsområden som tas upp i värdlandsavtalet handlar det i detta sam-manhang om baseringsområden som upprättas under övning efter inbjudan. Det är en helt annan fråga att upprätta permanenta baser, och det är inte vad detta syftar till. Vi ska inte ge en bild av något som det inte handlar om.

Skulle man sedan vilja upprätta permanenta baser, föra in kärnvapen och etablera kärnvapen i Sverige krävs det en politisk vilja och ett annat slags regering. Jag kan inte se att ett sådant förhållande föreligger i dag. Det är ingenting som i grunden avgörs av om vi har ett värdlandsavtal eller inte.

Värdlandsavtalet handlar om att hantera befintlig och kommande övningsverksamhet samt att förbereda sig för en eventuell krissituation. Sprid nu inte en bild av att det finns Natodoktriner som överflyglar svensk suveränitet i detta fall! Det finns ingenting i detta avtal som överflyglar Sveriges kontroll och rätt att styra detta. Ingenting sker på svenskt territorium utan ett be-slut och en inbjudan. Det kommer alltså inte in en enda militär stövel, uniform, AK4 eller annat vapensystem på svenskt territorium med mindre än att Sverige har kontroll över det. Sprid inte en bild som inte är sann! Samma förhållande gäller för Finland, och de har re-dan detta värdlandsavtal.

Stig Henriksson frågade hur omvärlden ska tolka detta. Men hur ska vi tolka omvärlden? Vi måste ju också göra en tolkning av omvärlden och fundera på vad som är bäst och mest korrekt för oss. Vi har då valt en strategi som går ut på att uppgradera den militära förmågan och fördjupa samarbeten, framför allt med Finland men också med länderna kring Östersjön och med England. Även den transatlantiska länken till USA är viktig. Det är vad en 70-procentig majoritet har sagt här i riksdagen. Det har också gällt Natos partner-skap och värdlandsavtalet, som vi står i begrepp att fatta beslut om i nästa vecka. Det är den strategi vi har valt, där kombinationen av åtgärder syftar till att bidra till bästa möjliga stabilitet i området.

Vi kan inte börja fundera på om de blir arga i Mos-kva för att vi eventuellt har ett värdlandsavtal, utan vi måste fundera på vad som är klokt för Sverige. Då gör vi det som Finland redan har gjort. Jag kan inte se att det har utgjort ett problem för deras del. Jag vädjar till Stig Henriksson att hålla sig till det korrekta innehållet.

När det gäller kontroll av fartyg och flygplan vill jag säga följande: Den folkrättsliga suveränitetsprinci-pen innebär att vi som huvudregel inte kontrollerar andra länders statsfartyg eller statsluftfartyg. De kon-trollerar i gengäld inte heller våra. En stat som är på besök i ett annat land måste följa vad som gäller i det landet. Om det finns skäl att anta att den respekten sak-nas måste möjligheten till förnyade besök kraftfullt övervägas. Våra bi- och multilaterala relationer måste bygga på förtroende. Det är det som är ingångsvärdet när det gäller denna typ av verksamhet och samarbete.

Jag vill tydliggöra att folkrätten är tydlig med att utplacering av denna typ av vapen mot andras vilja är utesluten. Jag utgår ifrån att man när det gäller Europa menar att det inte har skett några aktiviteter som har stridit mot folkrätten. Men vi kommer i Sverige inte att tillåta placering av kärnvapen på svenskt territorium. Vi har också förbundit oss i icke-spridningsavtalet att verka för detta.

Anf. 13 STIG HENRIKSSON (V):

Herr talman! Det var återigen mycket intressanta inlägg om Sveriges försvarspolitik i stort. Men jag hål-ler mig till det jag har frågat om, nämligen kärnvapen. Det finns mycket att säga om det.

Nej, vi ska absolut inte låta Ryssland eller något annat land – inte heller USA – bestämma vår säker-hetspolitik. Det gör vi själva. Men vi lever inte i ett vakuum. Det är klart att våra åtgärder, beslut och in-riktningar påverkar omvärldens agerande och syn på oss. Det heter nu med ett modernt mantra: Säkerhet bygger vi tillsammans. Jag tror att jag känner igen den frasen sedan flera decennier; det är bara det att den helt har ändrat betydelse. Nu betyder den: Säkerhet bygger vi med Nato. Förut betydde den: Säkerhet bygger vi tillsammans i betydelsen att om den tänkta andra sidan också känner sig övertygad om att vi har fredliga av-sikter och inte ingår i en militärallians etcetera och inte kommer att vara en bas för patriotmissiler, eller för all del kärnvapen, kommer den tryggheten att kunna möj-liggöra nedrustning. I dag betyder det som sagt något helt annat.

Det finns mycket annat att säga. Man hänvisar till att det måste finnas en inbjudan. Javisst – från den re-gering som råkar sitta vid makten. Jag tror inte att det är någon hemlighet att det bara i den här kammaren finns ganska offensivt lagda politiker som kanske in-nehar nästa försvarsministerpost. De kanske då inte kommer att tveka att börja skicka trupper tvärs över Östersjön för första gången sedan stormaktstiden, och de har alltså har ganska vida vyer. Vi ska inbjuda de andra – javisst, men de kan också ta initiativ. Den re-gering som råkar sitta vid makten kan säga ja till inbju-dan. Sedan finns också maktpolitiska realiteter. Om vi har gjort i ordning allt för främmande makters baser, hamnar, flygfält etcetera är det svårare att tacka nej.

Jag tycker att det strider mot NPT, och kanske mot folkrätten, att placera ut sina egna kärnvapen i andra länder.

Anf. 14 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):

Herr talman! Jag förutsätter att vi inte har några folkrättsbrott i Europa när det gäller hur olika vapen har utplacerats. För svensk del är inte detta aktuellt.

Stig Henriksson talar om garantier för andra rege-ringar. Det här reglerar övningsverksamhet och hante-ring av krissituation. Det har inte de vyer och dimens-ioner som Stig Henriksson försöker ge en bild av här. Om man ska vara garanterad att a-kassan inte sänks, att sjukförsäkringen inte förstörs, att arbetsrätten inte försämras, att en nyliberal politik inte drivs och att sä-kerhetspolitiken inte ändras i grunden måste man se till att folk röstar på ett sådant sätt att man har regeringar som står för värden som klarar att hantera alla dessa frågor med den balans som krävs.

Oavsett vad vi fattar för beslut här kan de ändras om det är så att man i en demokrati kommer fram till att det är någon annan som ska leda regeringen, så den typen av garantier in i all evighet är alltså svåra att lämna.

Däremot bygger vi det här avtalet på erfarenheten av befintlig övningsverksamhet och bedömning av kommande övningsverksamhet för att administrativt underlätta dessa. Det är vad det här handlar om.

Det handlar inte om att reglera någonting med kärnvapen. Förhållandet till kärnvapen är detsamma före värdlandsavtalet som efter värdlandsavtalet. Icke-spridningsavtalet är någonting som den här regeringen tar på fullt och stort allvar och som vi arbetar efter. Det är liksom ledtråden i detta, och det har vi skrivit under på internationellt. Sedan hur kommande regeringar hanterar det åtagandet vet inte jag. Men jag förutsätter att man följer de åtaganden som vi sedan långt tillbaka har gjort.

Jag får tacka för den här debatten, och vi lär väl ses igen från den här talarstolen till veckan.

Överläggningen var härmed avslutad.

§ 7 Anmälan om interpellationer

Följande interpellationer hade framställts:

den 19 maj

2015/16:661 Studieavgifter

*

6. §
(Sivuilla 4 - 7.)
§ 6 Vastaukset välikysymyksen 2015/16: 621 varmistamaan sopimukseen isäntämaan sopimus tukee NATO ja ydinaseiden
Puhe. 8 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Stig Henriksson ovat pyytäneet minua on vil-ket tavalla aion varmistaa, että NATO mukaisesti isäntämaan tukisopimusta jaksossa 11.2 ilmoitettu ristiriita ydinsulkusopimuksen ja NATO oma opin. Lisäksi hän pyysi minua, mihin toimenpiteisiin Ruotsi on ryhtynyt mahdollisen aiesopimuksen isäntämaan tuki ei tarkoita, että Nato voi tuoda tai kauttakulun ydinräjähteiden Ruotsin alueella. Stig Henriksson on viimein kysyi aion ajaa kieltämään ydinaseiden Ruotsissa jollainen Suomessa.
Ydinaseet ei saa tuoda tai sijoittaa Ruotsissa. Se on perus ruotsalainen asemassa, että olen varma, että kaikki osapuolet yhtä mieltä. Kantamme on tunnettu sekä kumppaniemme keskuudessa ja gen-vanhan maailman. Ruotsi on vuosikymmeniä selvästi merkitty Ruotsin asemaa ulkomaailmaan, esimerkiksi antaa nom puhe YK: n yleiskokouksessa. Kantamme ei hankkimaan ydinaseita tai sallia, että tällaisia ​​aseita on sijoitettu Ruotsin alueella tai kuljettaa pois kaasu-ING valtiot vierailun aikana, tietenkin, sekä ennen että jälkeen isäntämaan sopimuksen mukaisesti tulee voimaan. Ruotsin kanta tässä asiassa ei vaikuta ulottuville-sai tavalla isäntämaan sopimuksen nojalla.
Tässä yhteydessä haluan myös huomauttaa, että sotilasliittoihin ja sen periaatteet eivät ole missään mielessä kumoa isäntämaan sopimuksen nojalla. Se perustuu jatkuvaan sotilaallinen liittoutumattomuus ja laajaa yhteistyötä muiden maiden kanssa meillä parhaiten edistää rauhaa ja turvallisuutta Ruotsissa, alueemme, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Kuten näkyy laskun noin isäntämaan tukea sopimusta, josta keskustellaan parlamentissa muutaman päivän, sopimus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen-ness. Isäntämaan tuki sopimus ei millään tavalla Ruotsin kompromissia sen alueellista koskemattomuutta. On edelleen Ruotsiin kuka päättää kun ulos ulkomaiset joukot voivat vierailla maassa ja tyyppi toimintaa he voivat ryhtyä täällä. Tämä järjestely Gill soluja sekä ennen isäntämaan sopimuksen nojalla. Mikään sopimus antaa NATO oikealle tai yksittäisen maan oikeus itsenäisesti toimia täällä tai tuomalla ja sijoittamalla ydinaseiden tai muiden asejärjestelmien, Ruotsissa. Jotain tilaa Nato Ruotsin haluavat luoda pohja-rengas alueita, tai perusyksikön tässä ei ole myöskään.
Kun harjoitetaan Ruotsissa, Ruotsin in-Kutsuminen ja päätöksiä, on vieraileva voimat noudatettava asettamat ehdot Ruotsin vierailun. Tämä ilmenee kansainvälisen oikeuden periaatteesta suvereniteetin ja sovelletaan riippumatta Sopimuksen jota sovelletaan liiketoimintaa. Emme salli ydinaseita sijoitetaan täällä, ja tämä tietysti pätee myös tällaisen työn toimet, jotka voidaan parhaiten seurata isäntämaan tukea sopimusta. Mikään ei muutu tässä sopimuksessa. Sekä ennen ja jälkeen isäntämaan tukea sopimusta, joka perustuu yhteistyötä muiden maiden luottamus ja hyvät kahden- ja monenvälisiä suhteita.
Sillä isäntä tukisopimuksesi jakson 11.2, että sopimus ei ole tarkoitettu ristiriidassa Ruotsin lain tai sitä vastaan ​​kansainväliset sitoumuksemme. Sama osassa todetaan myös, että osapuolet ilmoittavat toisilleen ajan seistä tällainen ristiriita. Koska sopimus ei anna NATO mitään oikeutta tulla ja sijoittaa ydinaseita Ruotsissa, ei ole ristiriitaa keskustella.
Ruotsi kuitenkin neuvottelujen aikana valistunutta NATO että lakeja, mukaan lukien verotus, on muutettava, jos aiomme täyttää sitoumuksemme sopimuksen mukaisesti. Se on nämä lainsäädännöllisiä muutoksia nyt ehdotetaan laskun. Isäntävaltion tuki sopimus voi tulla voimaan sen jälkeen, muutokset voimassa olevan lainsäädännön.
Lopuksi haluan vielä kerran korostaa, että olen ydinaseita vastaan ​​ja ei aio painaa ydinaseisiin saavat sijoitetaan Ruotsissa. Oletan, että kaikki Ruotsin poliitikot ovat samaa mieltä tästä asiasta. Haluan myös korostaa, että kansainväliset ponnistelut ydinaseriisunnan on etusijalla uudelleen hallituksen. Mukaisesti meidän sitoumuksia
Ydinsulkusopimus, ydinsulkusopimus, rohkaisemme kaikki ydinaseet olisi poistettava.
Tämä hallitus on myös uudelleen perustaneet folkrätts- ja aseistariisunta valtuuskunta, jonka tehtävänä on seurata ja analysoida kehitystä humanitaarisen oikeudellisten-liiga kentän ja aseriisunnan. Valtuuskunta-yksi tarkoitus on valmistella ehdotuksia Ruotsin set-up lausuntoja ja aloitteita koskevissa asioissa Huma-nitarian lakia ja aseistariisunta.
Puhe. 9 STIG HENRIKSSON (V):
Arvoisa puhemies, Joskus melkein hämmästynyt, koska keskustelussa, se kuulostaa, että periaatteessa mikään ei vaikuta sopimuksella. Voidaan ihmetellä, mitä aiomme saada lainkaan, jos mitään ei koske niitä.
On suuri huolenaihe isäntämaan sopimus tuli-enemmän vaikuttaa Ruotsin ydin- vapautta. Se on ilmainen-Ness, joka on ollut ilmeinen, koska sosiaalidemokraatit ja lopulta luopui ajatuksesta ruotsalaisen ydinaseita, niinkin myöhään kuin 1968 muodollisesti.
Puolustusministeri ärtyneenä heilutti pois FRA kysymyksiä mahdollisimman pitkään. Mutta tosiasiat ovat, että isäntämaa sopimus ei sano sanaakaan ydinaseita; niitä ei mainita. Ministry yhteistoimintasopimuksella onnistua 239 sivut kokonaan mainitsematta ydinaseita.
Tämän vuoksi olen pyytänyt nämä kolme kysymystä puolustusministeri.
Ensimmäinen kysymys on: Miten mi-ministeri, jotta Natoon värdlandsav luvulla jakso 11.2 ilmoitetaan ristiriita rodun tulkinta ydinsulkusopimus, NPT, ja NATO oma oppi ja käytännössä? Mikä vastaa ministeri? "Ydinaseet ei saa tuoda tai sijoittaa Ruotsissa. Se on perus ruotsalainen asemassa, että olen varma, että kaikki osapuolet yhtä mieltä. Kantamme on tunnettu. "Miksi se ei sisälly sopimukseen? Yksipuolisia julistuksia, onhan paljon vähemmän arvoa.
En usko, että on mahdollista luoda turvallisuuden poli-narttu näin olettamus. Kysymykseni oli siis onko ristiriita ydinsulkusopimuksen ja NATO opin ja käytännön. Ei sanaakaan.
Toinen kysymys on siitä, mikä takaa Ruotsi on mahdollinen isäntämaan sopimus ei tarkoita, että Nato voi tuoda tai kauttakulun ydinräjähteiden Ruotsin alueella. Tähän kysymykseen en saa vastausta.
Kolmas kysymys on, onko hän aikoo ajaa selvästi ydinaseiden kieltäminen samanlainen kuin mitä löytyy Suomessa? En saa mitään vastausta tähän kysymykseen myöskään. Olen hieman yllättynyt tästä nyt niin ilmeinen.
Lähes vuosi sitten esitin kysymyksen puolustusministeri, jos hän on vakuuttunut siitä, että B52 lentokoneet harjoitettu Ruotsi ei tehnyt ydinaseita. Rikki vuoden kysymykseeni ministeri kirjoitti, että "Rege-rengas vaatii vierailevien valtioiden seurata Ruotsin lakia. Se ei vastaa lain (1984: 3) kärntek-cal aktiivisuutta ilman lupaa sijoittelussa lastin Ruotsin alueella. "
Mutta se ei ollut totta, eikö? Miksi hänvi-ministeri sanoi tämän joukkueen? Se säätelee puhtaasti siviilikäyttöön ydinvoiman eikä kohdella kaikkia ydinaseita. Sekä laillisten valmistelutyö ja siihen liittyvän hang-anna selkeitä viitteitä siitä, että se on siviiliydinenergiasektorin lain. Lisäksi hallitus, joka sitten raaka astioita istua vallassa, pyytämättä parlamentin hyväksynnän hyvän myöntää poikkeuksia. Laki ei ole mahdollista turvautua. Lisäksi emme kysy vierailevat maakunta-der on ydinaseita. Ja pyydämme, tiedämme, että Yhdysvallat ei vastaa.
Suomessa on sen ydinvoiman 1987 selvän signaalin. On kielletty tuoda ydinaseita Suomessa.
Kysymykset on edelleen merkityksellinen. Miten huomauttaa ristiriita ydinsulkusopimuksen ja Yhdysvaltojen käytäntö? Mikä takaa, ja tarkoitan takeita, Ruotsi? Viittaa ministeri ajaa kieltämään kuin sellainen löytyy Suomessa ja varmista, että se myös noudattaa? Ja miksi ministeri viitannut kirjallisessa vastauksessaan laki, joka ei koske?
Puhe. 10 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Isäntämaan on määrättävä tulliasioissa, veroasiat, vastuuvakuutus kysymyksiä, liikenne- rengas sääntelyä, suojelualueiden ja immunitetsfrå-gor. On muun muassa liittyvät koulutustoimintaan ja tehdään tulevaisuudessa ja sitten helpottaa useita hallinnollisia asioita, jotka liittyvät kyseiseen harjoittavat harjoituksissa.
Ei harjoitukset suoritetaan ellei kutsu Ruotsin hallituksen. Parlamentti on myös hyväksynyt inriktningsproposit-ioni, jotka edellyttävät syvempää kahdenvälistä ja multilat-sivusuunnassa suhteita ja jossa työ, ennen kuin se oli laaja yksimielisyys puolustusvoimien, että voisimme edetä isäntämaan sopimusta. Se on myös asia, että yksi föranstaltar in inriktningsproposit-Ionen.
Tässä yhteydessä se toteuttaa valtion ja minä puolustusministeri jotka parlamentti aiemmin asetetut suuntaa.
Tämän lisäksi on isäntämaan sopimus hoitoa edeltävälle radan antaa ja saada kriisiapua, siviili- tai sotilaallisia. Lähin esimerkki meillä on siitä, miten tällaisia ​​voivat mennä - riippuen siitä, mikä skenaario koskee ja mikä tilanne on - se tapahtuu nyt Lissabonin sopimuksen nojalla 42,7 EU: ssa, jossa olemme tehneet selväksi täällä parlamentissa, että meidän pitäisi puolustaa Ranska lentokoneiden, joidenkin laitteiden ja useita muita toimenpiteitä, joilla tuetaan periaatteen perusteella.
Kun se tulee ydinaseita, olen sanonut vastauksessani isäntämaan sopimus ei ole ydinaseista ja ei säännellä ydinalan kysymyksistä. Mikään ei muutu Ruotsissa hallinnoimassa lähestymistapa ydinaseiden vastaanottavassa maassa sopimus.
Mielipiteeni on, että Stig Henriksson harjoittaa keskustelua täällä, joka todella on enemmän luomalla kuva isäntämaan sopimus ei ole oikea. Kukaan ei voi pakottaa Ruotsin käyttöönottoa maassa tai vaivihkaa käyttöön ydinaseiden Ruotsissa. Mielestäni koko, että se on tavoite.
Kansainvälinen oikeus on selkeä. Käyttöönotto muiden valtioiden tulee siis sulkea pois. Olen myös sitä mieltä, että mitä on Alankomaissa, Saksassa ja Belgiassa ei ehkä ole pla-cerats siellä ilman miestä maasta on tehnyt yhteistyötä sen kanssa. Ruotsi ei halua eikä anna to-käyttöön ydinaseiden Ruotsin alueella. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että osapuolet täysimääräisesti kunnioittaa tahtoa ja Ruotsin asemaa. En ymmärrä, miten se menisi pakottaa meidät tämäntyyppisen aseen, ja en usko, että tahtoa löytyy.
Lisäksi tämä ei ole isäntämaan sopimusta tehdä, mutta keskustelu on jotain muuta kuin mitä tämä todella on. Olen puhunut siitä, mitä se on noin. Siihen liittyy hallinnon yksinkertaistaminen ja valmistautua käsittelemään kriisin tai sodan tilanteeseen antamalla tai tuen vastaanottamisesta. Sitähän tässä on kyse. Kyse ei ole ydinaseita.
Puhe. 11 STIG HENRIKSSON (V):
Arvoisa puhemies, Ei, pääsopimus ei ole ydinaseista. Tämä on juuri sitä, mitä arvostella. Olisi ollut hienosäätää saada kulkua sopimusta yksipuolisia julistuksia, kuten sanoin, ehkä hieman vähemmän arvoa kuin kova sopimuksen, luonnollinen tietenkin edellyttäen yksi häiritsee tarkistaa EF-noudattamisen tai vastaavuuden.
Oli monia mielenkiintoisia asioita sopimuksesta yleensä noin tulli- ja verovapautuksia ja liikenne-vamma laki ja niin edelleen, mutta nyt olen pyytänyt ydinaseista joten siitä kiinni.
Sopimus koskevat ydinaseiden minä olen crystal antisemitistinen kohteeseen. Se ei ole vain hallinnollinen tekninen histo-ria, mutta se on turvallisuuspolitiikkaa tärkeä merkki itsellemme ja maailmalle. Miten maailma tulkitsee? Mitä motförberedelser he tekevät jos on epävarma?
Se on tietenkin valtava ero, kun sopimuksessa pyytää juuri silloin istuu hallitus. Peter Hultqvist ei ole aina puolustusministeri - tosiasia Pahoittelen joissakin suhteissa, mutta se on tässä maailmassa. Hallitus, joka on kenties kutsua Nato vahvistaa baseringsområ-se.
On epäselvää, perustaen alueet ovat suuri kuin leiri Gunnebo aidat ympärillä tai jos puhumme Norrland. Oli tietenkin viime talven kuntosali viime vuonna - kumma kyllä, kesäkuussa - ja se on noin kolmannes Ruotsin pinnasta. Näillä perustaa alueiden määrää komentaja, mutta ei Ruotsissa ilman Natoa. Selvästi laji eroa eikä vähäisessä määrin.
Isäntämaan sopimuksessa kuvataan hyvin selvästi, miten se menee sopusoinnussa NATO opin ja periaatteita. Osassa 3.3 Sopimuksen mukaan "Yhteisymmärryspöytäkirjaa pyritään noudattamaan NATO opin ja periaatteita." Mitä sanoo sitten NATO oppeja ja periaatteita tässä asiassa? No, jos se sanoa, että ydinaseet ovat keskeinen osa tuli NATO yleistä valmiuksia ehkäisevässä ja puolustukseen ta. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydin- liitto. Tämä perustettiin Chicagossa vuonna 2012.
Tämä on todellisuutta. Siksi haluaisin humalassa itsepäisyys vielä kysyä minun kysymyksiä. Miten meidän tulisi huomauttaa ristiriita ydinsulkusopimusta ja se, että Yhdysvalloissa on sijoitettu ydinaseita viidessä Euroopan maassa, nimittäin Turkki, Italia, saksa-maa, Belgiassa ja Alankomaissa. Kuka seuraavaksi? Mitä takeita do Ruotsi - ja tarkoitan takeita?
Jos minun pitäisi ostaa käytetyn auton försvarsmi-ministeri, olisin tietenkin - kaikella kunnioituksella - ei tyydy sanallista lupauksia. Haluaisin olla kirjallinen ga Ranti tahansa toimenpiteistä.
Kuten sanoin: Pitäisikö ajaa kieltämään eräänlainen Fin-maa? Milloin lainsäädäntö on selkeää ja täsmällistä. Laki Ministeri tarkoitettu vajaa vuosi sitten ei ole ajan tasalla, eikö?
Puhe. 12 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Mitä perustaa alueita käsitellään vastaanottavassa maassa sopimus on tässä yhteydessä yhteistyön perustaa vyöhykkeitä perustettu harjoituksen aikana kutsusta. On aivan eri asia luoda pysyviä emäksiä, ja se ei ole, mitä tämä tarkoittaa. Meidän ei pitäisi antaa kuva jotain, joka ei ole kyse.
Voisitko sitten haluavat luoda pysyviä emäksiä, tuoden ydinaseet ja toimipaikka Ruotsissa edellyttää poliittista tahtoa ja toisenlaisen hallinnon. En näe, että tällainen yhteys on olemassa tänään. Ei ole mitään pohjimmiltaan määritetään onko meillä isäntämaana sopimus vai ei.
Isäntämaan sopimus on kyse jo olemassa olevien ja tulevien koulutustoiminta sekä valmistautua mahdolliseen hätätilanteessa. Levitä nyt ei kuvaa olemassaolosta NATO oppeja overwhelms ruotsalainen suvereniteettia tässä asiassa! Mikään tässä sopimuksessa että overwhelms Ruotsin ohjaus ja oikeus hallita tätä. Mitään ei tapahdu Ruotsin alueella ilman rukoilla-end, ja kutsu. Näin ollen se ei yksittäinen sotilaallinen boot, yhtenäinen, AK4 tai muita aseita Ruotsin alueella vähemmän kuin Ruotsi ovat sen hallintaansa. Älä lähetä kuvaa, joka ei ole totta! Sama koskee Suomessa, ja ne ovat uudelleen dan tämä isäntämaan sopimusta.
Stig Henriksson kysyi miten maailman pitäisi tulkita tämän. Mutta miten meidän pitäisi tulkita ympäröivää maailmaa? Meidän on myös tehtävä tulkinta ympäröivää maailmaa ja miettiä, mikä on parasta ja tarkin meille. Sitten ovat valinneet strategian, jonka tavoitteena on päivittää sotilaallisia valmiuksia ja syventää yhteistyötä, erityisesti Suomessa, mutta myös maiden kanssa Itämeren ja Englannin kanssa. Vaikka transatlanttinen yhteys Yhdysvaltoihin on tärkeä. Sitähän 70 prosentin enemmistö sanoi täällä parlamentissa. Se on myös sovellettu NATO kumppani-aluksen ja vastaanottavan maan sopimus, josta aiomme päättää ensi viikolla. Tämä strategia olemme valinneet, jossa yhdistelmä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää mahdollisimman alueen vakautta.
Emme voi alkaa miettiä, onko he suuttuvat Mos kva että meillä voi olla isäntämaan sopimusta, mutta meidän täytyy miettiä, mitä järkevää Ruotsi. Sitten tehdä kuten Suomessa ovat jo tehneet. En näe, että on ollut ongelma niille. Vetoan Stig Henriksson kiinni oikeaa sisältöä.
Valvontaa varten laivojen ja lentokoneiden, sanoisin seuraavaa: Kansainvälinen laki suveränitetsprinci-ryhmä tarkoittaa, että pääsääntöisesti eivät kontrolloi muiden maiden valtion aluksen tai valtion ilma. Kartio-tuksen vastineeksi, ei meidän. Valtion vierailevat toisessa maassa on noudatettava mitä sovelletaan kyseisessä maassa. Jos on syytä uskoa, että osin asia kinaasi on mahdollisuus uudistetun vierailujen voimakas harkita. Meidän kahden- ja monenvälisten suhteiden on rakennettava luottamusta. Se tulon arvo, kun se tulee tämäntyyppistä toimintaa ja yhteistyötä.
Haluan tehdä selväksi, että kansainvälinen oikeus on selvää, että käyttöönotto tämäntyyppisen aseena muiden tahtoa on poissuljettu. Oletan, että kun se tulee Eurooppaan tarkoittaa, että ei ole ollut mitään toimintoja, jotka ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia. Mutta me Ruotsissa eivät salli sijoittamista ydinaseiden Ruotsin alueella. Olemme myös sitoutuneet että ydinsulkusopimuksen työskentelemään tämän.
Puhe. 13 STIG HENRIKSSON (V):
Arvoisa puhemies, Se oli jälleen erittäin mielenkiintoinen virkaa Ruotsin puolustuspolitiikasta yleensä. Mutta en reikä hymyilee minulle, mitä olen kysytään, nimittäin ydinaseita. On paljon sanottavaa.
Ei, meidän pitäisi ehdottomasti ei salli Venäjällä tai missä tahansa muussa maassa - ei edes Yhdysvallat - määräävät turvallinen-arvopolitiikassa. Teemme tämän itse. Mutta emme elä tyhjiössä. On selvää, että toimemme, päätökset ja suuntaan vaikuttavat ulkomaailmaan käyttäytymistä ja näkymät meitä. Nyt on moderni mantra: Safety, olemme rakentamassa yhdessä. Taisin tunnistaa lause vuosikymmenten; se on vain, että se muuttui täysin merkitystä. Nyt se tarkoittaa: Turvallisuus rakennamme Naton kanssa. Ennen se tarkoitti: Safety, rakennamme yhdessä siinä mielessä, että jos kuvitteellinen toisaalta myös luottaa siihen, että olemme rauhallinen by-näkymiä ja ole osa sotilasliiton jne, eikä sitä pohjana Patriot ohjuksia, tai jopa ydinaseita , turvallisuus on mahdollista-liggöra aseistariisunta. Tänään, se tarkoittaa, että sanoi jotain aivan muuta.
On paljon muuta sanottavaa. Se viittaa, että täytyy olla kutsu. Kyllä - alkaen uudelleen sentrifugoinnin joka sattuu olemaan vallassa. En usko, että se on mitään salaisuus, että se on vain tässä salissa varsin aggressiivisesti asetetut poliitikot voivat in-Nehar seuraava puolustusministeri postitse. He saattavat silloin epäröi alkaa lähettämään joukkoja Itämeren poikki ensimmäistä kertaa sitten seitsemästoista luvulla, ja ne ovat tähän mennessä on melko näkymät. Me kutsuu toisen - kyllä, mutta ne voivat myös tehdä aloitteen. Uudelleen sentrifugointia, joka sattuu olemaan vallassa voi sanoa kyllä, että kutsu-dan. Sitten on myös voima poliittiset realiteetit. Jos olemme valmistautuneet kaiken ulkovaltojen emäkset, satamat, lentokentät jne, on vaikea sanoa mitään.
Mielestäni on vastoin ydinsulkusopimuksen ja ehkä laki kansojen, sijoittaa omia ydinaseita muissa maissa.
Puhe. 14 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Oletan, että meillä ei ole mitään kansainvälisen oikeuden loukkauksista Euroopassa sen suhteen, miten eri aseita on otettu käyttöön. Ruotsin osa ei ole niin merkitystä.
Stig Henriksson puhuu takuita toisen rykmentti soi. Tämä säätelee harjoitukset ja käsittelyä rengas kriisin. Se ei ole näkemyksiä ja dimens-ionit, kuten Stig Henriksson yrittää antaa kuva tästä. Jos tulee taata, että UIF ei pienene, että sairausvakuutus ei tuhota, työlainsäädännön ei heikkene, että uusliberalistinen politiikka ei ajaa ja niin kerhetspolitiken ole muuttunut pohjimmiltaan on varmistaa, että ihmiset äänestää siten, että niiden valtioiden, arvoja, joka pystyy käsittelemään kaikkia näitä asioita kanssa tasapainoa tarvitaan.
Mitä tahansa teemme päätöksiä tämä voidaan muuttaa, jos se on niin, että demokratiassa, päättelee, että joku muu, joka pitäisi johtaa hallitusta, jotta takuita ikuisesti on siis vaikea lähteä.
Kuitenkin olemme rakentamassa tämän sopimuksen kokemusta nykyisten koulutuksen ja arviota tulevasta harjoituksia helpottamiseksi näiden hallinnollisten. Sitähän tässä on kyse.
Kyse ei ole säännellä jotain ydinaseita. Suhde ydinaseiden on sama ennen isäntämaan sopimus isäntämaan sopimuksella. Ydinsulkusopimus on jotain, että tämä hallitus vie täysin vakavasti ja teemme työtä. Se on tavallaan vihje tässä, ja olemme sitoutuneet kansainvälisellä tasolla. Sitten miten tulevat hallitukset käsittelevät että sitoutuminen, en tiedä. Oletan kuitenkin, että noudatat sitoumuksia, joita olemme kauan sitten tehneet.
Kiitän teitä tästä keskustelusta, ja opimme hyvin nähdä uudelleen tästä puhujakorokkeelta viikoksi.
Kansainvälinen raati suljettiin.
§ 7 Ilmoitus välikysymykset
Seuraavat välikysymykset oli tuotettu:
19. toukokuuta
2015/16: 661 Lukukausimaksut

*

]]>
11 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217367-ruotsissa-valikysymys-saako-nato-tuoda-ydinaseita-ruotsiin#comments Isäntämaasopimus MoU Nato Ruotsi Ydinaseet Tue, 24 May 2016 12:16:27 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217367-ruotsissa-valikysymys-saako-nato-tuoda-ydinaseita-ruotsiin
Sotilaiden vallankaappaus Suomessa? http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217178-sotilaiden-vallankaappaus-suomessa <p>&nbsp;</p><p>Suomen natottaminen on viittä vaille eli viidettä artiklaa vaille loppuun suoritettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Liittoutumattomuuden alasajo jatkuu, ja Suomesta on tulossa oman (uuden) ulkopolitiikkansa panttivanki. Säilyttääkseen salarakassuhteensa Yhdysvaltoihin ja kehittääkseen orastavaa avoliittoaan sen kanssa Suomi on ajautunut USA:n kanssa samaan tilanteeseen, jossa oltiin aikanaan suhteessa muinaiseen Neuvostoliittoon: suurvallan kansainvälisessä katsannossa laittomistakin toimista ollaan suu supussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta jos Suomi kumartaa syvälle ison veden taakse Yhdysvaltojen suuntaan, takapuoli kääntyy ilkeästi Venäjän suuntaan. Se asento ei vastaa Suomen geopoliittista sijaintia. Suhteet Yhdysvaltoihin pitää kuitenkin hoitaa hyvin. Se ei voi olla täysin läpimätä maa. jos sosialisti Bernie Sanders oli siellä uskottava presidenttiehdokas ja voitti puoluetoverinsa Hillary Clintonin 20 osavaltiossa. Onkohan meillä muuten Suomessa yhtäkään kansanedustajaa, joka ilmoittaa julkisesti olevansa sosialisti?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen sotilaallinen avoliitto Yhdysvaltojen kanssa on syntynyt yllättäen ja pyytämättä, ikään kuin Naton meihin nähden harjoittaman kehitysyhteistyön sivutuotteena. Sitä pohjusti Naton kanssa syyskuussa 2014 tehty isäntämaasopimus, jonka Suomen puolesta allekirjoitti puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja jossa määriteltiin pelisäännöt Naton ja sen jäsenmaiden joukkojen Suomeen tulon perusteista. Sopimuksessa määriteltiin jopa vieraan sotaväen hammashoidon perusteet, mutta sitä poliittisemmat asiat oli kirjoitettu salaisiin toimeenpanopöytäkirjoihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sopimus on virallisesti muistio (Memorandum of Understanding), joka kuitenkin on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa valtiosopimuksena. Sitä ei ole hyväksytty eduskunnassa, mikä muistuttaa meitä siitä, miten Suomeen tuotettiin eduskuntaa informoimatta yli 200&nbsp;000 saksalaista sotilasta hyökkäämään Hitlerin Barbarossa-suunnitelman mukaan Neuvostoliittoon. Isäntämaasopimuksen osalta on Suomessa sisäisesti epäselvää, kuka saa maamme puolesta kutsua tänne vieraita joukkoja sotatoimiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Isäntämaasopimusta voidaan käyttää myös hyökkäystoimien alustana, sillä Naton tai sen jäsenmaan sotilaallista toimintaa Suomessa voi olla &rdquo; joukkojen suorittama strateginen, taktinen tai palveluun tai koulutukseen liittyvä tai hallinnollinen sotilaallinen tehtävä; taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset.</p><p>&nbsp;</p><p>Sopimus ei siis koske vain Suomen puolustusta vaan myös oman maaperämme käyttöä hyökkäysluonteiseen toimintaan (naapureistamme Ruotsiin ja Norjaan tuskin ollaan hyökkäämässä). Se, että eduskunnalta ei sellaiseen toimintaan lupaa kysytä, on huonoa kansanvaltaa, ei-demokratiaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän sopimuksen allekirjoituksen jälkeen &ndash; ja siihen liittyen? &ndash; Yhdysvallat rupesi valmistelemaan kahdenvälisiä sotaharjoituksia Suomen kanssa. Ensin se lähestyi tammikuussa 2015 Suomea Viron kautta. Se tapahtui niin, että Suomelle ei lähetetty virallista kutsua Yhdysvaltojen lentosotaharjoitukseen Venäjän rajoilla Viron Ämarissa, mutta siitä oli sopinut joku Suomessa tuntemattomaksi jäänyt taho. Puolustusministeriön virkamiehet tiesivät kuitenkin lisätä Suomen osallistumisen kyseiseen harjoitukseen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) kokouksen asialistalle muiden esille tulevien asioiden joukkoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Asia yllätti Sauli Niinistön ja Erkki Tuomiojan, jotka pyysivät siitä lisäinformaatiota, ja niin asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen. Siinä vaiheessa joku UTVA:n kokouksessa läsnä ollut ministeri (puolustusministerinä oli silloin Nato-friikki Carl Haglund) syyllistyi rikolliseen toimintaan (kaikki uTVA:n asiat ovat lain mukaan &nbsp;salaisia) ja&nbsp;vuoti virkamiesten Yhdysvaltojen asevoimien kanssa &ndash; ilman virallista kutsua &ndash; sopiman sotaharjoituksen Helsingin Sanomien Nato-jäsenyyttä ajavalle toimittajalle. Vuotajan ilmeinen tarkoitus oli julkisuuden avulla painostaa presidenttiä ja ulkoministeriä hyväksymään Suomen osallistuminen sotaharjoitukseen USA:n kanssa. Luotiin tilanne, jossa valtion ulkopoliittisella johdolla ei ollut yhtään hyvää vaihtoehtoa: heidän oli valittava pyllistys joko USA:n tai Venäjän suuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tehtiin kompromissi. Suomi osallistui harjoitukseen, mutta se toteutettiin kaukana Venäjän rajoista Selkämeren päällä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen jälkeen ei ole enää tehty kompromisseja.</p><p>&nbsp;</p><p>Marraskuussa 2015 UTVA:n esityslistalla oli luettelo 87 erillisestä rauhankumppanuus- yms. toimesta, joita kuvattiin papereissa koodinimillä ilman että presidentille ja valiokunnan ministerijäsenille kerrottiin koodien sisältö. Luettelo hyväksyttiin toimeenpantavaksi ilman että kaikki tiesivät mistä päättivät.</p><p>&nbsp;</p><p>Tammikuussa 2016 kävi ilmi, että näiden harjoitusprojektien joukossa oli ollut yhdysvaltalaisten pyyntö tulla kutsutuksi Suomeen harjoittelemaan ilmasotaa. Kun sitä ruvettiin järjestämään, Kuopion lähellä oleva Rissalan lentokenttä valittiin harjoituksen lentotukikohdaksi. Puolustusministeriö lykkäsi &ndash; asian merkityksen julkista puintia välttääkseen &ndash; harjoituksen julkistamisen mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, mutta sattumoisin Yleisradion kuopiolainen toimittaja sai paikan päällä tiedon tulossa olevasta harjoituksesta ja teki asiasta jutun radioon. Sitä kautta myös Suomen armeija ylipäällikkö Sauli Niinistö sai tiedon tästä historiallisesta tapahtumasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmasotaharjoitus Venäjän rajan tuntumassa oli historiallinen tapahtuma siksi, että ensimmäistä kertaa amerikkalainen lento-osasto osallistui Suomessa kahdenväliseen sotaharjoitukseen. Kyseessä ei siis ollut Naton rauhankumppanuusharjoitus. Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen hävittäjät lensivät Suomen ilmatilaan harjoittelemaan sotaa, ja se tapahtui Suomen kutsusta, jonka Yhdysvallat itse oli pyytänyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmasotaharjoitusta täydentää Niinisalossa nyt toukokuussa käytävä maasotaharjoitus yhdysvaltalaisten sotilaiden ja heidän mukanaan tuomiensa panssariajoneuvojen kanssa sekä Yhdysvaltojen suureenItämeren merisotaharjoitukseen kesäkuussa kuuluva maihinnousuharjoitus Suomelle strategisesti tärkeään Hankoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolustusvoimain komentajalta Jarmo Lindbergiltä kysyttiin huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, mitä Suomen puolustuskyvylle tapahtuisi, jos puolustusvoimien suhde Yhdysvaltoihin katkeaisi. USA on Suomen suurin sotavarustelutuotteiden toimittaja. Lindberg vastasi: &rdquo;Meillä on suhteet hyvin moniin organisaatioihin Washingtonissa pitkältä ajalta. Minun on mahdoton nähdä tilannetta, jossa suhteemme katkeaisivat niihin kaikkiin. Olisi toki erikoista, jos Suomi onnistuisi ajautumaan sellaiseen tilanteeseen, että nämä kaikki yhdellä kerralla katkeaisivat. Silloin meillä varmaan olisi tosi suuria murheita.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat pystyy näissä oloissa kiristämään Suomea politisoimalla asekaupat. Jos Yhdysvallat ei myy Suomelle asejärjestelmiä ja niiden varaosia, Suomi on Naton motissa. Mikään muukaan Nato-maa ei siinä tapauksessa myy.</p><p>&nbsp;</p><p>Tärkein osa Suomen usattamista, jenkittämistä &ndash; tai millä tahansa nimellä tätä yhteisin sotaharjoituksin vahvistettavaa kahdenvälistä erityissuhdetta kutsutaankin &ndash; ovat tulevat lentokonekaupat, joilla Suomi hankkii korvaavat hävittäjäkoneet ja niiden asejärjestelmät vanhentuvien Hornetien tilalle.</p><p>&nbsp;</p><p>On syytä pitää muistissa se tapa, jolla päätettiin Hornetien ostosta 1990-luvun alussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Päätös valmisteltiin erittäin suppeassa piirissä (pääministeri Aho, sotaministeri Rehn ja valtiovarainministeri Viinanen). Asia hoidettiin julkisuudelta salaa. Vuosia myöhemmin Elisabeth Rehn kertoi, että &rdquo;päätös valmisteltiin pimennossa ja vietiin läpi pikavauhtia, poikkeuksellisella tavalla&rdquo;. Niin tehtiin, koska pelättiin, että &rdquo;se ei etene mihinkään, jos laajat kansanedustajajoukot tai muut päästetään debatoimaan asiasta&rdquo;. Hänen mielestään &rdquo;se oli demokratian kannalta ruma, mutta pakollinen temppu, että päätös saatiin läpi&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Rehn tunnusti, että &rdquo;minulla oli voimakas tunne, että nyt tunnustamme väriä. Nyt näytämme kuuluvamme länsimaailmaan. Minulle se tarkoitti lähentymistä Natoon. Olen aina ollut Nato-myönteinen.&rdquo; Niin ovat nykyisetkin lentokoneiden ostajat.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Hornetien tilalle ollaan hankkimassa uusia hävittäjiä, muodollisesti lentokoneiden valmistajia kilpailutetaan, mutta lopputulos on tiedossa: Suomi ostaa Yhdysvalloista Lockheed Martin yhtiön valmistamia F 35 -hävittäjiä (hintaan 200 miljoonaa euroa per hävittäjä). Eurooppalaiset valmistajat BAE Systems, Dassault Aviation ja Saab sekä amerikkalainen Boeing joutuvat nuolemaan näppejään, ja venäläiselle teollisuudelle ei järjestetä edes näpinnuolemismahdollisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sotakoneiden valmistusmaa on tärkeä. On ilmeistä, että valmistaja pystyy kätkemään lentokoneen teknologiaan systeemin, jolla estetään sen toiminta &rdquo;vääriin&rdquo; tarkoituksiin Yhdysvaltoja tai Nato-maita vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Yhdysvallat on kutonut poliittisen hämähäkinverkon Suomen ympärille, on mahdollista, että Suomen natottaminen on muuttumassa USA:n ja Suomen kahdenväliseksi yhteistyöksi: ollaan korvaamassa Suomen kansan torjuma Nato-jäsenyys kahdenvälisellä sotilasyhteistyöllä USA:n kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kenraaleiden omatoiminen vaikutus Suomen turvallisuuspolitiikan suuriin linjoihin poikkeaa siitä traditiosta, että Suomessa sotaväki on kansanarmeija ja että se on alisteinen poliittisen johdon demokraattisille päätöksille. Jos puolustusministeriö voi kutsua maahan vieraan maan sotilaita harjoittelemaan sotaa armeijan ylipäällikköä asiasta ennakkoon informoimatta, sellainen tilanne muistuttaisi jossakin toisessa maassa sotilasvallankaappausta. Poliittisella johdolla olisi kiire määrät sotilaat&nbsp;takaisin kasarmeihinsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on 1940-luvun alusta kokemuksia kenraalien tavasta tehdä politiikkaa, jos heidän on valta. Silloin Suomi vietiin sotaan Suomen ja Hitlerin kenraaleiden yhteistyöllä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurvaltojen kylmän sodan paluun puhuurin luomassa ristiaallokossa Suomen on säilytettävä ulkopoliittinen täysivaltaisuutensa, joka on valtioiden itsenäisyyden keskeisiä tunnusmerkkejä. Sota ja rauha ovat suurvalloille pelkkiä pelimerkkejä, mutta pienenä maana meidän ei pidä uhmata omaa geopoliittista tilaamme eikä uhrata oman historiamme opetuksia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen natottaminen on viittä vaille eli viidettä artiklaa vaille loppuun suoritettu.

 

Liittoutumattomuuden alasajo jatkuu, ja Suomesta on tulossa oman (uuden) ulkopolitiikkansa panttivanki. Säilyttääkseen salarakassuhteensa Yhdysvaltoihin ja kehittääkseen orastavaa avoliittoaan sen kanssa Suomi on ajautunut USA:n kanssa samaan tilanteeseen, jossa oltiin aikanaan suhteessa muinaiseen Neuvostoliittoon: suurvallan kansainvälisessä katsannossa laittomistakin toimista ollaan suu supussa.

 

Mutta jos Suomi kumartaa syvälle ison veden taakse Yhdysvaltojen suuntaan, takapuoli kääntyy ilkeästi Venäjän suuntaan. Se asento ei vastaa Suomen geopoliittista sijaintia. Suhteet Yhdysvaltoihin pitää kuitenkin hoitaa hyvin. Se ei voi olla täysin läpimätä maa. jos sosialisti Bernie Sanders oli siellä uskottava presidenttiehdokas ja voitti puoluetoverinsa Hillary Clintonin 20 osavaltiossa. Onkohan meillä muuten Suomessa yhtäkään kansanedustajaa, joka ilmoittaa julkisesti olevansa sosialisti?

 

Suomen sotilaallinen avoliitto Yhdysvaltojen kanssa on syntynyt yllättäen ja pyytämättä, ikään kuin Naton meihin nähden harjoittaman kehitysyhteistyön sivutuotteena. Sitä pohjusti Naton kanssa syyskuussa 2014 tehty isäntämaasopimus, jonka Suomen puolesta allekirjoitti puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja jossa määriteltiin pelisäännöt Naton ja sen jäsenmaiden joukkojen Suomeen tulon perusteista. Sopimuksessa määriteltiin jopa vieraan sotaväen hammashoidon perusteet, mutta sitä poliittisemmat asiat oli kirjoitettu salaisiin toimeenpanopöytäkirjoihin.

 

Sopimus on virallisesti muistio (Memorandum of Understanding), joka kuitenkin on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa valtiosopimuksena. Sitä ei ole hyväksytty eduskunnassa, mikä muistuttaa meitä siitä, miten Suomeen tuotettiin eduskuntaa informoimatta yli 200 000 saksalaista sotilasta hyökkäämään Hitlerin Barbarossa-suunnitelman mukaan Neuvostoliittoon. Isäntämaasopimuksen osalta on Suomessa sisäisesti epäselvää, kuka saa maamme puolesta kutsua tänne vieraita joukkoja sotatoimiin.

 

Isäntämaasopimusta voidaan käyttää myös hyökkäystoimien alustana, sillä Naton tai sen jäsenmaan sotilaallista toimintaa Suomessa voi olla ” joukkojen suorittama strateginen, taktinen tai palveluun tai koulutukseen liittyvä tai hallinnollinen sotilaallinen tehtävä; taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset.

 

Sopimus ei siis koske vain Suomen puolustusta vaan myös oman maaperämme käyttöä hyökkäysluonteiseen toimintaan (naapureistamme Ruotsiin ja Norjaan tuskin ollaan hyökkäämässä). Se, että eduskunnalta ei sellaiseen toimintaan lupaa kysytä, on huonoa kansanvaltaa, ei-demokratiaa.

 

Tämän sopimuksen allekirjoituksen jälkeen – ja siihen liittyen? – Yhdysvallat rupesi valmistelemaan kahdenvälisiä sotaharjoituksia Suomen kanssa. Ensin se lähestyi tammikuussa 2015 Suomea Viron kautta. Se tapahtui niin, että Suomelle ei lähetetty virallista kutsua Yhdysvaltojen lentosotaharjoitukseen Venäjän rajoilla Viron Ämarissa, mutta siitä oli sopinut joku Suomessa tuntemattomaksi jäänyt taho. Puolustusministeriön virkamiehet tiesivät kuitenkin lisätä Suomen osallistumisen kyseiseen harjoitukseen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) kokouksen asialistalle muiden esille tulevien asioiden joukkoon.

 

Asia yllätti Sauli Niinistön ja Erkki Tuomiojan, jotka pyysivät siitä lisäinformaatiota, ja niin asian käsittely siirtyi seuraavaan kokoukseen. Siinä vaiheessa joku UTVA:n kokouksessa läsnä ollut ministeri (puolustusministerinä oli silloin Nato-friikki Carl Haglund) syyllistyi rikolliseen toimintaan (kaikki uTVA:n asiat ovat lain mukaan  salaisia) ja vuoti virkamiesten Yhdysvaltojen asevoimien kanssa – ilman virallista kutsua – sopiman sotaharjoituksen Helsingin Sanomien Nato-jäsenyyttä ajavalle toimittajalle. Vuotajan ilmeinen tarkoitus oli julkisuuden avulla painostaa presidenttiä ja ulkoministeriä hyväksymään Suomen osallistuminen sotaharjoitukseen USA:n kanssa. Luotiin tilanne, jossa valtion ulkopoliittisella johdolla ei ollut yhtään hyvää vaihtoehtoa: heidän oli valittava pyllistys joko USA:n tai Venäjän suuntaan.

 

Tehtiin kompromissi. Suomi osallistui harjoitukseen, mutta se toteutettiin kaukana Venäjän rajoista Selkämeren päällä.

 

Sen jälkeen ei ole enää tehty kompromisseja.

 

Marraskuussa 2015 UTVA:n esityslistalla oli luettelo 87 erillisestä rauhankumppanuus- yms. toimesta, joita kuvattiin papereissa koodinimillä ilman että presidentille ja valiokunnan ministerijäsenille kerrottiin koodien sisältö. Luettelo hyväksyttiin toimeenpantavaksi ilman että kaikki tiesivät mistä päättivät.

 

Tammikuussa 2016 kävi ilmi, että näiden harjoitusprojektien joukossa oli ollut yhdysvaltalaisten pyyntö tulla kutsutuksi Suomeen harjoittelemaan ilmasotaa. Kun sitä ruvettiin järjestämään, Kuopion lähellä oleva Rissalan lentokenttä valittiin harjoituksen lentotukikohdaksi. Puolustusministeriö lykkäsi – asian merkityksen julkista puintia välttääkseen – harjoituksen julkistamisen mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, mutta sattumoisin Yleisradion kuopiolainen toimittaja sai paikan päällä tiedon tulossa olevasta harjoituksesta ja teki asiasta jutun radioon. Sitä kautta myös Suomen armeija ylipäällikkö Sauli Niinistö sai tiedon tästä historiallisesta tapahtumasta.

 

Ilmasotaharjoitus Venäjän rajan tuntumassa oli historiallinen tapahtuma siksi, että ensimmäistä kertaa amerikkalainen lento-osasto osallistui Suomessa kahdenväliseen sotaharjoitukseen. Kyseessä ei siis ollut Naton rauhankumppanuusharjoitus. Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen hävittäjät lensivät Suomen ilmatilaan harjoittelemaan sotaa, ja se tapahtui Suomen kutsusta, jonka Yhdysvallat itse oli pyytänyt.

 

Ilmasotaharjoitusta täydentää Niinisalossa nyt toukokuussa käytävä maasotaharjoitus yhdysvaltalaisten sotilaiden ja heidän mukanaan tuomiensa panssariajoneuvojen kanssa sekä Yhdysvaltojen suureenItämeren merisotaharjoitukseen kesäkuussa kuuluva maihinnousuharjoitus Suomelle strategisesti tärkeään Hankoon.

 

Puolustusvoimain komentajalta Jarmo Lindbergiltä kysyttiin huhtikuussa Iltalehden haastattelussa, mitä Suomen puolustuskyvylle tapahtuisi, jos puolustusvoimien suhde Yhdysvaltoihin katkeaisi. USA on Suomen suurin sotavarustelutuotteiden toimittaja. Lindberg vastasi: ”Meillä on suhteet hyvin moniin organisaatioihin Washingtonissa pitkältä ajalta. Minun on mahdoton nähdä tilannetta, jossa suhteemme katkeaisivat niihin kaikkiin. Olisi toki erikoista, jos Suomi onnistuisi ajautumaan sellaiseen tilanteeseen, että nämä kaikki yhdellä kerralla katkeaisivat. Silloin meillä varmaan olisi tosi suuria murheita.”

 

Yhdysvallat pystyy näissä oloissa kiristämään Suomea politisoimalla asekaupat. Jos Yhdysvallat ei myy Suomelle asejärjestelmiä ja niiden varaosia, Suomi on Naton motissa. Mikään muukaan Nato-maa ei siinä tapauksessa myy.

 

Tärkein osa Suomen usattamista, jenkittämistä – tai millä tahansa nimellä tätä yhteisin sotaharjoituksin vahvistettavaa kahdenvälistä erityissuhdetta kutsutaankin – ovat tulevat lentokonekaupat, joilla Suomi hankkii korvaavat hävittäjäkoneet ja niiden asejärjestelmät vanhentuvien Hornetien tilalle.

 

On syytä pitää muistissa se tapa, jolla päätettiin Hornetien ostosta 1990-luvun alussa.

 

Päätös valmisteltiin erittäin suppeassa piirissä (pääministeri Aho, sotaministeri Rehn ja valtiovarainministeri Viinanen). Asia hoidettiin julkisuudelta salaa. Vuosia myöhemmin Elisabeth Rehn kertoi, että ”päätös valmisteltiin pimennossa ja vietiin läpi pikavauhtia, poikkeuksellisella tavalla”. Niin tehtiin, koska pelättiin, että ”se ei etene mihinkään, jos laajat kansanedustajajoukot tai muut päästetään debatoimaan asiasta”. Hänen mielestään ”se oli demokratian kannalta ruma, mutta pakollinen temppu, että päätös saatiin läpi”.

 

Rehn tunnusti, että ”minulla oli voimakas tunne, että nyt tunnustamme väriä. Nyt näytämme kuuluvamme länsimaailmaan. Minulle se tarkoitti lähentymistä Natoon. Olen aina ollut Nato-myönteinen.” Niin ovat nykyisetkin lentokoneiden ostajat.

 

Kun Hornetien tilalle ollaan hankkimassa uusia hävittäjiä, muodollisesti lentokoneiden valmistajia kilpailutetaan, mutta lopputulos on tiedossa: Suomi ostaa Yhdysvalloista Lockheed Martin yhtiön valmistamia F 35 -hävittäjiä (hintaan 200 miljoonaa euroa per hävittäjä). Eurooppalaiset valmistajat BAE Systems, Dassault Aviation ja Saab sekä amerikkalainen Boeing joutuvat nuolemaan näppejään, ja venäläiselle teollisuudelle ei järjestetä edes näpinnuolemismahdollisuutta.

 

Sotakoneiden valmistusmaa on tärkeä. On ilmeistä, että valmistaja pystyy kätkemään lentokoneen teknologiaan systeemin, jolla estetään sen toiminta ”vääriin” tarkoituksiin Yhdysvaltoja tai Nato-maita vastaan.

 

Kun Yhdysvallat on kutonut poliittisen hämähäkinverkon Suomen ympärille, on mahdollista, että Suomen natottaminen on muuttumassa USA:n ja Suomen kahdenväliseksi yhteistyöksi: ollaan korvaamassa Suomen kansan torjuma Nato-jäsenyys kahdenvälisellä sotilasyhteistyöllä USA:n kanssa.

 

Suomen kenraaleiden omatoiminen vaikutus Suomen turvallisuuspolitiikan suuriin linjoihin poikkeaa siitä traditiosta, että Suomessa sotaväki on kansanarmeija ja että se on alisteinen poliittisen johdon demokraattisille päätöksille. Jos puolustusministeriö voi kutsua maahan vieraan maan sotilaita harjoittelemaan sotaa armeijan ylipäällikköä asiasta ennakkoon informoimatta, sellainen tilanne muistuttaisi jossakin toisessa maassa sotilasvallankaappausta. Poliittisella johdolla olisi kiire määrät sotilaat takaisin kasarmeihinsa.

 

Meillä on 1940-luvun alusta kokemuksia kenraalien tavasta tehdä politiikkaa, jos heidän on valta. Silloin Suomi vietiin sotaan Suomen ja Hitlerin kenraaleiden yhteistyöllä.

 

Suurvaltojen kylmän sodan paluun puhuurin luomassa ristiaallokossa Suomen on säilytettävä ulkopoliittinen täysivaltaisuutensa, joka on valtioiden itsenäisyyden keskeisiä tunnusmerkkejä. Sota ja rauha ovat suurvalloille pelkkiä pelimerkkejä, mutta pienenä maana meidän ei pidä uhmata omaa geopoliittista tilaamme eikä uhrata oman historiamme opetuksia.

]]>
176 http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217178-sotilaiden-vallankaappaus-suomessa#comments Kotimaa Isäntämaasopimus Nato Turpo Turvallisuuspolitiikka Yhdysvallat Fri, 20 May 2016 07:11:21 +0000 Esko Seppänen http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217178-sotilaiden-vallankaappaus-suomessa
Natotus valmistuu, vuorossa usattaminen http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215904-natotus-valmistuu-vuorossa-usattaminen <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomea on nyt natotettu lähes neljännesvuosisadan ajan. Lopputulos on se, että Natossa ollaan jo lähes yhtä kiinni kuin ovat sen varsinaiset jäsenmaat. Puuttuu enää vain se, että allekirjoitettaisiin varsinainen liittymissopimus. Sen ainoa este on Suomen kansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Suomi on saatu Nato-valmiiksi, ja nyt ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen: Suomea usatetaan, saatetaan poliittisesti USA-kuntoon. Suomi näyttää kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana ajautuneen USA:n aseteollisuuden lihotusporsaaksi omassa lätissään, ja seuraavana on vuorossa poliitttinen yhteensovittaminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Olli Ainola on tehnyt poikkeuksellisen mielenkiintoisen haastattelun puolustusvoiman komentajan Jarmo Lindbergin mielipiteistä viikonlopun Iltalehteen, ja vastaavasti Lindberg on haastattelussaan valottanut Suomen asehankintoja USA:sta poikkeuksellisen seikkaperäisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Kenraali Lindberg on se henkilö, joka allekirjoitti Suomen hallituksen puolesta Naton kanssa tehdyn isäntämaasopimuksen niistä ehdoista, joilla Nato tai sen jäsenmaa(t) saavat käyttää Suomen maaperää taistelutoimiin ja myös hyökkäykseen kolmatta osapuolta vastaan. Sopimus ei ole mikään puolustus- tai rauhankumppanuusasiakirja, sillä siinä määritellään &rdquo;&rdquo;sotilaallinen toiminta&rdquo; niin, että se pitää sisällään myös sodan ajan toiminnat: taistelun ja hyökkäyksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiinnitän huomion siihen, mitä Antero Jyränki ja Jaakko Husa kirjoittavat kirjassaan &rdquo;Valtiosääntöoikeus&rdquo;. Heidän mielestään &quot;on myös huomattava, että PeL 1 &sect;:n täysivaltaisuussäännös estää vieraan sotavoiman maahantulon liittolaissuhteessakin Suomeen, ellei tätä sotavoimaa alisteta Suomen sotilasjohdolle.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän perusteella luen isäntämaasopimusta niin, että siinä Suomi on sidottu Naton tai sen jäsenmaan joukkojen maahantuloon vastoin tätä perustuslaillista näkökohtaa. Sopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen on niin tarkka, että siinä määrätään Suomi hoitamaan vieraiden joukkojen hammashoidon, mutta niin epätarkka, että siinä ei määrätä, kuka Suomessa saa kutsua tänne vieraita joukkoja käymään sotaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Siteeraan kenraali Lindbergiä Suomen USA:sta ostamien aseiden toimitusvarmuudesta:</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Meillä on suhteet hyvin moniin organisaatioihin Washingtonissa pitkältä ajalta. Minun on mahdoton nähdä tilannetta, jossa suhteemme katkeaisivat niihin kaikkiin. Olisi toki erikoista, jos Suomi onnistuisi ajautumaan sellaiseen tilanteeseen, että nämä kaikki yhdellä kerralla katkeaisivat. Silloin meillä varmaan olisi tosi suuria murheita.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Haastattelun perusteella Suomi näyttää olevan sidottu USA:n aseteollisuuteen tavalla, josta se ei voi enää irrottautua. Säilyttääkseen asetoimituksensa Suomi joutuu sitoutumaan USA:han poliittisesti, ja hyvin taitavasti Yhdysvallat on kutonut poliittisen hämähäkinverkkonsa Suomen ympärille: Suomea ei vain natoteta, vaan natotottuminen on muuttumassa USA:n ja Suomen kahdenväliseksi yhteistyöksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Natotuksen sijalle tulleen usatuksen alkuna voidaan pitää toukokuun lentosotaharjoitusta Rissalassa. USA:n pyynnöstä Suomi on silloin kutsunut maahamme &nbsp;- &nbsp;ensimmäistä kertaa &nbsp;- USA:n sotalentokoneita harjoituksiin, mihin kutsua ei ollut esitetty Natolle vaan suoraan USA:lle.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on ajautunut USA:n poliittiseen aseloukkuun. Me emme voi tehdä mitään, joka ei olisi linjassa USA:n poliittisen tahdon kanssa, jotta me emme menettäisi USA:n &quot;luottamusta&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>USA:n hallinnosta riippuvainen asehankintatoimi estää meitä hoitamasta ulkopoliittisia suhteitamme vapaasti ja pitäen mielessä geopoliittisen (maantieteellis-poliittisen) sijaintimme. Historiattomuus ei saisi ulkopolitiikassamme rulettaa, sillä se lisää turvattomuutta. Siitä meillä on näyttöä maista, joihin USA on hyökännyt ja saanut aikaan kansainvelluksen Afganistanista, Irakista, Syyriasta, Libyasta ja Somaliastakin Eurooppaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Toki meillä pitää olla hyvät suhteet USA:han. Se ei kuitenkaan saa edellyttää tällaista riippuvuutta, joka muistuttaa meitä niistä kahdesta kerrasta vuosina 1918 ja 1940-1944, jolloin Suomi oli lähes samalla tavalla liitossa Saksan kanssa. Silloin Suomi oli käytännössä Saksan siirtomaa. Itsenäiselle ja vapaalle kansakunnalle olo ei ollut silloin onnekas eikä elo tyyni suojakas:</p><p>&nbsp;</p><p>Kenraalia haastatelleen Olli Ainolan johtopäätös on se, että &quot;Suomi hakee nyt tosissaan apua Yhdysvalloista, Niinistön pitää päättää, hakeeko Suomi Yhdysvalloilta apua liennytykseen vai hakeeko Suomi apua konfliktin varalle. Helvetillinen valinta.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Suomea on nyt natotettu lähes neljännesvuosisadan ajan. Lopputulos on se, että Natossa ollaan jo lähes yhtä kiinni kuin ovat sen varsinaiset jäsenmaat. Puuttuu enää vain se, että allekirjoitettaisiin varsinainen liittymissopimus. Sen ainoa este on Suomen kansa.

 

Kun Suomi on saatu Nato-valmiiksi, ja nyt ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen: Suomea usatetaan, saatetaan poliittisesti USA-kuntoon. Suomi näyttää kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana ajautuneen USA:n aseteollisuuden lihotusporsaaksi omassa lätissään, ja seuraavana on vuorossa poliitttinen yhteensovittaminen.

 

Olli Ainola on tehnyt poikkeuksellisen mielenkiintoisen haastattelun puolustusvoiman komentajan Jarmo Lindbergin mielipiteistä viikonlopun Iltalehteen, ja vastaavasti Lindberg on haastattelussaan valottanut Suomen asehankintoja USA:sta poikkeuksellisen seikkaperäisesti.

 

Kenraali Lindberg on se henkilö, joka allekirjoitti Suomen hallituksen puolesta Naton kanssa tehdyn isäntämaasopimuksen niistä ehdoista, joilla Nato tai sen jäsenmaa(t) saavat käyttää Suomen maaperää taistelutoimiin ja myös hyökkäykseen kolmatta osapuolta vastaan. Sopimus ei ole mikään puolustus- tai rauhankumppanuusasiakirja, sillä siinä määritellään ””sotilaallinen toiminta” niin, että se pitää sisällään myös sodan ajan toiminnat: taistelun ja hyökkäyksen.

 

Kiinnitän huomion siihen, mitä Antero Jyränki ja Jaakko Husa kirjoittavat kirjassaan ”Valtiosääntöoikeus”. Heidän mielestään "on myös huomattava, että PeL 1 §:n täysivaltaisuussäännös estää vieraan sotavoiman maahantulon liittolaissuhteessakin Suomeen, ellei tätä sotavoimaa alisteta Suomen sotilasjohdolle."

 

Tämän perusteella luen isäntämaasopimusta niin, että siinä Suomi on sidottu Naton tai sen jäsenmaan joukkojen maahantuloon vastoin tätä perustuslaillista näkökohtaa. Sopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen on niin tarkka, että siinä määrätään Suomi hoitamaan vieraiden joukkojen hammashoidon, mutta niin epätarkka, että siinä ei määrätä, kuka Suomessa saa kutsua tänne vieraita joukkoja käymään sotaa.

 

Siteeraan kenraali Lindbergiä Suomen USA:sta ostamien aseiden toimitusvarmuudesta:

 

"Meillä on suhteet hyvin moniin organisaatioihin Washingtonissa pitkältä ajalta. Minun on mahdoton nähdä tilannetta, jossa suhteemme katkeaisivat niihin kaikkiin. Olisi toki erikoista, jos Suomi onnistuisi ajautumaan sellaiseen tilanteeseen, että nämä kaikki yhdellä kerralla katkeaisivat. Silloin meillä varmaan olisi tosi suuria murheita.”

 

Haastattelun perusteella Suomi näyttää olevan sidottu USA:n aseteollisuuteen tavalla, josta se ei voi enää irrottautua. Säilyttääkseen asetoimituksensa Suomi joutuu sitoutumaan USA:han poliittisesti, ja hyvin taitavasti Yhdysvallat on kutonut poliittisen hämähäkinverkkonsa Suomen ympärille: Suomea ei vain natoteta, vaan natotottuminen on muuttumassa USA:n ja Suomen kahdenväliseksi yhteistyöksi.

 

Natotuksen sijalle tulleen usatuksen alkuna voidaan pitää toukokuun lentosotaharjoitusta Rissalassa. USA:n pyynnöstä Suomi on silloin kutsunut maahamme  -  ensimmäistä kertaa  - USA:n sotalentokoneita harjoituksiin, mihin kutsua ei ollut esitetty Natolle vaan suoraan USA:lle.

 

Suomi on ajautunut USA:n poliittiseen aseloukkuun. Me emme voi tehdä mitään, joka ei olisi linjassa USA:n poliittisen tahdon kanssa, jotta me emme menettäisi USA:n "luottamusta".

 

USA:n hallinnosta riippuvainen asehankintatoimi estää meitä hoitamasta ulkopoliittisia suhteitamme vapaasti ja pitäen mielessä geopoliittisen (maantieteellis-poliittisen) sijaintimme. Historiattomuus ei saisi ulkopolitiikassamme rulettaa, sillä se lisää turvattomuutta. Siitä meillä on näyttöä maista, joihin USA on hyökännyt ja saanut aikaan kansainvelluksen Afganistanista, Irakista, Syyriasta, Libyasta ja Somaliastakin Eurooppaan.

 

Toki meillä pitää olla hyvät suhteet USA:han. Se ei kuitenkaan saa edellyttää tällaista riippuvuutta, joka muistuttaa meitä niistä kahdesta kerrasta vuosina 1918 ja 1940-1944, jolloin Suomi oli lähes samalla tavalla liitossa Saksan kanssa. Silloin Suomi oli käytännössä Saksan siirtomaa. Itsenäiselle ja vapaalle kansakunnalle olo ei ollut silloin onnekas eikä elo tyyni suojakas:

 

Kenraalia haastatelleen Olli Ainolan johtopäätös on se, että "Suomi hakee nyt tosissaan apua Yhdysvalloista, Niinistön pitää päättää, hakeeko Suomi Yhdysvalloilta apua liennytykseen vai hakeeko Suomi apua konfliktin varalle. Helvetillinen valinta.”

]]>
113 http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215904-natotus-valmistuu-vuorossa-usattaminen#comments Isäntämaasopimus Natotus Usattaminen Sun, 24 Apr 2016 11:06:32 +0000 Esko Seppänen http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215904-natotus-valmistuu-vuorossa-usattaminen
Normaalia yhteistyötä - toinen osapuoli tiedoton http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212214-normaalia-yhteistyota-toinen-osapuoli-tiedoton <p><strong>USA tulee harjoittelemaan Suomeen omalla kutsullaan. &nbsp;Suomen ulkopoliittinen johto ei tiedä mitään. &nbsp;Onko kyseessä vain tiedotusongelma vai pitäisikö meidän ihan itse päättää ketä tänne tulee?</strong></p><p><br />Viime päivinä olemme saaneet kuulla ja lukea kuinka NATO-maa USA tuo Suomeen hävittäjäkoneita ja miehistönkuljetusvaunuja harjoittelemaan. &nbsp;Asian päälimäiseksi on noussut pitäisikö tuollaisista kertoa demokraattisen päätöksenteon orgaaneille kuten hallitukselle ja eduskunnalle tai presidentille. &nbsp;</p><p>Näyttää siltä, että USA on kutsunut ihan itse itsensä harjoittelemaan, rahaa kun kuulemma on. &nbsp;Meidän n.s. &quot;nilkkimme&quot; ovat osin hiljaa kuin tunnettu erite sukassa tai selittelevät kuinka vain normaalisti harjoittelemme eikä tässä mitään normaalista poikkeaa kun ihan normaalisti harjoittelemme. &nbsp;Erityisesti tässä selittelypuolessa on kunnostautunut kaikkien tekstiviestien aurajoki, aina valpas Ilkka Kanerva. &nbsp;Hänen mielestään me viestimme puolustusvalmiuttamme kun Jenkit tulevat tänne. &nbsp;Oikeasti, siis ihan aikuisten oikeasti mikä meidän puolustusvalmiutemme on kun suurvalta maapallon toiselta puolelta yllättää meidät ja päättäjämme tällä tavalla?</p><p>Eiköhän oikeasti maailmalle lähtenyt viesti menekin niin, että me olemme USAn takapihaa jossa he ajevat pörisevillä vehkeillään ihan miten haluavat. &nbsp;Heidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa milloin ja mihin tulevat jotta osataan pistää kahveet tulelle.</p><p>MUTTA niinhän me oikeastaan olemme n. 1 1/2 vuotta sitten heidän kanssaan sopineet. &nbsp;Silloin puolustusvoimiemme silloinen komentaja allekirjoitti&nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Documents/HNS_MOU_FINLAND.pdf">NATOn kanssa pöytäkirjan yhteisymmärryksestä</a>&nbsp;(MOU joka perustuu&nbsp;<a href="http://hogskolene.forsvaret.no/english/Documents/AJP-4.5%20HNS%20-%20MAY%202013%20edb%20v1%20e.pdf">NATO-doktriiniin</a>). &nbsp;Siinähän nämä sovittiin. &nbsp;Nyt sitten on elettävä sen kanssa.</p><p>Ainoa huolenaihe näyttää olevan, kuten presidentti Niinistökin on jo aiemmin ilmaissut, huoli siitä, että tieto ei kulje oikealla tavalla. &nbsp;Siis ulko- ja puolutuspoliittinen johtomme haluaisi tiedon sen verran etukäteen, että heitä eivät toimittajat yllättäisi housut kintuissa niinkuin nyt. &nbsp;Olihan Soinin asema jo miltei säälittävä hänen selitellessään tapahtuneita.</p><p>Oikeasti meidän tulisi olla huolissamme, ihan itsenäisyytemme vuoksi ja suvereenina valtiona, missä näitä meitä koskevia päätöksiä tehdään, kuka niitä tekee ja miksi. &nbsp;Ja eikö meille MOU-hässäkän yhteydessä erityisesti luvattu, että kaikki päätökset tehdään täällä Suomessa meidän valitsemiemme päättäjien toimesta käsin, siis sillee demokraattisesti. &nbsp;Sehän kai on meidän arvoyhteisömme ylimpiä arvoja. &nbsp;Emmehän me missään totalitarismissa elä, emmehän?</p><p>&nbsp;</p><p>P.s. Tämä kirjoitus on julkaistu myös hetki sitten toisessa, <a href="http://myyrantyo.blogspot.fi/">Myyräntyötä-plokissani</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USA tulee harjoittelemaan Suomeen omalla kutsullaan.  Suomen ulkopoliittinen johto ei tiedä mitään.  Onko kyseessä vain tiedotusongelma vai pitäisikö meidän ihan itse päättää ketä tänne tulee?


Viime päivinä olemme saaneet kuulla ja lukea kuinka NATO-maa USA tuo Suomeen hävittäjäkoneita ja miehistönkuljetusvaunuja harjoittelemaan.  Asian päälimäiseksi on noussut pitäisikö tuollaisista kertoa demokraattisen päätöksenteon orgaaneille kuten hallitukselle ja eduskunnalle tai presidentille.  

Näyttää siltä, että USA on kutsunut ihan itse itsensä harjoittelemaan, rahaa kun kuulemma on.  Meidän n.s. "nilkkimme" ovat osin hiljaa kuin tunnettu erite sukassa tai selittelevät kuinka vain normaalisti harjoittelemme eikä tässä mitään normaalista poikkeaa kun ihan normaalisti harjoittelemme.  Erityisesti tässä selittelypuolessa on kunnostautunut kaikkien tekstiviestien aurajoki, aina valpas Ilkka Kanerva.  Hänen mielestään me viestimme puolustusvalmiuttamme kun Jenkit tulevat tänne.  Oikeasti, siis ihan aikuisten oikeasti mikä meidän puolustusvalmiutemme on kun suurvalta maapallon toiselta puolelta yllättää meidät ja päättäjämme tällä tavalla?

Eiköhän oikeasti maailmalle lähtenyt viesti menekin niin, että me olemme USAn takapihaa jossa he ajevat pörisevillä vehkeillään ihan miten haluavat.  Heidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa milloin ja mihin tulevat jotta osataan pistää kahveet tulelle.

MUTTA niinhän me oikeastaan olemme n. 1 1/2 vuotta sitten heidän kanssaan sopineet.  Silloin puolustusvoimiemme silloinen komentaja allekirjoitti NATOn kanssa pöytäkirjan yhteisymmärryksestä (MOU joka perustuu NATO-doktriiniin).  Siinähän nämä sovittiin.  Nyt sitten on elettävä sen kanssa.

Ainoa huolenaihe näyttää olevan, kuten presidentti Niinistökin on jo aiemmin ilmaissut, huoli siitä, että tieto ei kulje oikealla tavalla.  Siis ulko- ja puolutuspoliittinen johtomme haluaisi tiedon sen verran etukäteen, että heitä eivät toimittajat yllättäisi housut kintuissa niinkuin nyt.  Olihan Soinin asema jo miltei säälittävä hänen selitellessään tapahtuneita.

Oikeasti meidän tulisi olla huolissamme, ihan itsenäisyytemme vuoksi ja suvereenina valtiona, missä näitä meitä koskevia päätöksiä tehdään, kuka niitä tekee ja miksi.  Ja eikö meille MOU-hässäkän yhteydessä erityisesti luvattu, että kaikki päätökset tehdään täällä Suomessa meidän valitsemiemme päättäjien toimesta käsin, siis sillee demokraattisesti.  Sehän kai on meidän arvoyhteisömme ylimpiä arvoja.  Emmehän me missään totalitarismissa elä, emmehän?

 

P.s. Tämä kirjoitus on julkaistu myös hetki sitten toisessa, Myyräntyötä-plokissani.

]]>
49 http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212214-normaalia-yhteistyota-toinen-osapuoli-tiedoton#comments Isäntämaasopimus Nato Sotaharjoitukset USA Fri, 19 Feb 2016 13:34:03 +0000 Jorma Myyryläinen http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212214-normaalia-yhteistyota-toinen-osapuoli-tiedoton
Ruotsi laskee Naton avun varaan http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198362-ruotsi-laskee-naton-avun-varaan <p>Ruotsi ei voi eristäytyä Euroopan jatkuvasti huonontuvassa turvallisuustilanteessa. Jos sota tai kriisi iskee lähialueilla, Ruotsi haluaa olla nopeasti valmis ottamaan vastaan apua Natolta. Tämä käy ilmi Ruotsin puolustusministeriön mietinnöstä, jonka Dagens Nyheter on lukenut.</p><p>Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist katsoo, että Venäjän toiminta on horjuttanut Euroopan turvallisuusjärjestelmää. Tässä tilanteessa tärkeää on hänen mielestään yhteistyö eri tahojen kanssa: Suomi- ensiksi mainittuna, Nato, EU, suora yhteistyö Yhdysvaltain kanssa ja YK.</p><p>Ruotsi on solminut Naton kanssa isäntämaasopimuksen avun saannin helpottamiseksi. Se edellyttää nyt pieniä muutoksia Ruotsin lainsäädäntöön.</p><p>Naton avun mahdollisuus merkitsee Ruotsille &quot;lisääntyvää toimintavapautta kriisissä tai sodassa,&quot; sanoo Hultqvist. &quot;Sellaisessa tilanteessa ei koskaan tiedä etukäteen, mitä tapahtuu. Mutta kaikki, mitä Ruotsin alueella tapahtuu, tapahtuu Ruotsin kutsusta,&quot; alleviivaa Hultqvist.</p><p>Hultqvist sanoo lähtevänsä Ruotsin &quot;sotilaallisesta liittoutumattomuudesta,&quot; mutta puoli tämän päivän eurooppalaisiin kiistoihin on näköjään selvästi valittu.</p><p><a href="http://www.dn.se/nyheter/nya-lagandringar-ska-ge-krishjalp-fran-nato/" title="http://www.dn.se/nyheter/nya-lagandringar-ska-ge-krishjalp-fran-nato/">http://www.dn.se/nyheter/nya-lagandringar-ska-ge-krishjalp-fran-nato/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsi ei voi eristäytyä Euroopan jatkuvasti huonontuvassa turvallisuustilanteessa. Jos sota tai kriisi iskee lähialueilla, Ruotsi haluaa olla nopeasti valmis ottamaan vastaan apua Natolta. Tämä käy ilmi Ruotsin puolustusministeriön mietinnöstä, jonka Dagens Nyheter on lukenut.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist katsoo, että Venäjän toiminta on horjuttanut Euroopan turvallisuusjärjestelmää. Tässä tilanteessa tärkeää on hänen mielestään yhteistyö eri tahojen kanssa: Suomi- ensiksi mainittuna, Nato, EU, suora yhteistyö Yhdysvaltain kanssa ja YK.

Ruotsi on solminut Naton kanssa isäntämaasopimuksen avun saannin helpottamiseksi. Se edellyttää nyt pieniä muutoksia Ruotsin lainsäädäntöön.

Naton avun mahdollisuus merkitsee Ruotsille "lisääntyvää toimintavapautta kriisissä tai sodassa," sanoo Hultqvist. "Sellaisessa tilanteessa ei koskaan tiedä etukäteen, mitä tapahtuu. Mutta kaikki, mitä Ruotsin alueella tapahtuu, tapahtuu Ruotsin kutsusta," alleviivaa Hultqvist.

Hultqvist sanoo lähtevänsä Ruotsin "sotilaallisesta liittoutumattomuudesta," mutta puoli tämän päivän eurooppalaisiin kiistoihin on näköjään selvästi valittu.

http://www.dn.se/nyheter/nya-lagandringar-ska-ge-krishjalp-fran-nato/

]]>
3 http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198362-ruotsi-laskee-naton-avun-varaan#comments Isäntämaasopimus Nato Ruotsi Wed, 15 Jul 2015 07:23:24 +0000 Jouni Snellman http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198362-ruotsi-laskee-naton-avun-varaan
On todella omituista, että ette ymmärrä Hra Tasavallan Presidentti http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196942-on-todella-omituista-etta-ette-ymmarra-hra-tasavallan-presidentti <p>&nbsp;</p><p><strong>On todella omituista, </strong></p><p><strong>Hra Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (ent. kok), </strong></p><p><strong>että ette tajua, miksi ihmiset kritisoivat hyväntekeväisyysyhteiskuntaa &ndash; ei siis hyvinvointiyhteiskuntaa (A-Studio 15.6.2015). </strong></p><p><strong>Te piditte tuota kritiikkiä omituisena, ja Tehän olettekin arvovallallallanne halunneet edistää hyväntekeväisyyttä mm. toivomalla hurskaasti, että hyvätuloiset alentaisivat palkkaansa. Taisittepa näyttää hieman esimerkkiäkin. </strong></p><p>On todella omituista, että ette tajua, miten naurettavilta silmänkääntötempuilta tuollaiset esitykset tuntuvat tavallisista suomalaisista?</p><p>On todella omituista, Hra Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö (ent. kok), että pidätte itseänne köyhempää väkeä niin kertakaikkisen tyhminä, että meille voi syöttää ihan mitä tahansa. Ovatko mielestänne köyhät tyhmiä ja raha viisaampi kuin ihminen?</p><p>On todella omituista, jos uskoitte, että köyhät eivät tajua, että jos hyvätuloiset hieman alentavat palkkaansa, niin verotulot vähenevät ja julkiset palvelut heikkenevät. Rikkailla muutaman tonnin vähennys sen sijaan ei tunnu missään.</p><p>On todella omituista, Hra Kaikkien Suomalaisten Presidentti, jos ette tajua, että köyhät kyllä tietävät, mikä on ratkaisu julkisen sektorin tulovajaukseen: verojen korotus rikkaille.</p><p>Ns. kestävyysvaje poistuu, kun palataan aikoinaan vallinneeseen verotukseen.</p><p>Hyvätuloisten verotustahan on vuosien varrella alennettu yhteensä luokkaa 7 miljardia euroa vuositasolla, ehkä enemmänkin laskentatavasta riippuen. Esimerkiksi viime vuosina toteutetut yhteisöveron alennus ja kelamaksun poisto yrityksiltä tekevät yhteensä jo lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.</p><p>Sitten on alennettu valtionosuuksia kunnille ja heikennetty palveluksia. Sen seurauksena rikkaitten ja köyhien elinikäerokin on kasvanut voimakkaasti. Joissakin ikäluokissa köyhimmät kuolevatkin jo hieman nuorempina kuin aiemmin.</p><p>Olisi todella omituista, jos ette olisi tästä kehityksestä tietoinen, sillä suunnitelmallistahan kaikki on ollut aina Harri Holkerin (kok) ja Esko Ahon (kepu) hallituksista lähtien, ja itse olette toiminut mm. valtiovarainministerinä.</p><p>On todella omituista, että ette ottaneet opiksenne aikaisemmasta köyhälle kansalle esittämästänne sammakosta, että julkinen sektori tuottaisi 58 % bruttokansantuotteesta. Liioittelitte totuutta kolminkertaisesti.</p><p>Tehän, varmaankin omasta mielestänne talousmies ja entinen pankinjohtaja, jouduitte lopulta varsin omituiseen valoon tuon väitteenne kanssa, jota ette suinkaan itse oikaissut, vaan annoitte pelotteen julkisen sektorin hirmuisesta uhasta levitä alkuunsa mediamaailmassa hyvinkin laajalle, ja elihän se parhaiden propagandistien teksteissä vielä vuodenkin kuluttua puheestanne.</p><p>Monet olivat kuitenkin jo tajunneet, että kyllä nyt Sauli puhui vastoin parempaa tietoaan, tai sitten hän onkin niin pahasti tietämätön maansa asioista, että ei kerta kaikkiaan voi olla kelvollinen presidentin virkaan.</p><p>On todella omituista, jos ette ymmärrä, mikä ero on meidän yhteiskuntamme ja sellaisten yhteiskuntien välillä, joissa on runsaasti nunnia ja munkkeja.</p><p>Katolinen yhteiskunta yrittää pitää jollain tapaa, siis huonosti kuitenkin, huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä esimerkiksi USA:ssa tai Italiassa. Meillä hyvinvointia ei voida jättää kirkon tekemän ilmaisen työn varaan. Ei siksikään, että meillä paleltuu kuoliaaksi, jos ei ole asuntoa. Tajuatteko sen, Hra Suomen Tasavallan Presidentti?</p><p>Ei ole lainkaan omituista, Herra Presidentti, että ulkopolitiikassa vaikutatte toisaalta hieman viisastuneen virkanne myötä, mutta miten ihmeessä, Herra Presidentti, Te hyväksyitte isäntämaasopimuksen, MOUn, Naton kanssa?</p><p>Sopimushan antaa Natolle mahdollisuuden tulla Suomeen ja mahdollisuuden käyttää Suomea hyväkseen pelkästään omalla ilmoituksellaan, vaikka vastoin Suomen tahtoa.</p><p>Jos ette ole tästä tietoinen, niin tutustukaa äskettäin toimittamaani kirjaan &rdquo;<strong>Näin Suomea viedään</strong>&rdquo;.</p><p>Selvittelen kirjassa mm., mitä Suomen MOU-sopimuksessa hyväksymät Naton doktriinit merkitsevät.</p><p>Ehkä ei ole omituista, jos Te ette ymmärrä tätä, mutta varmaa on, että itänaapurissamme se on ymmärretty, ja siihen varaudutaan.</p><p>Tuntuuko nyt sitten Etelä-Suomessa turvalliselta, Herra Presidentti, kun Nato tuo kalustoa ja väkeään Suomenlahden toiselle puolelle, ja Pietari on siinä kivenheiton päässä, pussin perällä?</p><p>Jos luette kirjassamme olevan epävirallisen suomennoksen MOU-sopimuksesta, Herra Presidentti, niin lukekaa kohta 3.5 myös alkuperäiskielellä eli englanniksi.</p><p>Käännöksessämme on nimittäin siltä osin sama puute kuin ministeriön tekemässä epävirallisessa käännöksessä.</p><p>Sopimuskohtaan omituisesti heitetyt pienet sanat &rdquo;may be&rdquo; ovat nimittäin jääneet vaille huomiota. Sehän tarkoittaa, että pykälän mukaan &rdquo;voi olla&rdquo;, että sopimuksen pykälien soveltamisesta, esimerkiksi Naton joukkojen maahantulosta, sovitaan yhdessä. Tai, että &rdquo;kenties&rdquo; sovitaan yhdessä. Vai miten Nato tuon kohdan haluaa tulevaisuudessa tulkita?</p><p>Sopimuksen kohdasta 3.3. sitten seuraa, että Nato voi tulkita sopimusta sillä tavoin, että se voi tulla lupaa kysymättä ja ennalta varoittelematta. Eihän mahdollisesta Pietariin Suomen kautta ja suomalaisten tuella hyökkäämisestä pidäkään kenellekään etukäteen varoitella.</p><p>Ja tietenkin koko sopimuksessa on kysymys Suomen antamasta isäntämaatuesta Natolle, ei Naton tuesta Suomelle.</p><p>Tämänhän Te varmaankin ymmärrätte, vaikka koko poliittinen valtaeliitti on omituisesti toista väittänyt.</p><p>Olisi todella omituista, jos tässä tilanteessa, Hra Tasavallan Presidentti, ette käynnistäisi isäntämaasopimuksen irtisanomista. Irtisanomisaika on puoli vuotta, jos ette sattuisi muistamaan.</p><p>Oli myös jo alunperin kovin omituista, että olitte valtiovarainministerinä viemässä Suomea euroon ilman kansanäänestystä ja ilman perustuslain mukaista eduskuntakäsittelyä, vaikka olitte muka talousmies.</p><p>En kuitenkaan usko, että olisitte niin huono talousmies, että ette tajuaisi, että kansantaloutemme nykyinen ongelma johtuu hirmuisesti liian korkealla olleesta euron arvosta ja toisaalta maailmanlaajuisesta vapaakaupasta, minkä seurauksena suomalaiset yritykset eivät investoi Suomeen vaan kaikkialle muualle. Ja valtion ei anneta investoida eikä aloittaa yritystoimintaa.</p><p>Vaikka euron arvo on jo devalvoitunut, ja taloutemme tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin te propagandistit haluatte juuri nyt kertoa, niin olisi todella omituista, jos Te, Hra Suomen Tasavallan Presidentti, ette käynnistäisi myös Suomen eroamista eurosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mauri Nygård (ipu)</p><p><a href="mailto:mnyg@pp.kpnet.fi">mnyg@pp.kpnet.fi</a></p><p><a href="http://www.toisinajattelija.fi" title="www.toisinajattelija.fi">www.toisinajattelija.fi</a></p><p>PS Kirjaa &rdquo;Näin Suomea viedään&rdquo; voi tilata allekirjoittaneeltakin todella edulliseen alehintaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

On todella omituista,

Hra Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (ent. kok),

että ette tajua, miksi ihmiset kritisoivat hyväntekeväisyysyhteiskuntaa – ei siis hyvinvointiyhteiskuntaa (A-Studio 15.6.2015).

Te piditte tuota kritiikkiä omituisena, ja Tehän olettekin arvovallallallanne halunneet edistää hyväntekeväisyyttä mm. toivomalla hurskaasti, että hyvätuloiset alentaisivat palkkaansa. Taisittepa näyttää hieman esimerkkiäkin.

On todella omituista, että ette tajua, miten naurettavilta silmänkääntötempuilta tuollaiset esitykset tuntuvat tavallisista suomalaisista?

On todella omituista, Hra Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö (ent. kok), että pidätte itseänne köyhempää väkeä niin kertakaikkisen tyhminä, että meille voi syöttää ihan mitä tahansa. Ovatko mielestänne köyhät tyhmiä ja raha viisaampi kuin ihminen?

On todella omituista, jos uskoitte, että köyhät eivät tajua, että jos hyvätuloiset hieman alentavat palkkaansa, niin verotulot vähenevät ja julkiset palvelut heikkenevät. Rikkailla muutaman tonnin vähennys sen sijaan ei tunnu missään.

On todella omituista, Hra Kaikkien Suomalaisten Presidentti, jos ette tajua, että köyhät kyllä tietävät, mikä on ratkaisu julkisen sektorin tulovajaukseen: verojen korotus rikkaille.

Ns. kestävyysvaje poistuu, kun palataan aikoinaan vallinneeseen verotukseen.

Hyvätuloisten verotustahan on vuosien varrella alennettu yhteensä luokkaa 7 miljardia euroa vuositasolla, ehkä enemmänkin laskentatavasta riippuen. Esimerkiksi viime vuosina toteutetut yhteisöveron alennus ja kelamaksun poisto yrityksiltä tekevät yhteensä jo lähes kaksi miljardia euroa vuodessa.

Sitten on alennettu valtionosuuksia kunnille ja heikennetty palveluksia. Sen seurauksena rikkaitten ja köyhien elinikäerokin on kasvanut voimakkaasti. Joissakin ikäluokissa köyhimmät kuolevatkin jo hieman nuorempina kuin aiemmin.

Olisi todella omituista, jos ette olisi tästä kehityksestä tietoinen, sillä suunnitelmallistahan kaikki on ollut aina Harri Holkerin (kok) ja Esko Ahon (kepu) hallituksista lähtien, ja itse olette toiminut mm. valtiovarainministerinä.

On todella omituista, että ette ottaneet opiksenne aikaisemmasta köyhälle kansalle esittämästänne sammakosta, että julkinen sektori tuottaisi 58 % bruttokansantuotteesta. Liioittelitte totuutta kolminkertaisesti.

Tehän, varmaankin omasta mielestänne talousmies ja entinen pankinjohtaja, jouduitte lopulta varsin omituiseen valoon tuon väitteenne kanssa, jota ette suinkaan itse oikaissut, vaan annoitte pelotteen julkisen sektorin hirmuisesta uhasta levitä alkuunsa mediamaailmassa hyvinkin laajalle, ja elihän se parhaiden propagandistien teksteissä vielä vuodenkin kuluttua puheestanne.

Monet olivat kuitenkin jo tajunneet, että kyllä nyt Sauli puhui vastoin parempaa tietoaan, tai sitten hän onkin niin pahasti tietämätön maansa asioista, että ei kerta kaikkiaan voi olla kelvollinen presidentin virkaan.

On todella omituista, jos ette ymmärrä, mikä ero on meidän yhteiskuntamme ja sellaisten yhteiskuntien välillä, joissa on runsaasti nunnia ja munkkeja.

Katolinen yhteiskunta yrittää pitää jollain tapaa, siis huonosti kuitenkin, huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä esimerkiksi USA:ssa tai Italiassa. Meillä hyvinvointia ei voida jättää kirkon tekemän ilmaisen työn varaan. Ei siksikään, että meillä paleltuu kuoliaaksi, jos ei ole asuntoa. Tajuatteko sen, Hra Suomen Tasavallan Presidentti?

Ei ole lainkaan omituista, Herra Presidentti, että ulkopolitiikassa vaikutatte toisaalta hieman viisastuneen virkanne myötä, mutta miten ihmeessä, Herra Presidentti, Te hyväksyitte isäntämaasopimuksen, MOUn, Naton kanssa?

Sopimushan antaa Natolle mahdollisuuden tulla Suomeen ja mahdollisuuden käyttää Suomea hyväkseen pelkästään omalla ilmoituksellaan, vaikka vastoin Suomen tahtoa.

Jos ette ole tästä tietoinen, niin tutustukaa äskettäin toimittamaani kirjaan ”Näin Suomea viedään”.

Selvittelen kirjassa mm., mitä Suomen MOU-sopimuksessa hyväksymät Naton doktriinit merkitsevät.

Ehkä ei ole omituista, jos Te ette ymmärrä tätä, mutta varmaa on, että itänaapurissamme se on ymmärretty, ja siihen varaudutaan.

Tuntuuko nyt sitten Etelä-Suomessa turvalliselta, Herra Presidentti, kun Nato tuo kalustoa ja väkeään Suomenlahden toiselle puolelle, ja Pietari on siinä kivenheiton päässä, pussin perällä?

Jos luette kirjassamme olevan epävirallisen suomennoksen MOU-sopimuksesta, Herra Presidentti, niin lukekaa kohta 3.5 myös alkuperäiskielellä eli englanniksi.

Käännöksessämme on nimittäin siltä osin sama puute kuin ministeriön tekemässä epävirallisessa käännöksessä.

Sopimuskohtaan omituisesti heitetyt pienet sanat ”may be” ovat nimittäin jääneet vaille huomiota. Sehän tarkoittaa, että pykälän mukaan ”voi olla”, että sopimuksen pykälien soveltamisesta, esimerkiksi Naton joukkojen maahantulosta, sovitaan yhdessä. Tai, että ”kenties” sovitaan yhdessä. Vai miten Nato tuon kohdan haluaa tulevaisuudessa tulkita?

Sopimuksen kohdasta 3.3. sitten seuraa, että Nato voi tulkita sopimusta sillä tavoin, että se voi tulla lupaa kysymättä ja ennalta varoittelematta. Eihän mahdollisesta Pietariin Suomen kautta ja suomalaisten tuella hyökkäämisestä pidäkään kenellekään etukäteen varoitella.

Ja tietenkin koko sopimuksessa on kysymys Suomen antamasta isäntämaatuesta Natolle, ei Naton tuesta Suomelle.

Tämänhän Te varmaankin ymmärrätte, vaikka koko poliittinen valtaeliitti on omituisesti toista väittänyt.

Olisi todella omituista, jos tässä tilanteessa, Hra Tasavallan Presidentti, ette käynnistäisi isäntämaasopimuksen irtisanomista. Irtisanomisaika on puoli vuotta, jos ette sattuisi muistamaan.

Oli myös jo alunperin kovin omituista, että olitte valtiovarainministerinä viemässä Suomea euroon ilman kansanäänestystä ja ilman perustuslain mukaista eduskuntakäsittelyä, vaikka olitte muka talousmies.

En kuitenkaan usko, että olisitte niin huono talousmies, että ette tajuaisi, että kansantaloutemme nykyinen ongelma johtuu hirmuisesti liian korkealla olleesta euron arvosta ja toisaalta maailmanlaajuisesta vapaakaupasta, minkä seurauksena suomalaiset yritykset eivät investoi Suomeen vaan kaikkialle muualle. Ja valtion ei anneta investoida eikä aloittaa yritystoimintaa.

Vaikka euron arvo on jo devalvoitunut, ja taloutemme tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin te propagandistit haluatte juuri nyt kertoa, niin olisi todella omituista, jos Te, Hra Suomen Tasavallan Presidentti, ette käynnistäisi myös Suomen eroamista eurosta.

 

Mauri Nygård (ipu)

mnyg@pp.kpnet.fi

www.toisinajattelija.fi

PS Kirjaa ”Näin Suomea viedään” voi tilata allekirjoittaneeltakin todella edulliseen alehintaan.

]]>
22 http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196942-on-todella-omituista-etta-ette-ymmarra-hra-tasavallan-presidentti#comments Hyväntekeväisyys Hyvinvointiyhteiskunta Isäntämaasopimus Nato Presidentti Niinistö Tue, 16 Jun 2015 02:41:34 +0000 Mauri Nygård http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196942-on-todella-omituista-etta-ette-ymmarra-hra-tasavallan-presidentti
Mistä vaaleissa 2015 on vaiettu? Osa 1 http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192655-mista-vaaleissa-2015-on-vaiettu-osa-1 <p>Kun varsinaiseen vaalipäivään on viikko jäljellä, on aika luoda katsaus vaalien vaiettuihin aiheisiin ja näkökulmiin. Vaikeneminen voi tapahtua eri tavoin. Vaikka asiasta puhuttaisiinkin, sitä koskevat kysymykset voivat olla ladattuja ja keskustelu kehystettyä tavalla, joka tosiasiassa sulkee olennaiset näkökohdat pois.</p><p>Käyn läpi yhteensä seitsemän tärkeää aihetta, joista on puhuttu pääosin yksipuolisesti, vain vähän tai ei juuri lainkaan. Kolme niistä jää kirjoituksen toiseen osaan.&nbsp;</p><p><strong>1. Talouspolitiikan vaihtoehdot. </strong>Talouspolitiikka on näiden vaalien ykkösaihe, mutta uutisointi ja vaalikoneiden ja -tenttien kysymykset ovat yleensä olleet vahvasti ladattuja. &rdquo;Pitäisikö velkaantuminen lopettaa, vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?&rdquo; Velkaantuminen esitetään ongelmaksi itsessään; kysymys sitoo vastaajan kotitalous-analogiaan. Toisin sanoen velkaantumisen syyksi esitetään se, että kulutamme liikaa, ja että nimenomaan julkiset palvelut ja tulonsiirrot ovat ongelmallista kulutusta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Klassinen esimerkki ladatusta kysymyksestä on: &rdquo;Milloin olet lakannut lyömästä puolisoasi?&rdquo;. Tässä tehdään vahva oletus, että henkilö on aiemmin lyönyt puolisoaan. Suora vastaus kysymykseen sitoo vastaajan tähän ennakko-oletukseen. Juuri näin on käyty myös talouspoliittista keskustelua.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kirjani <em>Suomen talouspolitiikan tulevaisuus</em> kyseenalaistaa talouspoliittisen keskustelua taustaoletuksia. Ilmestyessään se herätti välittömiä vahvoja vastareaktioita. Monet hyökkäyksistä ovat kohdistuneet kirjoittajan henkilöön ja uskottavuuteen.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Viime viikkoina <em>Helsingin Sanomien</em> talousosastossa ja yleisemmin mediassa on lopulta herätty pohtimaan talouspolitiikkaa myös asiallisemmista näkökulmista, kiitos toimittaja Paavo Teittisen ja professori Pertti Haaparannan &ndash; sekä myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen aktiivisuuden asiassa. Silti suurin osa medioista ja poliitikoista edelleen jatkaa samojen oletusten jankkaamista.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Totuus on, että julkinen menonkäyttö vaikuttaa talouskehitykseen ja siten julkisen sektorin menoihin ja tuloihin. Niinpä leikkaamiset helposti syventävät julkista velkaantumista, kun taas investointeihin keskittyvä elvytys voi mahdollistaa velkasuhteen taittamisen.</p><p><strong>2. Valtiovarainministeriön valta</strong>. Media on aktiivisesti tukenut VM:n virkamiesten valtaa uutisoimalla näyttävästi heidän raporttejaan ja poliittisia kannanottojaan myös vaalien alla. VM:n vallan vahvistuminen alkoi jo 1990-luvun suuresta lamasta. Silloin Suomessa otettiin käyttöön kehysbudjetointi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kulissien takana VM:n virkamiehet ovat pyrkineet edelleen lisäämään omaa valtaansa. Nyt teknisiä ja muita menokehyksiä sovitaan jo seuraavankin hallituksen puolesta. Viimeisin vaihe on niin sanottu OHRA-hanke. Poliitikkojen tehtäväksi tulee vain luonnostella yleisiä tavoitteita. Sen jälkeen monimutkaisen prosessin tuloksena tehdään yksityiskohtainen suunnitelma hallituksen toiminnasta. Prosessin jokaisessa elimessä ja vaiheessa keskeinen rooli on nimenomaan VM:n virkamiehillä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; VM:n virkamiesten näkemykset ovat poliittisia ja menevät melkein yksi yhteen kokoomuksen tavoitteiden kanssa. &rdquo;Kestävyysvaje on mittava!&rdquo;. Julkisia palveluita ja tulonsiirtoja pitää leikata. Tuloverotusta ja marginaaliveroasteita sen sijaan pitää keventää ja verotuksen painopiste siirtää välillisiin veroihin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Iltalehti ja Uusi Suomi uutisoivat blogini VM:n vallan kasvusta. HS antoi professori Matti Wibergille tilaa 2.4.2015 pohtia VM:n &rdquo;julkisen talouden suunnitelman&rdquo; ongelmia demokratian kannalta. Silti VM:n valta otetaan annettuna. Poliitikot eivät puhu siitä ja taas tänään 12.4. <em>Helsingin Sanomat</em> uutisoi täysin kritiikittä VM:n uuden verojohtajan kokoomuslaisia näkemyksiä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Uuden hallituksen pitäisi teettää tästä ongelmasta kunnollinen puolueeton selvitys, jonka tekevät riippumattomat yliopistotutkijat. Minimi on, että kehysbudjetoinnille löydetään vaihtoehto ja ministeriön poliittista ohjausta lisätään.</p><p><strong>3. Median ja rahan valta vaaleissa</strong>. Media ja raha ohjaavat näitäkin vaaleja. Media nostaa esille ja kehystää poliittisia vaihtoehtoja ja luo kuvaa siitä, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Kampanjarahan määrä ja läpimenon todennäköisyys ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa. Media saa itselleen suurimman osan vaalikampanjoihin kerätyistä varoista. Median esille nostamilla ehdokkailla on muita suurempi mahdollisuus kerätä kampanjaansa taloudellista tukea. Myös vaalien alla julkaistuilla gallupeilla ja arvailuilla on tulosta vahvasti ohjaava vaikutus.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Se, mistä vaaleista puhutaan ja vaietaan, on paljolti mediasta kiinni. Kun akuutteja ja joihinkin tiettyihin poliitikkoihin kohdistuvia vaalirahaskandaaleja ei ole käynnissä, median ja rahan vallasta politiikasta tietysti mieluiten vaietaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Poliittinen oikeudenmukaisuus edellyttää vapauksia ja mahdollisuuksia, jotka ovat kaikille olennaisesti samanlaisia. Vaalikaranteeneja ja -uutisointia varten pitää laatia kaikkia medioita sitovat yhteiset pelisäännöt. Mielipidetiedustelujen julkaiseminen pitäisi kieltää vaaleja edeltävän kahden kuukauden aikana. Lisäksi tarvitaan kokonaan uusi vaalirahoituslaki. Kaikki yksityiset lahjoitukset voidaan kieltää. Jokaiselle puolueiden tai kansalaisten nimeämälle kansanedustajaehdokkaalle pitäisi antaa kampanjaa varten sama julkinen summa käyttöön.</p><p><strong>4. Isäntämaasopimus</strong>. Suomen ja Naton välisen uuden yhteistyösopimuksen valmistelu salattiin eduskunnalta. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg allekirjoitti sopimuksen 4.9.2014. Eduskunnan mielipidettä asiasta ei kysytty (ulkoasiainvaliokunta tosin on keskustellut asiasta).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Vaalien alla isäntämaasopimuksesta ei ole juurikaan puhuttu. Vain pienpuolueet, osa vasemmistosta ja muutamat kansalaisaktivistit ovat yrittäneet nostaa asiaa esillä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Sopimukseen liittyy kaksi isoa periaatteellista ongelmaa. Ensinnäkin perustuslain 94 &sect; mukaan sopimukset jotka &rdquo;ovat muutoin merkitykseltään huomattavia&rdquo; on alistettava eduskunnan hyväksymiselle, vaikka ne eivät kuuluisi lainsäädännön tai eduskunnan budhettivallan alaan. Toisin sanoen eduskunnan suostumus tälle sopimukselle olisi ehdottomasti tullut hankkia.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Toiseksi on kyseenalaista, kuinka viisas tämä sopimus on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi on jo muutenkin kytketty Naton asejärjestelmiin. Tämän sopimuksen tarkoituksena on helpottaa Naton mahdollisuuksia käyttää Suomen aluetta mihin tahansa sotilaallisiin tarkoituksiin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Vaikka isäntämaan suostumus aina vaadittaisiinkin, sopimuksen tarkoitus ja suunta on selvä. Periaatteessa se mahdollistaa myös ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden tuomisen Suomen alueelle. Mitään vastaavaa sopimusta ei tietääkseni ole aikomuksena tarjota muille maille tai sotilaallisille yhteistyöelimille. Kyse on nimenomaan Suomen integroimisesta osaksi Natoa. Ei ihme, että Venäjällä ei Suomea ja Ruotsia enää pidetä puolueettomina.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Uuden hallituksen pitäisi alistaa sopimus eduskunnan käsittelylle, joka niin katsoessaan voisi myös päättää hylätä sopimuksen.</p><p>[Osa 2 ilmestyy maanantaina 13.4.]</p><p>Heikki Patomäki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun varsinaiseen vaalipäivään on viikko jäljellä, on aika luoda katsaus vaalien vaiettuihin aiheisiin ja näkökulmiin. Vaikeneminen voi tapahtua eri tavoin. Vaikka asiasta puhuttaisiinkin, sitä koskevat kysymykset voivat olla ladattuja ja keskustelu kehystettyä tavalla, joka tosiasiassa sulkee olennaiset näkökohdat pois.

Käyn läpi yhteensä seitsemän tärkeää aihetta, joista on puhuttu pääosin yksipuolisesti, vain vähän tai ei juuri lainkaan. Kolme niistä jää kirjoituksen toiseen osaan. 

1. Talouspolitiikan vaihtoehdot. Talouspolitiikka on näiden vaalien ykkösaihe, mutta uutisointi ja vaalikoneiden ja -tenttien kysymykset ovat yleensä olleet vahvasti ladattuja. ”Pitäisikö velkaantuminen lopettaa, vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?” Velkaantuminen esitetään ongelmaksi itsessään; kysymys sitoo vastaajan kotitalous-analogiaan. Toisin sanoen velkaantumisen syyksi esitetään se, että kulutamme liikaa, ja että nimenomaan julkiset palvelut ja tulonsiirrot ovat ongelmallista kulutusta.

          Klassinen esimerkki ladatusta kysymyksestä on: ”Milloin olet lakannut lyömästä puolisoasi?”. Tässä tehdään vahva oletus, että henkilö on aiemmin lyönyt puolisoaan. Suora vastaus kysymykseen sitoo vastaajan tähän ennakko-oletukseen. Juuri näin on käyty myös talouspoliittista keskustelua.

        Kirjani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus kyseenalaistaa talouspoliittisen keskustelua taustaoletuksia. Ilmestyessään se herätti välittömiä vahvoja vastareaktioita. Monet hyökkäyksistä ovat kohdistuneet kirjoittajan henkilöön ja uskottavuuteen.

        Viime viikkoina Helsingin Sanomien talousosastossa ja yleisemmin mediassa on lopulta herätty pohtimaan talouspolitiikkaa myös asiallisemmista näkökulmista, kiitos toimittaja Paavo Teittisen ja professori Pertti Haaparannan – sekä myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen aktiivisuuden asiassa. Silti suurin osa medioista ja poliitikoista edelleen jatkaa samojen oletusten jankkaamista.

        Totuus on, että julkinen menonkäyttö vaikuttaa talouskehitykseen ja siten julkisen sektorin menoihin ja tuloihin. Niinpä leikkaamiset helposti syventävät julkista velkaantumista, kun taas investointeihin keskittyvä elvytys voi mahdollistaa velkasuhteen taittamisen.

2. Valtiovarainministeriön valta. Media on aktiivisesti tukenut VM:n virkamiesten valtaa uutisoimalla näyttävästi heidän raporttejaan ja poliittisia kannanottojaan myös vaalien alla. VM:n vallan vahvistuminen alkoi jo 1990-luvun suuresta lamasta. Silloin Suomessa otettiin käyttöön kehysbudjetointi.

        Kulissien takana VM:n virkamiehet ovat pyrkineet edelleen lisäämään omaa valtaansa. Nyt teknisiä ja muita menokehyksiä sovitaan jo seuraavankin hallituksen puolesta. Viimeisin vaihe on niin sanottu OHRA-hanke. Poliitikkojen tehtäväksi tulee vain luonnostella yleisiä tavoitteita. Sen jälkeen monimutkaisen prosessin tuloksena tehdään yksityiskohtainen suunnitelma hallituksen toiminnasta. Prosessin jokaisessa elimessä ja vaiheessa keskeinen rooli on nimenomaan VM:n virkamiehillä.

                 VM:n virkamiesten näkemykset ovat poliittisia ja menevät melkein yksi yhteen kokoomuksen tavoitteiden kanssa. ”Kestävyysvaje on mittava!”. Julkisia palveluita ja tulonsiirtoja pitää leikata. Tuloverotusta ja marginaaliveroasteita sen sijaan pitää keventää ja verotuksen painopiste siirtää välillisiin veroihin.

                 Iltalehti ja Uusi Suomi uutisoivat blogini VM:n vallan kasvusta. HS antoi professori Matti Wibergille tilaa 2.4.2015 pohtia VM:n ”julkisen talouden suunnitelman” ongelmia demokratian kannalta. Silti VM:n valta otetaan annettuna. Poliitikot eivät puhu siitä ja taas tänään 12.4. Helsingin Sanomat uutisoi täysin kritiikittä VM:n uuden verojohtajan kokoomuslaisia näkemyksiä.

                 Uuden hallituksen pitäisi teettää tästä ongelmasta kunnollinen puolueeton selvitys, jonka tekevät riippumattomat yliopistotutkijat. Minimi on, että kehysbudjetoinnille löydetään vaihtoehto ja ministeriön poliittista ohjausta lisätään.

3. Median ja rahan valta vaaleissa. Media ja raha ohjaavat näitäkin vaaleja. Media nostaa esille ja kehystää poliittisia vaihtoehtoja ja luo kuvaa siitä, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Kampanjarahan määrä ja läpimenon todennäköisyys ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa. Media saa itselleen suurimman osan vaalikampanjoihin kerätyistä varoista. Median esille nostamilla ehdokkailla on muita suurempi mahdollisuus kerätä kampanjaansa taloudellista tukea. Myös vaalien alla julkaistuilla gallupeilla ja arvailuilla on tulosta vahvasti ohjaava vaikutus.

                 Se, mistä vaaleista puhutaan ja vaietaan, on paljolti mediasta kiinni. Kun akuutteja ja joihinkin tiettyihin poliitikkoihin kohdistuvia vaalirahaskandaaleja ei ole käynnissä, median ja rahan vallasta politiikasta tietysti mieluiten vaietaan.

                 Poliittinen oikeudenmukaisuus edellyttää vapauksia ja mahdollisuuksia, jotka ovat kaikille olennaisesti samanlaisia. Vaalikaranteeneja ja -uutisointia varten pitää laatia kaikkia medioita sitovat yhteiset pelisäännöt. Mielipidetiedustelujen julkaiseminen pitäisi kieltää vaaleja edeltävän kahden kuukauden aikana. Lisäksi tarvitaan kokonaan uusi vaalirahoituslaki. Kaikki yksityiset lahjoitukset voidaan kieltää. Jokaiselle puolueiden tai kansalaisten nimeämälle kansanedustajaehdokkaalle pitäisi antaa kampanjaa varten sama julkinen summa käyttöön.

4. Isäntämaasopimus. Suomen ja Naton välisen uuden yhteistyösopimuksen valmistelu salattiin eduskunnalta. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg allekirjoitti sopimuksen 4.9.2014. Eduskunnan mielipidettä asiasta ei kysytty (ulkoasiainvaliokunta tosin on keskustellut asiasta).

                 Vaalien alla isäntämaasopimuksesta ei ole juurikaan puhuttu. Vain pienpuolueet, osa vasemmistosta ja muutamat kansalaisaktivistit ovat yrittäneet nostaa asiaa esillä.

                 Sopimukseen liittyy kaksi isoa periaatteellista ongelmaa. Ensinnäkin perustuslain 94 § mukaan sopimukset jotka ”ovat muutoin merkitykseltään huomattavia” on alistettava eduskunnan hyväksymiselle, vaikka ne eivät kuuluisi lainsäädännön tai eduskunnan budhettivallan alaan. Toisin sanoen eduskunnan suostumus tälle sopimukselle olisi ehdottomasti tullut hankkia.

                 Toiseksi on kyseenalaista, kuinka viisas tämä sopimus on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi on jo muutenkin kytketty Naton asejärjestelmiin. Tämän sopimuksen tarkoituksena on helpottaa Naton mahdollisuuksia käyttää Suomen aluetta mihin tahansa sotilaallisiin tarkoituksiin.

                 Vaikka isäntämaan suostumus aina vaadittaisiinkin, sopimuksen tarkoitus ja suunta on selvä. Periaatteessa se mahdollistaa myös ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden tuomisen Suomen alueelle. Mitään vastaavaa sopimusta ei tietääkseni ole aikomuksena tarjota muille maille tai sotilaallisille yhteistyöelimille. Kyse on nimenomaan Suomen integroimisesta osaksi Natoa. Ei ihme, että Venäjällä ei Suomea ja Ruotsia enää pidetä puolueettomina.

                 Uuden hallituksen pitäisi alistaa sopimus eduskunnan käsittelylle, joka niin katsoessaan voisi myös päättää hylätä sopimuksen.

[Osa 2 ilmestyy maanantaina 13.4.]

Heikki Patomäki

]]>
4 http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192655-mista-vaaleissa-2015-on-vaiettu-osa-1#comments Eduskuntavaalit 2015 Isäntämaasopimus Media Talouspolitiikka Sun, 12 Apr 2015 08:38:12 +0000 Heikki Patomäki http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192655-mista-vaaleissa-2015-on-vaiettu-osa-1
Parsternakka, Korhonen ja Nato http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189070-parsternakka-korhonen-ja-nato <p>Olen seurannut jonkun aikaa median Nato vouhketta, en ole viitsinyt siihen kantaa ottaa mutta pakko näköjään on kun ei siitä loppua tunnu tulevan. Sen verran uutisia seurasin että näin kuinka vanhempi tutkija Parsternakka kertoi sen hämmästyttävän uutisen, Venäjä voi halutessaan Ahvenanmaan miehittä. Siinä hän oli oikeassa, demilitarisoitu vyöhyke on helppo miehittää. Siihen pystyy joka ainut sorsastusporukkakin, ei siihen Venäjää tarvita.</p><p>Se mitä Parsternakka kertoi, moniin varmaan vaikutuksen teki. Minuun teki vaikutuksen miehen täydellinen asiantuntemattomuus. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ahvenanmaa oli strategisesti tärkeä, silloin lentokoneen toimintasäde oli satoja kilometrejä. Saari keskellä merta oli hyödyllinen. Jopa toisen ms aikaan lentotukikohta merellä oli hyödyllinen. Ei ole enää. Lentokoneen toimintasäde on tuhansia kilometrejä, ohjukset kantavat ympäri pallon. Ei kukaan ole niin hullu että laittaa kallioluodolle joukkoja ellei siitä ole mitään hyötyä. Ahvenanmaasta ei ilmiselvästi ole.</p><p>Eli Parsternakka puhui joko vastoin parempaa tietoaan taikka tietämättömyyttään. En tiedä kumpi on pahempaa, se että meillä on valtion leivissä tyyppejä jotka eivät hallitse edes alansa alkeita vai se että he valehtelevat palkanmaksajilleen.</p><p>Keijo Korhonen esitti avoimessa kirjeessään puolustusvoimien komentajalle kysymyksen. Miten hän meinaa suomea puolustaa jos Naton kanssa veljeily aiheuttaa Venäjälle sellaisen turvallisuusuhan että se joutuu siihen reagoimaan ampumalla ohjuksilla suomalaiset lentokentät, satamat ja tutka-asemat romuksi.</p><p>Korhosen kysymys on mielestäni huomattavasti realistisemmalla pohjalla kuin Parsternakan visiot kolmitasoisista lentokoneista jotka majailevat tyhjillä saarilla.</p><p><br />&nbsp;</p><p>Keijo Korhosen kirje on luettavissa Suomen kuvalehden sivuilla.</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>Avoin kirje Puolustusvoimien komentajalle: Miten puolustaisitte Suomea, jos Venäjä iskee ennalta?</p><p>Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen kirjoitti kenraali Jarmo Lindbergille.</p><p><a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/avoin-kirje-kirje-puolustusvoimien-komentajalle-miten-puolustaisitte-suomea-jos-venaja-iskee-ennalta/">http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/avoin-kirje-kirje-puolustusvoimien-komentajalle-miten-puolustaisitte-suomea-jos-venaja-iskee-ennalta/</a></p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p>Hänen näkemyksensä isäntämaasopimuksesta noudattaa Visurin näkemystä.</p><p>Keijo Korhonen: Suomen uusi Nato-sopimus on historian häpeätahra</p><p><br />&nbsp;</p><p><a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/keijo-korhonen-suomen-uusi-nato-sopimus-historian-hapeatahra/">http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/keijo-korhonen-suomen-uusi-nato-sopimus-historian-hapeatahra/</a></p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut jonkun aikaa median Nato vouhketta, en ole viitsinyt siihen kantaa ottaa mutta pakko näköjään on kun ei siitä loppua tunnu tulevan. Sen verran uutisia seurasin että näin kuinka vanhempi tutkija Parsternakka kertoi sen hämmästyttävän uutisen, Venäjä voi halutessaan Ahvenanmaan miehittä. Siinä hän oli oikeassa, demilitarisoitu vyöhyke on helppo miehittää. Siihen pystyy joka ainut sorsastusporukkakin, ei siihen Venäjää tarvita.

Se mitä Parsternakka kertoi, moniin varmaan vaikutuksen teki. Minuun teki vaikutuksen miehen täydellinen asiantuntemattomuus. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ahvenanmaa oli strategisesti tärkeä, silloin lentokoneen toimintasäde oli satoja kilometrejä. Saari keskellä merta oli hyödyllinen. Jopa toisen ms aikaan lentotukikohta merellä oli hyödyllinen. Ei ole enää. Lentokoneen toimintasäde on tuhansia kilometrejä, ohjukset kantavat ympäri pallon. Ei kukaan ole niin hullu että laittaa kallioluodolle joukkoja ellei siitä ole mitään hyötyä. Ahvenanmaasta ei ilmiselvästi ole.

Eli Parsternakka puhui joko vastoin parempaa tietoaan taikka tietämättömyyttään. En tiedä kumpi on pahempaa, se että meillä on valtion leivissä tyyppejä jotka eivät hallitse edes alansa alkeita vai se että he valehtelevat palkanmaksajilleen.

Keijo Korhonen esitti avoimessa kirjeessään puolustusvoimien komentajalle kysymyksen. Miten hän meinaa suomea puolustaa jos Naton kanssa veljeily aiheuttaa Venäjälle sellaisen turvallisuusuhan että se joutuu siihen reagoimaan ampumalla ohjuksilla suomalaiset lentokentät, satamat ja tutka-asemat romuksi.

Korhosen kysymys on mielestäni huomattavasti realistisemmalla pohjalla kuin Parsternakan visiot kolmitasoisista lentokoneista jotka majailevat tyhjillä saarilla.


 

Keijo Korhosen kirje on luettavissa Suomen kuvalehden sivuilla.


 


 

Avoin kirje Puolustusvoimien komentajalle: Miten puolustaisitte Suomea, jos Venäjä iskee ennalta?

Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen kirjoitti kenraali Jarmo Lindbergille.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/avoin-kirje-kirje-puolustusvoimien-komentajalle-miten-puolustaisitte-suomea-jos-venaja-iskee-ennalta/


 


 

Hänen näkemyksensä isäntämaasopimuksesta noudattaa Visurin näkemystä.

Keijo Korhonen: Suomen uusi Nato-sopimus on historian häpeätahra


 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/keijo-korhonen-suomen-uusi-nato-sopimus-historian-hapeatahra/


 

]]>
61 http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189070-parsternakka-korhonen-ja-nato#comments Isäntämaasopimus Nato Sat, 07 Mar 2015 19:44:13 +0000 Auvo Rouvinen http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189070-parsternakka-korhonen-ja-nato