Turvapaikanhakijat http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139652/all Sat, 30 Jun 2018 17:12:32 +0300 fi Välimeren ylittävät turvapaikanhakijat on käännytettävä käsittelykeskuksiin http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin <p>Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.<br /><br />Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.<br /><br />Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata. &nbsp;Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.<br /><br />Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.

Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.

Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata.  Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.

Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.

]]>
0 EU Eurooppa-neuvosto Turvapaikanhakijat Sat, 30 Jun 2018 14:12:32 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin
Merkel ja miten se meni http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni <p><strong>Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri&nbsp;<strong>Angela Merkelin</strong>&nbsp;poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2016/09/02/miten-se-meni-vakava-vuosikatsaus/">Miten se meni - vakava vuosikatsaus</a>&nbsp;kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin:&nbsp;</strong></p><p>Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi&nbsp;<a href="https://www.theguardian.com/world/2016/aug/25/it-took-on-a-life-of-its-own-how-rogue-tweet-led-syrians-to-germany">viime viikolla</a>, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa.&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/202405-turvapaikkakriisi-yksi-lause-muutti-historian-2582015-vahvisti-dublin-huhun">Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa</a>.</p><p>Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja&nbsp;<strong>Suvi Turtiainen</strong>&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002918228.html">tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin</a>. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15&nbsp;<strong>Merkel</strong>&nbsp;teki Itävallan liittokansleri&nbsp;<strong>Faymannin</strong>&nbsp;kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.</p><p>Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850318.html">ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille</a>. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.</p><p>Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden&nbsp;<strong>Ville Niinistöltä</strong>&nbsp;mutta muuten tuli moitetta.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850328.html">Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena</a>.</p><p>Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?</p><p>Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.</p><p>Edellinen sisäministeri&nbsp;<strong>Päivi Räsänen</strong>&nbsp;oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-2716719">toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita</a>&nbsp;turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi:&nbsp;<em>&rdquo;Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.&rdquo;</em>Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.</p><p>Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana &ndash; mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/16/jos-edes-puhuttaisiin-oikeilla-sanoilla/">Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla</a>:&nbsp;<em>&ldquo;Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? &ldquo;</em></p><p>Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti&nbsp;<strong>Sauli Niinistö</strong>, joka&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/105935-turvapaikanhakijat-presidentti-sauli-niinistolta-hurja-valaytys">suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero</a>. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että&nbsp;<em>&ldquo;Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.&rdquo;</em>&nbsp;Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan&nbsp;<a href="http://tpk.fi/public/default.aspx?contentid=333027&amp;culture=fi-FI">koko puheen</a>&nbsp;ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.</p><p>Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.</p><p>Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/12/09/kallis-ralli/">kallis ralli</a>. Itse kannoin huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/20/hyvyydelle-kylla-hymistelylle-ei/">ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on</a>. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/11/25/kun-valot-sammuvat/">ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet</a>. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.</p><p>Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa &ndash; vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.</p><p>Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.</p><p>On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.</p><p>Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.</p> Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri Angela Merkelin poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni Miten se meni - vakava vuosikatsaus kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin: 

Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi viime viikolla, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa. Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa.

Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja Suvi Turtiainen tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15 Merkel teki Itävallan liittokansleri Faymannin kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.

Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri Juha Sipilä lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön, ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.

Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden Ville Niinistöltä mutta muuten tuli moitetta. Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena.

Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?

Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi: ”Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.”Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.

Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana – mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla“Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? “

Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että “Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.” Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan koko puheen ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.

Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.

Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi kallis ralli. Itse kannoin huolta siitä, ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä, ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.

Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.

On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.

Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.

]]>
17 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni#comments Kotimaa Siirtolaiset Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Thu, 28 Jun 2018 08:36:39 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni
Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat valtava riski http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski <p>Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*</p><p>&nbsp;</p><p>Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää<em><strong> </strong></em><strong>kaksi elementtiä</strong>, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:</p><p><strong>1)</strong> <strong>Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan.</strong> Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.</p><p><strong>2)</strong> <strong>Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan.</strong> Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. <strong>Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Todennäköinen<strong> </strong><strong>1-elementtinen malli </strong>on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: <strong>A)</strong> Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. <strong>B)</strong> A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi<strong> <em>vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa <u>uuden riskin</u>: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät <u>nousta</u> räjähdysmäisesti! </em></strong>Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse.<em> </em>Mikäli siis edellä mainitsemani <strong>elementti 2</strong> (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se<em> </em>kenties vain<em> </em>pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. <strong>Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>* <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa</a></p><p>&nbsp;</p><p>**&nbsp;https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*

 

Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.

 

Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää kaksi elementtiä, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:

1) Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan. Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.

2) Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan. Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!

 

Todennäköinen 1-elementtinen malli on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: A) Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. B) A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa uuden riskin: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät nousta räjähdysmäisesti! Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse. Mikäli siis edellä mainitsemani elementti 2 (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se kenties vain pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.

 

Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.

 

* https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa

 

** https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml

 

]]>
2 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski#comments Euroopan unioni Eurooppa Maahanmuutto Pakolaiset Turvapaikanhakijat Tue, 26 Jun 2018 03:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski
Turvapaikanhakijat ovat uhka - mutta miksi? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi <p>Tutun voivottelun, valittelun ja &quot;voisiko joku muu tehdä jotain&quot; asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. <a href="https://areena.yle.fi/1-4423888">20.6. ykkösaamussa</a>. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.</p><p><strong>Oikeusvaltiota ja prioriteetteja</strong></p><p>Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat <a href="https://areena.yle.fi/1-4469084">velkavankeudessa vuosikymmeniä?</a> Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt - ehkä ei koskaan.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen <strong>Freudenthalin</strong> rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.</p><p><strong>Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä</strong></p><p>Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja - terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutun voivottelun, valittelun ja "voisiko joku muu tehdä jotain" asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. 20.6. ykkösaamussa. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.

Oikeusvaltiota ja prioriteetteja

Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat velkavankeudessa vuosikymmeniä? Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt - ehkä ei koskaan.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen Freudenthalin rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.

Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä

Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja - terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.

]]>
30 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi#comments Maahanmuutto oikeusvaltio Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 15:35:53 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi
EU-kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen ei ratkaise siirtolaiskriisiä http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia <p>Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10269925">avauksen</a>, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.</p><p>Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.</p><p>Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.</p><p>Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).</p><p>Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.</p><p>Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.</p><p>&nbsp;</p> Kokoomuksen sisäministeri Mykkänen teki juhannuksena avauksen, että EU:n kiintiöpakolaisten määrä voitaisiin tulevaisuudessa 10-kertaistaa. Tämä ehdotus ei käy. Se ei toimi käytännössä, eikä edes teoriassa.

Vaikka uudistus ei automaattisesti merkitsisi Suomen pakolaiskiintiön kymmenkertaistumista, se tulisi kasvattamaan Suomen vuosittain vastaanottamien pakolaisten määrää tuhansilla. Perheenyhdistämiset huomioiden humanitaarisen maahanmuuton määrä nousisi jopa kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Kriisivuoden 2015 tasokaan ei olisi kaukana. Humanitaarisen maahanmuuton määrä olisi silloin Suomessa jopa kymmenien prosenttien luokkaa maassa syntyvästä ikäluokasta.

Tällaiset määrät olisivat yksiselitteisesti kestämättömiä. Julkistaloutemme romahtaisi, palvelumme ajettaisiin alas, yhteiskuntamme (kuten sen nyt tunnemme) hajoaisi. Silti auttaisimme vain mitätöntä prosenttia maailman paisuvasta väestöstä, joka kehitysmaissa jatkaa hallitsematonta kasvuaan.

Suomen ja monen muun Euroopan maan ratkaisematon ongelma on se, että yritämme sovittaa yhteen kahta yhteen sovittamatonta käytäntöä: avoimia rajoja ja kaikkien nauttimia hyvinvointipalveluja. Tätä periaatetta noudattaen me olemme houkuttelevia nimenomaan kouluttamattomien siirtolaisten sosiaaliselle maahanmuutolle (laajat julkiset palvelut ja taattu toimeentulo), ja taas luotaantyöntäviä koulutettujen osaajien työperäiselle maahanmuutolle (korkeat verot).

Euroopan on välttämättä otettava siirtolaisuus entistä vahvemmin hallintaan. Tässä keskeisin välitön ratkaisu olisi siirtää koko turvapaikkaprosessi EU:n ulkopuolelle, jolloin ihmissalakuljetus lakkaisi ja järjestelmän väärinkäyttö elintasopakolaisuuteen tulisi huomattavasti vaikeammaksi. Samalla vapautuisi resursseja, jotka voitaisiin käyttää oikeasti hädänalaisten auttamiseen.

Länsimaiden tulisikin keskittää tarmonsa ja auttamiseensa varatut resurssit ennen kaikkea lähtöalueille ja niiden läheisyyteen, joilla tälläkin hetkellä suurin osa maailman pakolaisista on. Samoin on tuettava sellaisia rakenteita, joilla luodaan kehitysmaihin koulutusta, työpaikkoja ja hillitään väestönkasvua.

Nähdäkseni Mykkäsen avaus siis vain vahvistaisi nykyisiä järjestelmiä, jotka ovat raskaita ja toimimattomia, ja vastaavasti lykkäisi niitä uudistuksia, jotka väistämättä ovat edessä. Nyt on jo yhdestoista hetki ajatella asioita uudelleen ja käydä toimeen.

 

]]>
10 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia#comments Kotimaa Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 09:57:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257387-eu-kiintiopakolaisten-maaran-kasvattaminen-ei-ratkaise-siirtolaiskriisia
Siirtolaiset eivät jätä Sipilää rauhaan http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257341-siirtolaiset-eivat-jata-sipilaa-rauhaan <p>EU:n 16 maan johtajat keskustelevlat tänään epävirallisessa kokouksessaan maahanmuutosta. Suomi näyttää haluavan keskustella kiintiöpakolaisista. Italia Välimeren ylittävistä laittomista taloudellisista siirtolaisista ja Saksa Dublin - sopimuksen seurauksena syntyneestä vaeltelusta hakea turvapaikkaa useasta maasta vuorotellen.</p><p>Turvapaikkaa tarvitsevien ja siirtolaisten erotteleminen toisistaan on pulmallista. Jos kaavailtu pakolaiserotus tapahtuisi EU:n ulkopuolisissa leireissä niitä tulisi olla aika monta pitkin Sahelia ja Levanttia.</p><p>Suomen ajatus siitä, että pakolaiset valittaisiin jo olemassa olevilta varsinaisilta pakolaisleireiltä ei ratkaisisi siirtolaisongelmaa. Muuten idea on hyvä ja kynnys sen hyväksymiseen olisi varmasti matala, kunhan maakohtaisista kiintiöistä ja rangaistusmaksuista/ tukiaisten supistuksista pakolaisista kieltäytyville EU-maille sovitaan.</p><p>Siirtolaisia tarvitsemme, mutta kyse on laadusta. Aivovuoto tännepäin kelpaa, mutta kelpaako kansainvaellus? Valitettavasti Välimerellä tuntuu olevan kysymys alkavasta kansainvaelluksesta. Tarvitsevatko unionimaat kouluttamatonta joustotyövoimaa, kun niillä on sitä omastakin takaa ja ongelmana on lähinnä se, etteivät työ ja työtön oikein kohtaa?</p><p>Saksan ongelmaan syyllinen on Saksa itse. Se on maa johon kannattaa pyrkiä ja vaikka kadota, jos on saanut esim. pakit hakiessa turvapaikkaa vaikkapa Suomesta. Näille tällaisille Dublin-kiertolaisille, joita ei saada unionista karkotettua omaan kotimaahansa on heillekin esitetty leiriä. Esillä ovat olleet leiripaikkoina mm. Albania ja Montenegro. Nämä ovat sellaisia maita, jotka hakevat EU:n jäsenyyttä. Toivottavasti jäsenyysehtoihin ei lisätä leirejä. Se tuntuisi kiristykseltä. Eri asia on, jos vapaaehtoisia maita löytyy. Lasku lankeaisi luonnollisesti unionimaille.</p><p>Rajavartioinnin tehostaminen saanee yleisen hyväksynnän kaikissa EU-maissa ja pakolaisten ja siirtolaisten erotteluun jo unionin ulkopuolella saatetaan siihenkin ryhtyä, mutta tuskin se muuta kuin ehkä hillitsee kansainvaellusta.</p><p>Mitään nopeaa ratkaisua ei ole. &nbsp;Konfliktit tarvitsevat sammutusapua eli Macronin mukaan sotilaita. Siirtolaisten lähtömaat tarvitsevat työllistäviä investointeja, joihin Suomestakin voitaisiin osallistua. Kehitysapu esim. koulutuksen tukemisen muodossa ei sekään ole huonoajatus.</p><p>Meidän Sipilämme kannalta siirtolaiskysymyksen suurin ongelma on siinä, että laskua meillekin tulee, vaikka kansainvaellus tyrehtyisikin Itämeren eteläpuolelle. Kiintiöpakolaisten määrä voi olla toinen kysymys, josta voidaan joutua debattia käymään. Sisäministeri Mykkäsen ajatukset kiintiöpakolaisten määrästä ovat sopivaa vaalikeskustelun aihetta nekin.</p><p>Tänä viikonloppuna ei vielä ratkaisuja tehdä, mutta seuraava viikonloppu on sitäkin tärkeämpi, kun päämiesten kokous on virallinen ja nekin, jotka eivät pakolaisia huolisi ovat hekin paikalla. Voi olla, että jako unionin ytimeen ja mukana roikkuviin saa lisä potkua.</p> EU:n 16 maan johtajat keskustelevlat tänään epävirallisessa kokouksessaan maahanmuutosta. Suomi näyttää haluavan keskustella kiintiöpakolaisista. Italia Välimeren ylittävistä laittomista taloudellisista siirtolaisista ja Saksa Dublin - sopimuksen seurauksena syntyneestä vaeltelusta hakea turvapaikkaa useasta maasta vuorotellen.

Turvapaikkaa tarvitsevien ja siirtolaisten erotteleminen toisistaan on pulmallista. Jos kaavailtu pakolaiserotus tapahtuisi EU:n ulkopuolisissa leireissä niitä tulisi olla aika monta pitkin Sahelia ja Levanttia.

Suomen ajatus siitä, että pakolaiset valittaisiin jo olemassa olevilta varsinaisilta pakolaisleireiltä ei ratkaisisi siirtolaisongelmaa. Muuten idea on hyvä ja kynnys sen hyväksymiseen olisi varmasti matala, kunhan maakohtaisista kiintiöistä ja rangaistusmaksuista/ tukiaisten supistuksista pakolaisista kieltäytyville EU-maille sovitaan.

Siirtolaisia tarvitsemme, mutta kyse on laadusta. Aivovuoto tännepäin kelpaa, mutta kelpaako kansainvaellus? Valitettavasti Välimerellä tuntuu olevan kysymys alkavasta kansainvaelluksesta. Tarvitsevatko unionimaat kouluttamatonta joustotyövoimaa, kun niillä on sitä omastakin takaa ja ongelmana on lähinnä se, etteivät työ ja työtön oikein kohtaa?

Saksan ongelmaan syyllinen on Saksa itse. Se on maa johon kannattaa pyrkiä ja vaikka kadota, jos on saanut esim. pakit hakiessa turvapaikkaa vaikkapa Suomesta. Näille tällaisille Dublin-kiertolaisille, joita ei saada unionista karkotettua omaan kotimaahansa on heillekin esitetty leiriä. Esillä ovat olleet leiripaikkoina mm. Albania ja Montenegro. Nämä ovat sellaisia maita, jotka hakevat EU:n jäsenyyttä. Toivottavasti jäsenyysehtoihin ei lisätä leirejä. Se tuntuisi kiristykseltä. Eri asia on, jos vapaaehtoisia maita löytyy. Lasku lankeaisi luonnollisesti unionimaille.

Rajavartioinnin tehostaminen saanee yleisen hyväksynnän kaikissa EU-maissa ja pakolaisten ja siirtolaisten erotteluun jo unionin ulkopuolella saatetaan siihenkin ryhtyä, mutta tuskin se muuta kuin ehkä hillitsee kansainvaellusta.

Mitään nopeaa ratkaisua ei ole.  Konfliktit tarvitsevat sammutusapua eli Macronin mukaan sotilaita. Siirtolaisten lähtömaat tarvitsevat työllistäviä investointeja, joihin Suomestakin voitaisiin osallistua. Kehitysapu esim. koulutuksen tukemisen muodossa ei sekään ole huonoajatus.

Meidän Sipilämme kannalta siirtolaiskysymyksen suurin ongelma on siinä, että laskua meillekin tulee, vaikka kansainvaellus tyrehtyisikin Itämeren eteläpuolelle. Kiintiöpakolaisten määrä voi olla toinen kysymys, josta voidaan joutua debattia käymään. Sisäministeri Mykkäsen ajatukset kiintiöpakolaisten määrästä ovat sopivaa vaalikeskustelun aihetta nekin.

Tänä viikonloppuna ei vielä ratkaisuja tehdä, mutta seuraava viikonloppu on sitäkin tärkeämpi, kun päämiesten kokous on virallinen ja nekin, jotka eivät pakolaisia huolisi ovat hekin paikalla. Voi olla, että jako unionin ytimeen ja mukana roikkuviin saa lisä potkua.

]]>
17 http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257341-siirtolaiset-eivat-jata-sipilaa-rauhaan#comments Kotimaa Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Sun, 24 Jun 2018 10:16:52 +0000 Lars-Erik Wilskman http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257341-siirtolaiset-eivat-jata-sipilaa-rauhaan
Turvapaikkailua ja ilmastomuokkausta http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta <p>Haluaisitko sinä sinun lahjoittamallsi summalla pelastaa yhden hädässä olevan ihmisen, vai kymmenen? Tämä on se peruskysymys mitä ei haluta pitää esillä turvapaikkakeskusteluissa. Haluaisitko lisäksi, että hädässä oleva ihminen matkustaa tuhansien kilometrien päähän kotiseudustaan ilmastovyöhykkeelle, joka on lähes päinvastainen siihen verrattuna mihin ihminen on tottunut? Täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa hyvin ja sääntöjen mukaan eläminen vaatii kaiken maailman käsittämättömien asioiden opiskelemista vieraalla kielellä. Samalla lähes kaikki aikaisemmassa elämässä opitut taidot muuttuvat muuton myötä hyödyttömiksi.&nbsp;</p><p>Ei siinä ole mitään järkeä, että kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla otetaan vastaan yksi ihminen, joka tulee todennäköisesti vielä alueelta, jossa ei ole mitään hätätilannetta edes päällä. Tai että edelleen kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla todetaan turvapaikanhakijan hakemus perusteettomaksi ja lennätetään lähtömaahansa lisäkustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen.<br />Hiilidioksidipäästöistä päästään siihen, että täällä kylmässä pohjolassa jokainen asukas tuottaa hiilidioksidipäästöjä moninverroin lämpimämmän ilmastovyöhykkeen alueella asuviin verrattuna. Aivan turha kenenkään selittää, että tehkääpä sitä sun tätä, jotta hiilidioksidipäästönne vuodessa vähenisivät ja maailma pelastuisi, jos samaan aikaan kymmen- tai satakertaisista päästöistä ei yhtään välitetä.<br />Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä viisaudesta ja lopettaa taikasanapelleily rajoilla, sekä kiintiöpakolaisuus. Ja perustaa edes kymmenesosalla niistä rahoista, jotka säästyvät vuodessa yritys, joka oikeasti pelastaa ihmisiä siellä missä ihmiset oikeasti ovat hädässä. Etsii, hankkii ja luo uusia asuinalueita ihmisille jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.<br />Innokkaasti monet ihmiset selostavat, kuinka Suomeen ihmisiä mahtuu. No niin mahtuu lämpimiin ja lähellä hädänalaisia oleviin maihinkin. Ei sinne tarvita kuin infrastruktuuri, joka on paljon kevyempi ja halvempi versio Suomeen vaadittavasta.</p><p>Jaa, että mitä rajoille saapuville turvapaikkaturisteille tehdään? No ostetaan vanha ruotsin/viron laiva ja nimetään Asylumiksi. Kerätään siihen turvapaikanhakijoita sopiva lasti ja viedään laivalla takaisin lämpimään ilmastoon, samalla voi jotain muutakin hyödyllistä kuljettaa? Esimerkiksi infrastruktuurin rakennusmateriaalia, käytettyjä työkoneita ja niin edelleen?</p><p>Turvapaikka ei silloinkaan saisi olla automaattinen, vaan hakemukset käsitellään turvakaupungissa. Aluksi tietysti tarvitaan työvoimaa Suomesta, mutta tämän maan asukkaista aika suuri osa haluaa käydä lämpimissä maissa muutenkin lomailemassa ja työreissuistakin muistavat kehua, että sinneppä jäitte suomeen kylmästä, sateesta, ja pakkasista/hyttysistä kärsimään. Eli yleisesti ottaen Suomi on tutkitustikin maailman paras maa monessa asiassa ja turvakaupunkiin kannattaa kopioida aluksi sellaisenaan Suomalainen hallintorakenne ja kulttuuri.</p><p>Kun Suomi on saanut oman turvapaikkakaupunkinsa esimerkinomaisesti käyntiin, muutkin valtiot tulevat perustamaan omansa. Samalla voidaan vaikuttaa ilmastomuutokseen muokkaamalla ilmakehän ääri-ilmiöitä aiheuttavia kuuman maanpinnan alueita viileämmiksi.</p><p>Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää helpoiten antamalla väestön vähentyä luonnollisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluaisitko sinä sinun lahjoittamallsi summalla pelastaa yhden hädässä olevan ihmisen, vai kymmenen? Tämä on se peruskysymys mitä ei haluta pitää esillä turvapaikkakeskusteluissa. Haluaisitko lisäksi, että hädässä oleva ihminen matkustaa tuhansien kilometrien päähän kotiseudustaan ilmastovyöhykkeelle, joka on lähes päinvastainen siihen verrattuna mihin ihminen on tottunut? Täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa hyvin ja sääntöjen mukaan eläminen vaatii kaiken maailman käsittämättömien asioiden opiskelemista vieraalla kielellä. Samalla lähes kaikki aikaisemmassa elämässä opitut taidot muuttuvat muuton myötä hyödyttömiksi. 

Ei siinä ole mitään järkeä, että kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla otetaan vastaan yksi ihminen, joka tulee todennäköisesti vielä alueelta, jossa ei ole mitään hätätilannetta edes päällä. Tai että edelleen kymmenien ihmisten pelastuskustannuksilla todetaan turvapaikanhakijan hakemus perusteettomaksi ja lennätetään lähtömaahansa lisäkustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttaen.
Hiilidioksidipäästöistä päästään siihen, että täällä kylmässä pohjolassa jokainen asukas tuottaa hiilidioksidipäästöjä moninverroin lämpimämmän ilmastovyöhykkeen alueella asuviin verrattuna. Aivan turha kenenkään selittää, että tehkääpä sitä sun tätä, jotta hiilidioksidipäästönne vuodessa vähenisivät ja maailma pelastuisi, jos samaan aikaan kymmen- tai satakertaisista päästöistä ei yhtään välitetä.
Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä viisaudesta ja lopettaa taikasanapelleily rajoilla, sekä kiintiöpakolaisuus. Ja perustaa edes kymmenesosalla niistä rahoista, jotka säästyvät vuodessa yritys, joka oikeasti pelastaa ihmisiä siellä missä ihmiset oikeasti ovat hädässä. Etsii, hankkii ja luo uusia asuinalueita ihmisille jotka eivät voi palata lähtöalueelleen.
Innokkaasti monet ihmiset selostavat, kuinka Suomeen ihmisiä mahtuu. No niin mahtuu lämpimiin ja lähellä hädänalaisia oleviin maihinkin. Ei sinne tarvita kuin infrastruktuuri, joka on paljon kevyempi ja halvempi versio Suomeen vaadittavasta.

Jaa, että mitä rajoille saapuville turvapaikkaturisteille tehdään? No ostetaan vanha ruotsin/viron laiva ja nimetään Asylumiksi. Kerätään siihen turvapaikanhakijoita sopiva lasti ja viedään laivalla takaisin lämpimään ilmastoon, samalla voi jotain muutakin hyödyllistä kuljettaa? Esimerkiksi infrastruktuurin rakennusmateriaalia, käytettyjä työkoneita ja niin edelleen?

Turvapaikka ei silloinkaan saisi olla automaattinen, vaan hakemukset käsitellään turvakaupungissa. Aluksi tietysti tarvitaan työvoimaa Suomesta, mutta tämän maan asukkaista aika suuri osa haluaa käydä lämpimissä maissa muutenkin lomailemassa ja työreissuistakin muistavat kehua, että sinneppä jäitte suomeen kylmästä, sateesta, ja pakkasista/hyttysistä kärsimään. Eli yleisesti ottaen Suomi on tutkitustikin maailman paras maa monessa asiassa ja turvakaupunkiin kannattaa kopioida aluksi sellaisenaan Suomalainen hallintorakenne ja kulttuuri.

Kun Suomi on saanut oman turvapaikkakaupunkinsa esimerkinomaisesti käyntiin, muutkin valtiot tulevat perustamaan omansa. Samalla voidaan vaikuttaa ilmastomuutokseen muokkaamalla ilmakehän ääri-ilmiöitä aiheuttavia kuuman maanpinnan alueita viileämmiksi.

Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää helpoiten antamalla väestön vähentyä luonnollisesti.

]]>
0 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmaston säätäminen Kehitysapu Turvakaupunki Turvapaikanhakijat Fri, 22 Jun 2018 10:44:54 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257281-turvapaikkailua-ja-ilmastomuokkausta
Suomi voisi ottaa vastaan tuhansia kiintiöpakolaisia http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia <p>Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.</p><p>Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.</p><p>Näissä tunnelmissa eurooppalaiset johtajat tapaavat ensi viikolla Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähtee ajamaan Suomen asiaa. <a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/european-council/2018/06/28-29/">Kokouksen esityslistalla </a>on ensimmäisenä muuttoliike.</p><p>Pohjalla on komission esitys ja jonkinmoinen kompromissi, mutta asetelma ei näytä tyydyttävän Suomea tai ainakaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), jonka uudenlaisia ajatuksia olemme saaneet lukea eilen <a href="http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta">Uuden Suomen Puheenvuorosta</a> ja sen jälkeen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251754-sisaministeri-kai-mykkanen-turvapaikkajarjestelma-tullut-tiensa-paahan-hallitsematon">tehdystä haastattelusta</a>.</p><p>Ministeri Mykkänen viritteli kirjoituksessaan EU:n tasoista järjestelyä, joka pohjautuisi prosessin painopisteen siirtämiseen pakolaisleireille, turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen rajalta ja pakolaiskiintiöiden voimakkaaseen nostamiseen. Pakolaiskiintiöiden osalta hän puhui kymmenkertaistamisesta nykyisestä 25 000:sta neljännesmiljoonaan.</p><p>Lopputulos voisi olla hädänalaisten oikeudenmukaisempi kohtelu, salakuljettajien bisneksen hyytyminen sekä hylkypäätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisten jyrkkä väheneminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Rahaa EU-mailta kuluisi toki leirien ylläpitoon Euroopan ulkopuolella.</p><p><strong>Sisäministeri korostaa EU-yhteistyötä</strong>. Hänen mukaansa &rdquo;jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan&rdquo;.&nbsp;</p><p>Venäjän painostuksesta nähtiin merkkejä vuoden 2016 alussa, kun Suomen itäraja alkoi yllättäen vuotaa. EU-tasoisella &rdquo;Mykkäs-ratkaisulla&rdquo; Suomen ei tarvitsi olla tästä huolissaan, vaan Venäjän viranomaisten rajallemme mahdollisesti auttamat suuretkin turvapaikanhakijaryhmät voisi käännyttää yhteiseen linjaan vedoten pakolaisleireille, joiden kautta he voisivat kyllä päästä unionin alueelle.</p><p>Mykkänen ei ole ensimmäinen suuren eduskuntapuolueen vaikuttaja, joka puhuu nyt ääneen turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämisestä ja Euroopan ulkopuolisten pakolaisleirien toteuttamisesta. Aiemman vastaavan mallin tarjosi jokunen kuukausi sitten SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen.</p><p>&rdquo;Suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan&rdquo;, <a href="http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta">Aaltonen kirjoitti täällä Puheenvuorossa</a>. Hänen mukaansa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista pakolaisleireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen asukkaat osallistuisivat.</p><p>Demarien lakimies korostaa sitä, että rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, millä &rdquo;torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkaamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle&rdquo;.</p><p><strong>Pian nähdään, miten ponnekkaasti</strong> keskustalainen pääministeri Sipilä ottaa huomioon kokoomuslaisen sisäministerin evästyksen, ja jos ottaa niin onnistuuko teesien ajamisessa ensi viikon kokouksessa Brysselissä. Muistissa on, että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251551-juha-sipila-tallaista-siirtolaispolitiikkaa-suomi-ajaa-eurooppaan">pääministerikin on hiljattain sanonut</a>, että Suomi pyrkii kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.</p><p>Sisäministeri puhuu kohtalon kesästä Euroopan unionissa:</p><p>&rdquo;Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa&rdquo;.&nbsp;</p><p>Kärjistetty näkemys, kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta voi osua oikeaankin.</p><p>Mykkäsen ja Aaltosen pohdinnoista sanottakoon, että niissä on ideaa. Meillä olisi varaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia nykyiseen nähden kymmenkertainenkin määrä.</p><p>Avun tarpeessa oikeasti olevat 7 500 pakolaista vuodessa olisi helposti Suomen hallittavissa, jos samaan aikaan olisi varmuus, ettei määrä voisi tuosta oleellisesti nousta.</p> Eurooppa on ollut syksystä 2015 lähtien neuvoton suuren turvapaikanhakijamäärän kanssa. Yli miljoona hakijaa vuodessa ylitti maanosan kantokyvyn, sillä se kiihdytti eripuraa yksittäisten valtioiden sisällä ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.

Kipuilu ei ole hellittänyt. Se on nyt siirtynyt Euroopan mahtimaan Saksan sisälle horjuttamaan liittokansleri Angela Merkelin asemaa, ja toinen suuri EU-valtio Italia on ajautunut poliittiseen kestokriisiin. Enää ei puhuta vain Unkarin ja Puolan kaltaisten sooloilijoiden eristettävissä olevasta ongelmasta.

Näissä tunnelmissa eurooppalaiset johtajat tapaavat ensi viikolla Eurooppa-neuvostossa eli huippukokouksessa, johon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lähtee ajamaan Suomen asiaa. Kokouksen esityslistalla on ensimmäisenä muuttoliike.

Pohjalla on komission esitys ja jonkinmoinen kompromissi, mutta asetelma ei näytä tyydyttävän Suomea tai ainakaan sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), jonka uudenlaisia ajatuksia olemme saaneet lukea eilen Uuden Suomen Puheenvuorosta ja sen jälkeen tehdystä haastattelusta.

Ministeri Mykkänen viritteli kirjoituksessaan EU:n tasoista järjestelyä, joka pohjautuisi prosessin painopisteen siirtämiseen pakolaisleireille, turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen rajalta ja pakolaiskiintiöiden voimakkaaseen nostamiseen. Pakolaiskiintiöiden osalta hän puhui kymmenkertaistamisesta nykyisestä 25 000:sta neljännesmiljoonaan.

Lopputulos voisi olla hädänalaisten oikeudenmukaisempi kohtelu, salakuljettajien bisneksen hyytyminen sekä hylkypäätöksen saaneiden hakijoiden palauttamisten jyrkkä väheneminen ja sitä kautta kustannussäästöt. Rahaa EU-mailta kuluisi toki leirien ylläpitoon Euroopan ulkopuolella.

Sisäministeri korostaa EU-yhteistyötä. Hänen mukaansa ”jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan”. 

Venäjän painostuksesta nähtiin merkkejä vuoden 2016 alussa, kun Suomen itäraja alkoi yllättäen vuotaa. EU-tasoisella ”Mykkäs-ratkaisulla” Suomen ei tarvitsi olla tästä huolissaan, vaan Venäjän viranomaisten rajallemme mahdollisesti auttamat suuretkin turvapaikanhakijaryhmät voisi käännyttää yhteiseen linjaan vedoten pakolaisleireille, joiden kautta he voisivat kyllä päästä unionin alueelle.

Mykkänen ei ole ensimmäinen suuren eduskuntapuolueen vaikuttaja, joka puhuu nyt ääneen turvapaikanhakijoiden rajalta käännyttämisestä ja Euroopan ulkopuolisten pakolaisleirien toteuttamisesta. Aiemman vastaavan mallin tarjosi jokunen kuukausi sitten SDP:n eduskuntaryhmän lakimies Valtteri Aaltonen.

”Suoraan Euroopassa turvapaikkaa hakevat siirrettäisiin (ehkä rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta) automaattisesti leireille odottamaan omaa vuoroaan”, Aaltonen kirjoitti täällä Puheenvuorossa. Hänen mukaansa Euroopan ulkopuolella sijaitsevista pakolaisleireistä pitäisi kehittää kaupunkeja, joiden rakentamiseen asukkaat osallistuisivat.

Demarien lakimies korostaa sitä, että rahoituksen pitäisi tulla EU:n yhteisten sopimusten kautta, millä ”torjuttaisiin se ilmeinen mahdollisuus, että jäsenmaat ryhtyisivät poliittisen tuulen käänteiden mukaan kansallisilla päätöksillä leikkaamaan rahoitusosuuttaan ja leirit jäisivät tyhjän päälle”.

Pian nähdään, miten ponnekkaasti keskustalainen pääministeri Sipilä ottaa huomioon kokoomuslaisen sisäministerin evästyksen, ja jos ottaa niin onnistuuko teesien ajamisessa ensi viikon kokouksessa Brysselissä. Muistissa on, että pääministerikin on hiljattain sanonut, että Suomi pyrkii kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään.

Sisäministeri puhuu kohtalon kesästä Euroopan unionissa:

”Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa”. 

Kärjistetty näkemys, kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta voi osua oikeaankin.

Mykkäsen ja Aaltosen pohdinnoista sanottakoon, että niissä on ideaa. Meillä olisi varaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia nykyiseen nähden kymmenkertainenkin määrä.

Avun tarpeessa oikeasti olevat 7 500 pakolaista vuodessa olisi helposti Suomen hallittavissa, jos samaan aikaan olisi varmuus, ettei määrä voisi tuosta oleellisesti nousta.

]]>
125 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia#comments Kotimaa Eu:n huippukokous Pakolaiset Turvapaikanhakijat Thu, 21 Jun 2018 10:38:12 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257239-suomi-voisi-ottaa-vastaan-tuhansia-kiintiopakolaisia
Turvapaikkoja ilman hallitsematonta rajanylitystä? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta <p>Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita.&nbsp;</p><p>Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.</p><p>En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.</p><p>Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä.&nbsp;</p><p>Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.</p><p><strong>Elefantti vai Merkel?</strong></p><p>Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa.&nbsp;</p><p>Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun.&nbsp;</p><p>Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona.&nbsp;</p><p>Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.</p><p><strong>Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta</strong></p><p>Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:</p><ol><li>Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.</li><li>Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.</li><li>Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.&nbsp;</li></ol><p>Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.</p><p>Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.</p><p>Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin.&nbsp;</p><p>Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.</p><p><strong>Suoraan leireiltä</strong></p><p>Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.</p><p>Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa.&nbsp;</p><p>Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.</p><p>Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat.&nbsp;</p><p>Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.</p><p>Kai Mykkänen</p><p>Sisäministeri</p> Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita. 

Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.

En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.

Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä. 

Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.

Elefantti vai Merkel?

Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa. 

Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun. 

Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona. 

Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.

Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:

  1. Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
  2. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.
  3. Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa. 

Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.

Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.

Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin. 

Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.

Suoraan leireiltä

Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.

Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa. 

Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.

Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat. 

Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.

Kai Mykkänen

Sisäministeri

]]>
115 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta#comments Kotimaa EU Frontex Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Wed, 20 Jun 2018 11:55:38 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta
EU pani persuuntuneen Suomen kuriin http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255166-eu-pani-persuuntuneen-suomen-kuriin <p>EU:n tuomioistuin on päättänyt, että Suomi on kiristänyt turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä liikaa. Tämä koskee perheitä, joissa Suomeen saapunut nuori ehtii täyttää 18 vuotta yhdistämisprosessin aikana. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10177604">Asiasta raportoi Yle Uutiset.</a></p><p>Jatkossa perheenyhdistäminen taas onnistuu, vaikka alaikäisenä maahan saapunut turvapaikanhakija ehtisi saavuttaa täysi-ikäisyyden prosessin aikana. Näin oli asian laita myös ennen vuotta 2010.</p><p>Kun lakia muutettiin, luki Matti Vanhasen (kesk.) <a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090240#idp450815680">hallituksen vuonna 2009 tekemän esityksen</a> perusteluissa näin: &rdquo;On myös mahdollista, että oikeus perheenyhdistämiseen vielä täysi-ikäiseksikin tulon jälkeen lisää turvapaikanhakijoiden ja erityisesti ilman huoltajaa Suomeen tulevien alaikäisten määrää. Ulkomaalaislakia tulisi muuttaa siten, että vaatimus lapsen alaikäisyydestä sidottaisiin hakemuksen vireilletulohetken sijasta sen ratkaisupäivään&rdquo;.</p><p>Ulkomaalaislakia kiristettiin siis porvarihallituksessa jo ennen perussuomalaisten vuoden 2011 jytkyä, kun maahanmuuttokeskustelu oli vilkasta ja perussuomalaisten kannatusnousu käynnissä.</p><p>Tuossa persuuntuneessa kokoonpanossa istuivat keskustan ja kokoomuksen lisäksi vihreät ja RKP. Maahanmuutto- ja eurooppaministerinä toimi RKP:n Astrid Thors.</p><p>Pätkäpääministeri Mari Kiviniemen vetämää keskustaa se ei vuoden 2011 vaaleissa auttanut, mutta kokoomus sai torjuntavoiton, ja syntyi Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus.</p><p>Nyt Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus ja sen alaisuudessa toimiva maahanmuuttovirasto joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja antamaan periksi EU:n tuomioistuimen päätöksen edessä. Istuvassa hallituksessa toimii tunnetusti ulkoministerinä jytkyn isä Timo Soini (sin.). Kuulemmekohan &rdquo;Missä EU, siellä ongelma&rdquo; -kommentteja?</p><p>Jussi Halla-ahon viime kesästä asti johtamat perussuomalaiset voisivat saada joissain toisissa olosuhteissa EU:n tuomioistuimen päätöksestä vettä myllyynsä, mutta tällä hetkellä siihen ei ole oikein eväitä. Tilanne maahanmuuton suhteen on Suomessa normalisoitunut: ensimmäisen turvapaikkahakemuksen <a href="https://migri.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuoden-2017-tilastot-turvapaikanhakijoita-selvasti-edellisvuosia-vahemman-ensimmaisen-hakemuksen-jatti-reilut-2-100-hakijaa">jätti vuonna 2017 vain runsaat 2&nbsp;100 hakijaa</a>.</p><p>&nbsp;</p> EU:n tuomioistuin on päättänyt, että Suomi on kiristänyt turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä liikaa. Tämä koskee perheitä, joissa Suomeen saapunut nuori ehtii täyttää 18 vuotta yhdistämisprosessin aikana. Asiasta raportoi Yle Uutiset.

Jatkossa perheenyhdistäminen taas onnistuu, vaikka alaikäisenä maahan saapunut turvapaikanhakija ehtisi saavuttaa täysi-ikäisyyden prosessin aikana. Näin oli asian laita myös ennen vuotta 2010.

Kun lakia muutettiin, luki Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen vuonna 2009 tekemän esityksen perusteluissa näin: ”On myös mahdollista, että oikeus perheenyhdistämiseen vielä täysi-ikäiseksikin tulon jälkeen lisää turvapaikanhakijoiden ja erityisesti ilman huoltajaa Suomeen tulevien alaikäisten määrää. Ulkomaalaislakia tulisi muuttaa siten, että vaatimus lapsen alaikäisyydestä sidottaisiin hakemuksen vireilletulohetken sijasta sen ratkaisupäivään”.

Ulkomaalaislakia kiristettiin siis porvarihallituksessa jo ennen perussuomalaisten vuoden 2011 jytkyä, kun maahanmuuttokeskustelu oli vilkasta ja perussuomalaisten kannatusnousu käynnissä.

Tuossa persuuntuneessa kokoonpanossa istuivat keskustan ja kokoomuksen lisäksi vihreät ja RKP. Maahanmuutto- ja eurooppaministerinä toimi RKP:n Astrid Thors.

Pätkäpääministeri Mari Kiviniemen vetämää keskustaa se ei vuoden 2011 vaaleissa auttanut, mutta kokoomus sai torjuntavoiton, ja syntyi Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus.

Nyt Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus ja sen alaisuudessa toimiva maahanmuuttovirasto joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja antamaan periksi EU:n tuomioistuimen päätöksen edessä. Istuvassa hallituksessa toimii tunnetusti ulkoministerinä jytkyn isä Timo Soini (sin.). Kuulemmekohan ”Missä EU, siellä ongelma” -kommentteja?

Jussi Halla-ahon viime kesästä asti johtamat perussuomalaiset voisivat saada joissain toisissa olosuhteissa EU:n tuomioistuimen päätöksestä vettä myllyynsä, mutta tällä hetkellä siihen ei ole oikein eväitä. Tilanne maahanmuuton suhteen on Suomessa normalisoitunut: ensimmäisen turvapaikkahakemuksen jätti vuonna 2017 vain runsaat 2 100 hakijaa.

 

]]>
128 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255166-eu-pani-persuuntuneen-suomen-kuriin#comments Kotimaa Maahanmuutto Perheenyhdistäminen Turvapaikanhakijat Fri, 11 May 2018 08:53:51 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255166-eu-pani-persuuntuneen-suomen-kuriin
Afganistanin siviiliuhrit ja Suomen liikennekuolemat http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252134-afganistanin-siviiliuhrit-ja-suomen-liikennekuolemat <p>Irakin osalta on selvää, että viimeistään nyt turvapaikanhakijat olisi käännytettävä takaisin, kun Isisin valta on nujerrettu. Vaan Suomen hullun kansalaisuuspolitiikan ansiosta &quot;suuren aallon&quot; irakilaiset ovat jo saamassa pian Suomen kansalaisuuden, jonka saa neljä vuotta Suomessa oleskeltuaan. Mutta miten on afganistanilaisten laita? Tapetaanko nämä todennäköisesti, jos heidät lähetetään takaisin maahansa?</p><p>Suomen Afganistanin suurlähettiläs Anne Meskanen kommentoi jo vuoden 2015 turvapaikanhakuaaltoa afganistanilaisten osalta siten, että he ovat elintasopakolaisia. Hänen mukaansa köyhät jäävät maahan samalla, kun koulutetut karkaavat aivovuotona Eurooppaan. Tämä on suurlähettilään mukaan tuhoisaa maan kehityksen kannalta: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8514418" title="https://yle.fi/uutiset/3-8514418">https://yle.fi/uutiset/3-8514418</a></p><p>Muistan myös itse nähneeni dokkarin, jossa eräs urhea diplomi-insinööri oli palannut Afganistaniin Euroopasta, raunioituneelle alueelle halutessaan auttaa maataan. Hän kertoi siinä, kuinka maahan ei ollut jäänyt juuri lainkaan diplomi-insinöörejä, vaan lähes kaikki olivat jättäneet maan. Esitetty luku oli shokeeraava.</p><p>Guardianissa kerrotaan, kuinka eräät ihmisoikeustahot ovat arvostelleet Britanniaa siitä, että se olisi ristiriitaisesti luokitellut Afganistanin maailman toiseksi vaarallisimmaksi maaksi Syyrian jälkeen, mutta palauttaa silti myös juuri ja juuri täysi-ikäisiä maahan. Viime vuonna Afganistanissa tapettiin 3,438 siviiliä. Onko se paljon vain vähän? <a href="https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-afghan-asylum-seekers-as-civilian-deaths-rise" title="https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-afghan-asylum-seekers-as-civilian-deaths-rise">https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-a...</a></p><p>Vertailun vuoksi Afganistanin väkiluku on n. 35 miljoonaa. Suomessa on kuollut liikenneonnettomuuksissa n. 250 ihmistä vuodessa. Suhteutettuna Afganistanin väkilukuun vastaava määrä Afganistanissa olisi n. 1 750 ihmistä vuodessa. Eli Afganistanissa kuolee konflikteissa suhteessa väestömäärään noin tuplasti sen verran siviilejä, mitä Suomessa liikenneonnettomuuksissa. Onko se paljon?</p><p>Suuntaa-antavaa saa myös UNOCD:n tilastoista vuodelta 2012. Afganistan ei sijoitu kyseisten tilastojen mukaan edes maailman 40 vaarallisimman maan joukkoon toisin kuin esimerkiksi naapurimme Venäjä, sekä aivan toisenlaisissa lukemissa liikkuvat Etelä- ja Väli-Amerikan, sekä Karibianmeren maat. Näin alhaista tasoa on kylläkin jo vaikea uskoa, joten olisikohan tilastointi Afganistanin osalta ollut heikkoa..&nbsp; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate" title="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate">https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_...</a></p><p>Kuinka monille sadoille miljoonille viiden miljoonan Suomen ja kutistuvan Euroopan täytyisi antaa potentiaalisesti oleskeluluvat, jos pelkästään maan rauhattomat olot lasketaan syyksi myöntää oleskelupa?</p><p>Siirtolaisten oikeuksien ohjelman johtajan (Amnesty) perustelut Guardianin jutussa ovat niinkin uskomattomat, että hänen mukaansa tämä järkyttävä palautuspolitiikka ei auta lainkaan alueen vakauttamisessa. Kukahan tällaista olettaisikaan. Ei myöskään väestön asuttaminen Eurooppaan Afganistanista vakauta maan oloja - päinvastoin resurssit ponnisteluille maan vakauttamiseksi ja köyhimpien, sekä hädänalaisimpien auttamiseksi vähenevät.</p><p>Toisaalta on uutisoitu, että Suomeen tulee Afganistanista pääasiassa hazaroita, jotka ovat shia-muslimeja ja joita siksi usein vainotaan. Vaino on käsittääkseni kuitenkin yleisesti Afganistanissa asuviin pariin miljoonaan hazaraan kohdistuvaa, eikä henkilökohtaista vainoa. Ongelmaa on tällöin pyrittävä ratkaisemaan kokonaisuutena, eikä kohdentamalla rajallista auttamispotentiaalia turvapaikanhakijoihin, jotka muodostavat helposti merkittävän taloudellisen taakan pienelle maalle, jossa sosiaaliturvan taso on globaalisti korkea.</p><p>Jos oltaisiin järkeviä ja alettaisiin vihdoin tosissaan kohdentaa avustamisvaroja tehokkaasti, niin tänne tulleet afgaanimiehet kannattaisi kuitenkin evästää kunnolla ennen palauttamista. Heidät tulisi varustaa humaaneilla ja tasa-arvoa korostavilla arvoilla, kertoa millainen sotapäällikko Mohammed todellisuudessa oli, uskontokritiikkiä unohtamatta: <a href="http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm" title="http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm">http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm</a> &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; sekä opettaa hyvät itsepuolustustaidot ja antaa suomalainen ase itsepuolustusta varten heti perillä käyttöön. Näin maahan voidaan lähettää &quot;muutosagentteja&quot; - etteivät ole ihan turhaan tänne asti matkustaneet.</p><p>Suomen ja koko Euroopan olisi myös puututtava vahvasti Afganistaniin &quot;syvään juurtuneeseen&quot; poikien raiskausperinteeseen, jossa herkässä iässä olevat pojat alistetaan viihdyttäjäpojiksi:&nbsp; <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-raiskausperinne-jarkyttaa-usa-vaatii-sotilasjoukoilta-toimia/6054236#gs.BZz9nYY" title="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-raiskausperinne-jarkyttaa-usa-vaatii-sotilasjoukoilta-toimia/6054236#gs.BZz9nYY">https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-...</a> &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Kumpi on tärkeämpää; pyrkiä vaikuttamaan kiduttamiseen ja em. kaltaiseen ihmisten henkiseen tuhoamiseen vai miettiä jatkuvasti lähinnä vain ihmishenkiä? Me kaikki kuolemme ennemmin tai myöhemmin ja mielestäni hyvä ja arvokas elämä on tärkeintä.</p><p>Angela Merkel ja hänen eurooppalaiset seuraajansa eivät kuitenkaan halua tosissaan tarttua ongelmiin. Ilmeisesti on niin paljon muutakin, parempaa tekemistä, kuten Suomessa Sote-draaman jatko-osien kehittely.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Irakin osalta on selvää, että viimeistään nyt turvapaikanhakijat olisi käännytettävä takaisin, kun Isisin valta on nujerrettu. Vaan Suomen hullun kansalaisuuspolitiikan ansiosta "suuren aallon" irakilaiset ovat jo saamassa pian Suomen kansalaisuuden, jonka saa neljä vuotta Suomessa oleskeltuaan. Mutta miten on afganistanilaisten laita? Tapetaanko nämä todennäköisesti, jos heidät lähetetään takaisin maahansa?

Suomen Afganistanin suurlähettiläs Anne Meskanen kommentoi jo vuoden 2015 turvapaikanhakuaaltoa afganistanilaisten osalta siten, että he ovat elintasopakolaisia. Hänen mukaansa köyhät jäävät maahan samalla, kun koulutetut karkaavat aivovuotona Eurooppaan. Tämä on suurlähettilään mukaan tuhoisaa maan kehityksen kannalta: https://yle.fi/uutiset/3-8514418

Muistan myös itse nähneeni dokkarin, jossa eräs urhea diplomi-insinööri oli palannut Afganistaniin Euroopasta, raunioituneelle alueelle halutessaan auttaa maataan. Hän kertoi siinä, kuinka maahan ei ollut jäänyt juuri lainkaan diplomi-insinöörejä, vaan lähes kaikki olivat jättäneet maan. Esitetty luku oli shokeeraava.

Guardianissa kerrotaan, kuinka eräät ihmisoikeustahot ovat arvostelleet Britanniaa siitä, että se olisi ristiriitaisesti luokitellut Afganistanin maailman toiseksi vaarallisimmaksi maaksi Syyrian jälkeen, mutta palauttaa silti myös juuri ja juuri täysi-ikäisiä maahan. Viime vuonna Afganistanissa tapettiin 3,438 siviiliä. Onko se paljon vain vähän? https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-afghan-asylum-seekers-as-civilian-deaths-rise

Vertailun vuoksi Afganistanin väkiluku on n. 35 miljoonaa. Suomessa on kuollut liikenneonnettomuuksissa n. 250 ihmistä vuodessa. Suhteutettuna Afganistanin väkilukuun vastaava määrä Afganistanissa olisi n. 1 750 ihmistä vuodessa. Eli Afganistanissa kuolee konflikteissa suhteessa väestömäärään noin tuplasti sen verran siviilejä, mitä Suomessa liikenneonnettomuuksissa. Onko se paljon?

Suuntaa-antavaa saa myös UNOCD:n tilastoista vuodelta 2012. Afganistan ei sijoitu kyseisten tilastojen mukaan edes maailman 40 vaarallisimman maan joukkoon toisin kuin esimerkiksi naapurimme Venäjä, sekä aivan toisenlaisissa lukemissa liikkuvat Etelä- ja Väli-Amerikan, sekä Karibianmeren maat. Näin alhaista tasoa on kylläkin jo vaikea uskoa, joten olisikohan tilastointi Afganistanin osalta ollut heikkoa..  https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate

Kuinka monille sadoille miljoonille viiden miljoonan Suomen ja kutistuvan Euroopan täytyisi antaa potentiaalisesti oleskeluluvat, jos pelkästään maan rauhattomat olot lasketaan syyksi myöntää oleskelupa?

Siirtolaisten oikeuksien ohjelman johtajan (Amnesty) perustelut Guardianin jutussa ovat niinkin uskomattomat, että hänen mukaansa tämä järkyttävä palautuspolitiikka ei auta lainkaan alueen vakauttamisessa. Kukahan tällaista olettaisikaan. Ei myöskään väestön asuttaminen Eurooppaan Afganistanista vakauta maan oloja - päinvastoin resurssit ponnisteluille maan vakauttamiseksi ja köyhimpien, sekä hädänalaisimpien auttamiseksi vähenevät.

Toisaalta on uutisoitu, että Suomeen tulee Afganistanista pääasiassa hazaroita, jotka ovat shia-muslimeja ja joita siksi usein vainotaan. Vaino on käsittääkseni kuitenkin yleisesti Afganistanissa asuviin pariin miljoonaan hazaraan kohdistuvaa, eikä henkilökohtaista vainoa. Ongelmaa on tällöin pyrittävä ratkaisemaan kokonaisuutena, eikä kohdentamalla rajallista auttamispotentiaalia turvapaikanhakijoihin, jotka muodostavat helposti merkittävän taloudellisen taakan pienelle maalle, jossa sosiaaliturvan taso on globaalisti korkea.

Jos oltaisiin järkeviä ja alettaisiin vihdoin tosissaan kohdentaa avustamisvaroja tehokkaasti, niin tänne tulleet afgaanimiehet kannattaisi kuitenkin evästää kunnolla ennen palauttamista. Heidät tulisi varustaa humaaneilla ja tasa-arvoa korostavilla arvoilla, kertoa millainen sotapäällikko Mohammed todellisuudessa oli, uskontokritiikkiä unohtamatta: http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm                sekä opettaa hyvät itsepuolustustaidot ja antaa suomalainen ase itsepuolustusta varten heti perillä käyttöön. Näin maahan voidaan lähettää "muutosagentteja" - etteivät ole ihan turhaan tänne asti matkustaneet.

Suomen ja koko Euroopan olisi myös puututtava vahvasti Afganistaniin "syvään juurtuneeseen" poikien raiskausperinteeseen, jossa herkässä iässä olevat pojat alistetaan viihdyttäjäpojiksi:  https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-raiskausperinne-jarkyttaa-usa-vaatii-sotilasjoukoilta-toimia/6054236#gs.BZz9nYY                                                                                                             

Kumpi on tärkeämpää; pyrkiä vaikuttamaan kiduttamiseen ja em. kaltaiseen ihmisten henkiseen tuhoamiseen vai miettiä jatkuvasti lähinnä vain ihmishenkiä? Me kaikki kuolemme ennemmin tai myöhemmin ja mielestäni hyvä ja arvokas elämä on tärkeintä.

Angela Merkel ja hänen eurooppalaiset seuraajansa eivät kuitenkaan halua tosissaan tarttua ongelmiin. Ilmeisesti on niin paljon muutakin, parempaa tekemistä, kuten Suomessa Sote-draaman jatko-osien kehittely.

]]>
48 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252134-afganistanin-siviiliuhrit-ja-suomen-liikennekuolemat#comments Afganistan Aivovuoto Humanitaarinen maahanmuutto Kehitysyhteistyö Turvapaikanhakijat Sun, 11 Mar 2018 22:16:52 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252134-afganistanin-siviiliuhrit-ja-suomen-liikennekuolemat
UNHCR:n kritiikki Suomen turvapaikkapäätöksistä http://ossipajunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250953-unhcrn-kritiikki-suomen-turvapaikkapaatoksista <p>Yle julkaisi 13.2. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10072419" target="_blank">uutisen</a> siitä, kuinka UNHCR kritisoi Suomen &quot;turvapaikkapäätöksiä&quot;. Uutinen julkaistiin ensiksi <a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2018/02/13/unhcr-kritiserar-finlandska-asylbeslut-det-hanvisas-allt-for-ofta-till-att" target="_blank">ruotsiksi</a>, ja myöhemmin aamupäivän aikana suomeksi. Juttuun oli haastateltu Thomas Bergmania. Hän työskentelee UNHCR:ssä lakimiehenä. Uutisista ei löydy lähdettä alkuperäiseen UNHCR:n asiakirjaan tai muuhun dokumenttiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiedustelin jutun kirjoittaneilta toimittajilta, missä voisin tutustua tähän asiakirjaan. Toinen toimittajista vastasikin ja viittasi Thomas Bergmanin haastatteluun sekä ohjasi ottamaan yhteyttä Bergmaniin. Bergmanin haastattelu nähtiin mm. <a href="http://areena.yle.fi/1-3797231" target="_blank">Spotlight-ohjelmassa</a> sekä Yle Fem <a href="http://areena.yle.fi/1-4273822#autoplay=true" target="_blank">uutislähetyksessä</a> 13.2. klo 19:30.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös eräs sisäministeriön virkamies <a href="https://twitter.com/timoperala/status/963362807424192512" target="_blank">kyseli</a>&nbsp;UNHCR:n asiakirjan perään.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko nyt niin, että Ylen uutisjuttu UNHCR:n esittämistä kritiikistä rakennettiin ainoastaan Thomas Bergmanin haastattelun pohjalle? Vai ovatko tämä/nämä asikirjat jossain nähtävillä? UNHCR Northern Europe toki twiittasi asiasta eilen, mutta siinäkään ei ole mukana virallista asiakirjaa, raporttia taikka dokumenttia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle julkaisi 13.2. uutisen siitä, kuinka UNHCR kritisoi Suomen "turvapaikkapäätöksiä". Uutinen julkaistiin ensiksi ruotsiksi, ja myöhemmin aamupäivän aikana suomeksi. Juttuun oli haastateltu Thomas Bergmania. Hän työskentelee UNHCR:ssä lakimiehenä. Uutisista ei löydy lähdettä alkuperäiseen UNHCR:n asiakirjaan tai muuhun dokumenttiin.

 

Tiedustelin jutun kirjoittaneilta toimittajilta, missä voisin tutustua tähän asiakirjaan. Toinen toimittajista vastasikin ja viittasi Thomas Bergmanin haastatteluun sekä ohjasi ottamaan yhteyttä Bergmaniin. Bergmanin haastattelu nähtiin mm. Spotlight-ohjelmassa sekä Yle Fem uutislähetyksessä 13.2. klo 19:30.

 

Myös eräs sisäministeriön virkamies kyseli UNHCR:n asiakirjan perään.

 

Onko nyt niin, että Ylen uutisjuttu UNHCR:n esittämistä kritiikistä rakennettiin ainoastaan Thomas Bergmanin haastattelun pohjalle? Vai ovatko tämä/nämä asikirjat jossain nähtävillä? UNHCR Northern Europe toki twiittasi asiasta eilen, mutta siinäkään ei ole mukana virallista asiakirjaa, raporttia taikka dokumenttia.

]]>
2 http://ossipajunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250953-unhcrn-kritiikki-suomen-turvapaikkapaatoksista#comments Turvapaikanhakijat UNHCR Yle Wed, 14 Feb 2018 19:02:01 +0000 Ossi Pajunen http://ossipajunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250953-unhcrn-kritiikki-suomen-turvapaikkapaatoksista
Kyse on turvallisuuden heikentymisestä, ei turvattomuuden tunteesta http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248569-kyse-on-turvallisuuden-heikentymisesta-ei-turvattomuuden-tunteesta <p>MTV uutisoi 03.01.2018 väkivaltarikollisuuden lisääntyneen Saksassa. Uutisen mukaan syynä siihen ovat turvapaikanhakijamiehet. Tilastot kertovat, että väkivaltarikokset lisääntyivät maassa noin 10 prosenttia vuosina 2015 ja 2016: &ldquo;Hallituksen rahoittaman tuoreen tutkimuksen mukaan suurin syy väkivaltaisten rikosten lisääntymiseen ovat maahan saapuneet nuoret miespuoliset turvapaikanhakijat. Tutkimuksen mukaan valtaosaan lisääntyneistä väkivaltarikostapauksista liittyy nuori, 14-30 -vuotias, turvapaikanhakijamies.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkimustulos Saksasta kertoo tutkimuksen muodossa sen, mistä jo useat maahanmuuttokriitikot ovat varoittaneet aikoja sitten. Julkisessa keskustelussa tupataan typistämään keskustelu turvapaikanhakijoiden rikoksista turvattomuuden tunne -käsitteeseen. Tunteista puhumisessa ei sinänsä ole mitään väärää. Keskustelun taipumus on kuitenkin jumittua juuri tuohon tunneosuuteen. Tämän seurauksena saatetaan jopa kyseenalaistaa tämän tunteen oikeutusta. Kuten saksalainen tutkimus osoittaa, <strong>turvattomuus perustuu tosiasialliseen turvallisuuden heikentymiseen yhteiskunnassa</strong>, eikä mihinkään mielikuvitukseen.</p><p><br />Maahanmuuttokriitikkona vastustan turvallisuuden heikentymistä yhteiskunnassa. Valitettavasti samaa ei voi sanoa edes suurimmasta osasta valtavirtapoliitikkoja. Vallassa olevien pitäisi ensisijaisesti välittää kansalaisten turvallisuudesta. Kuitenkin niin kauan, kun lakeja, sopimuksia tai edes lain ja sopimusten tulkintoja ei yritetä muuttaa vastaamaan maahanmuuton aiheuttaman turvallisuuskehityksen haasteisiin, sama meno jatkuu. Tällaiselle välinpitämättömyydelle ympärillä tapahtuvia asioita kohtaan on nimi &ndash; se on <strong>vastuuttomuus</strong>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MTV uutisoi 03.01.2018 väkivaltarikollisuuden lisääntyneen Saksassa. Uutisen mukaan syynä siihen ovat turvapaikanhakijamiehet. Tilastot kertovat, että väkivaltarikokset lisääntyivät maassa noin 10 prosenttia vuosina 2015 ja 2016: “Hallituksen rahoittaman tuoreen tutkimuksen mukaan suurin syy väkivaltaisten rikosten lisääntymiseen ovat maahan saapuneet nuoret miespuoliset turvapaikanhakijat. Tutkimuksen mukaan valtaosaan lisääntyneistä väkivaltarikostapauksista liittyy nuori, 14-30 -vuotias, turvapaikanhakijamies.”

 

Tutkimustulos Saksasta kertoo tutkimuksen muodossa sen, mistä jo useat maahanmuuttokriitikot ovat varoittaneet aikoja sitten. Julkisessa keskustelussa tupataan typistämään keskustelu turvapaikanhakijoiden rikoksista turvattomuuden tunne -käsitteeseen. Tunteista puhumisessa ei sinänsä ole mitään väärää. Keskustelun taipumus on kuitenkin jumittua juuri tuohon tunneosuuteen. Tämän seurauksena saatetaan jopa kyseenalaistaa tämän tunteen oikeutusta. Kuten saksalainen tutkimus osoittaa, turvattomuus perustuu tosiasialliseen turvallisuuden heikentymiseen yhteiskunnassa, eikä mihinkään mielikuvitukseen.


Maahanmuuttokriitikkona vastustan turvallisuuden heikentymistä yhteiskunnassa. Valitettavasti samaa ei voi sanoa edes suurimmasta osasta valtavirtapoliitikkoja. Vallassa olevien pitäisi ensisijaisesti välittää kansalaisten turvallisuudesta. Kuitenkin niin kauan, kun lakeja, sopimuksia tai edes lain ja sopimusten tulkintoja ei yritetä muuttaa vastaamaan maahanmuuton aiheuttaman turvallisuuskehityksen haasteisiin, sama meno jatkuu. Tällaiselle välinpitämättömyydelle ympärillä tapahtuvia asioita kohtaan on nimi – se on vastuuttomuus.

]]>
4 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248569-kyse-on-turvallisuuden-heikentymisesta-ei-turvattomuuden-tunteesta#comments Deutschland Kriminalität Rikollisuus Saksa Turvapaikanhakijat Thu, 04 Jan 2018 03:30:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248569-kyse-on-turvallisuuden-heikentymisesta-ei-turvattomuuden-tunteesta
Siirtolaisuudesta ja aktiivimallista http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248302-siirtolaisuudesta-ja-aktiivimallista <p>Turvapaikkajärjestelmä nykyisessä muodossaan on euroopassa siirtolaisuuden muoto, jota erityisesti afrikan ja lähi-idän nuorehko miesväestö pyrkii käyttämään hyväkseen pyrkiessään parempaan elämään ja elintasoon vanhalla mantereella.</p><p>Loppuvuodesta hallituksen &quot;maahanmuuton kustannukset&quot; raportti ilmestyi ja sen sanoma oli pitkälti se mikä jo tiedettiinkin - me ei tienata siirtolaisuudella eikä se ratkaise kansakuntamme huoltosuhdeongelmaa. Lyhyellä tähtäimellä vuoden 2015 siirtolaisaalto ja sen jälkeinen pysyvästi kohonnut turvapaikanhakijoiden määrä maksaa edelleen laskentatavasta riippuen vähintään tuhat miljoonaa euroa vuodessa.</p><p>Ei todellakaan ole rakettitiedettä päätellä, että jos tulijalta puuttuu länsimaisella mittarilla järkevä peruskoulutus, niin matka oikeaan työpaikkaan Suomen kaltaisessa pienen kielialueen ja normitalouden maassa on toivottoman pitkä. Käytännössä elinkaarimalli on raskaasti tulijan kohdalta euroina negatiivinen.&nbsp;</p><p>Ei täällä ahkeralle ammattitutkinnottomalle henkilölle ole työpaikkoja kuten ennen oli, lähes jokaiseen työhön vaaditaan todennettu ammattitaito ja suoritetut luvat ja tutkinnot, kuten vaikkapa hygieniapassit, tulityökortit jne. Länsimaista peruskoulua vailla olevalle aikuiselle henkilölle nämä eivät ole pieniä esteitä - mutta välttämättömiä että pääsee edes yrittämään työllistymistä.</p><p>Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö siirtolaisuuden välineenä aiheuttaa nähdäkseni myös närää eri maiden kantaväestöjen keskuudessa koska lopulta kyse on siitä, että vieraanvaraisuuttamme pyritään käyttämään hyväksi.</p><p>Suomalaiset ovat ärtyneitä tasapuolisesti myös suomalaisia järjestelmää hyväksikäyttäviä kohtaan, sillä hallituksen kiistelty työllisyyden aktiivikeppimalli sai jopa puolen kansan tuen - meillä on vahva ajatus että &quot;kuka ei työtä tee, ei hänen syömänkään pidä&quot;. Ja hallituksen esitys oli vieläpä puhdas keppi - tuesta leikataan jos ei ole aktiivinen vaikka palveluihin ei pääse eikä osoitettu lisäresursseja. Perustuslakivaliokunnan korjausvaatimukset sivuutettiin.</p><p>Minua ärsyttää keskustelussa eniten se, että maahanmuuttomyönteinen ja suvaitsevana itseään pitävä väestönosa ei koskaan halua keskustella numeroista ja rahasta. Kaiken yhteiskunnan järjestämän toiminnan takana on kuitenkin resurssointi ja veroeurot joilla palvelut järjestetään. On vain yksi rahakirstu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikkajärjestelmä nykyisessä muodossaan on euroopassa siirtolaisuuden muoto, jota erityisesti afrikan ja lähi-idän nuorehko miesväestö pyrkii käyttämään hyväkseen pyrkiessään parempaan elämään ja elintasoon vanhalla mantereella.

Loppuvuodesta hallituksen "maahanmuuton kustannukset" raportti ilmestyi ja sen sanoma oli pitkälti se mikä jo tiedettiinkin - me ei tienata siirtolaisuudella eikä se ratkaise kansakuntamme huoltosuhdeongelmaa. Lyhyellä tähtäimellä vuoden 2015 siirtolaisaalto ja sen jälkeinen pysyvästi kohonnut turvapaikanhakijoiden määrä maksaa edelleen laskentatavasta riippuen vähintään tuhat miljoonaa euroa vuodessa.

Ei todellakaan ole rakettitiedettä päätellä, että jos tulijalta puuttuu länsimaisella mittarilla järkevä peruskoulutus, niin matka oikeaan työpaikkaan Suomen kaltaisessa pienen kielialueen ja normitalouden maassa on toivottoman pitkä. Käytännössä elinkaarimalli on raskaasti tulijan kohdalta euroina negatiivinen. 

Ei täällä ahkeralle ammattitutkinnottomalle henkilölle ole työpaikkoja kuten ennen oli, lähes jokaiseen työhön vaaditaan todennettu ammattitaito ja suoritetut luvat ja tutkinnot, kuten vaikkapa hygieniapassit, tulityökortit jne. Länsimaista peruskoulua vailla olevalle aikuiselle henkilölle nämä eivät ole pieniä esteitä - mutta välttämättömiä että pääsee edes yrittämään työllistymistä.

Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö siirtolaisuuden välineenä aiheuttaa nähdäkseni myös närää eri maiden kantaväestöjen keskuudessa koska lopulta kyse on siitä, että vieraanvaraisuuttamme pyritään käyttämään hyväksi.

Suomalaiset ovat ärtyneitä tasapuolisesti myös suomalaisia järjestelmää hyväksikäyttäviä kohtaan, sillä hallituksen kiistelty työllisyyden aktiivikeppimalli sai jopa puolen kansan tuen - meillä on vahva ajatus että "kuka ei työtä tee, ei hänen syömänkään pidä". Ja hallituksen esitys oli vieläpä puhdas keppi - tuesta leikataan jos ei ole aktiivinen vaikka palveluihin ei pääse eikä osoitettu lisäresursseja. Perustuslakivaliokunnan korjausvaatimukset sivuutettiin.

Minua ärsyttää keskustelussa eniten se, että maahanmuuttomyönteinen ja suvaitsevana itseään pitävä väestönosa ei koskaan halua keskustella numeroista ja rahasta. Kaiken yhteiskunnan järjestämän toiminnan takana on kuitenkin resurssointi ja veroeurot joilla palvelut järjestetään. On vain yksi rahakirstu.

]]>
2 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248302-siirtolaisuudesta-ja-aktiivimallista#comments Aktiivimalli Siirtolaiset Turvapaikanhakijat Fri, 29 Dec 2017 11:11:27 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248302-siirtolaisuudesta-ja-aktiivimallista
Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244581-asunnottomat-eivat-tarvitse-juhlapuheita <p>Tänään vietettävä asunnottomien yö muistuttaa päättäjiä siitä, ettei kaikkien ihmisoikeudet asuntoon nähden toteudu. Asunnottomuus heikentää itsetuntoa ja estää yhteiskuntaan osallistumisen työn, koulutuksen ja muun osalta. Asunto on perusoikeus, joka kuuluu kaikille.</p><p>Olen <a href="http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224598-asunnottomuus-poistettavissa-yhdessa-yossa"><u>aiemminkin</u></a> ihmetellyt sitä, miten hallitus kykeni käytännössä yhdessä yössä majoittamaan ja ruokkimaan ja 32.000 turvapaikanhakijaa, mutta ei kykene pitämään huolta yöpaikkaa vaille olevista omista kansalaisistaan?</p><p>Asunto- ja ympäristöministeri Tiilikainen tänään antamassaan <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asuntoministeri-tiilikainen-jokainen-asunnoton-on-liikaa/6620472"><u>MTV:n</u></a> haastattelussa ei esittänyt mitään konkreettista toimenpidettä asunnottomien nopeaan auttamiseen.</p><p>Tiilikainen toistaa edeltäjiensä tapaan samaa mantraa asunnottomien tilanteessa, mutta ei ratkaise sitä. Miksi jäädä historiaan ministerinä joka ei käyttänyt valtaansa asunnottomien poistamiseksi, kun se kuitenkin on mahdollista?</p><p>Suomen 7000 asunnottomasta viidennes on täysin tyhjän päällä. Heillä ei ole ystävää tai sukulaista jonka sohvalla voi yönsä viettää. Heidän asuttamisensa on ensisijaista. &nbsp;</p><p>Välittömän asunnon tarpeessa olevat saadaan autettua ottamalla mallia vastaanottokeskustoiminnasta. Vanhat tyhjäksi jääneet vastaanotto keskukset tulee ottaa käyttöön ja tarjota jokaiselle asunnottomalle hätämajoituspaikka. Tiloja olisi nyt tarjolla. Huippuaikana turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköjä oli noin 230 ja tällä hetkellä 63.</p><p>Näin toimien Ministeri Tiilikainen voisi tänään pidettävien juhlapuheidensa sijasta päästä satavuotisen Suomen historian tekijäksi. Asunnottoman näkökulmasta juuri tekijöistä kun on huutava pula.</p><p>--------------------------</p><p>ps.</p><p>Yksityiset asuntosijoittajat ja vuokralaiset tekevät miljoonia asunnottomuuden kustannuksella. Vielä joitain vuosia sitten Helsinki, Espoo ja Vantaa osti yksistään Forenomilta tilapäistä majoitusta kymmenellä miljoonalla vuodessa. Forenomin vuokra on hyvinkin tuhannesta tuhanteen viiteensataan kuukaudessa.</p><p>Miten kunnilla on varaa vuodesta toiseen maksaa ylisuuria vuokria asuntokeinottelijoille? Miksi kunnat eivät yhdessä valtion kanssa itse ratkaise asunnottomuutta, vaikka vanhoja vastaanottokeskuksia hyödyntäen?</p><p><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80810/vo%20kyky%20julkaisu_netti_FINAL.pdf"><u>Vastaanottokeskuksissa</u></a> kiinteistökulut ovat noin 20 % kokonaiskustannuksista eli noin 300 &euro;/kk/hlö (2014, hakijapiikissä syntynyt kiire nosti myös yksikkökustannuksia). Jokainen voi tästä päätellä, kuinka mahdollista vastaanottokeskusten käyttö olisi verrattuna nykyisiin vaihtoehtoihin.</p><p>Asunnottomuus on poistettavissa, jos hallituksella tahtoa riittää. Nähtäväksi jää</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään vietettävä asunnottomien yö muistuttaa päättäjiä siitä, ettei kaikkien ihmisoikeudet asuntoon nähden toteudu. Asunnottomuus heikentää itsetuntoa ja estää yhteiskuntaan osallistumisen työn, koulutuksen ja muun osalta. Asunto on perusoikeus, joka kuuluu kaikille.

Olen aiemminkin ihmetellyt sitä, miten hallitus kykeni käytännössä yhdessä yössä majoittamaan ja ruokkimaan ja 32.000 turvapaikanhakijaa, mutta ei kykene pitämään huolta yöpaikkaa vaille olevista omista kansalaisistaan?

Asunto- ja ympäristöministeri Tiilikainen tänään antamassaan MTV:n haastattelussa ei esittänyt mitään konkreettista toimenpidettä asunnottomien nopeaan auttamiseen.

Tiilikainen toistaa edeltäjiensä tapaan samaa mantraa asunnottomien tilanteessa, mutta ei ratkaise sitä. Miksi jäädä historiaan ministerinä joka ei käyttänyt valtaansa asunnottomien poistamiseksi, kun se kuitenkin on mahdollista?

Suomen 7000 asunnottomasta viidennes on täysin tyhjän päällä. Heillä ei ole ystävää tai sukulaista jonka sohvalla voi yönsä viettää. Heidän asuttamisensa on ensisijaista.  

Välittömän asunnon tarpeessa olevat saadaan autettua ottamalla mallia vastaanottokeskustoiminnasta. Vanhat tyhjäksi jääneet vastaanotto keskukset tulee ottaa käyttöön ja tarjota jokaiselle asunnottomalle hätämajoituspaikka. Tiloja olisi nyt tarjolla. Huippuaikana turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköjä oli noin 230 ja tällä hetkellä 63.

Näin toimien Ministeri Tiilikainen voisi tänään pidettävien juhlapuheidensa sijasta päästä satavuotisen Suomen historian tekijäksi. Asunnottoman näkökulmasta juuri tekijöistä kun on huutava pula.

--------------------------

ps.

Yksityiset asuntosijoittajat ja vuokralaiset tekevät miljoonia asunnottomuuden kustannuksella. Vielä joitain vuosia sitten Helsinki, Espoo ja Vantaa osti yksistään Forenomilta tilapäistä majoitusta kymmenellä miljoonalla vuodessa. Forenomin vuokra on hyvinkin tuhannesta tuhanteen viiteensataan kuukaudessa.

Miten kunnilla on varaa vuodesta toiseen maksaa ylisuuria vuokria asuntokeinottelijoille? Miksi kunnat eivät yhdessä valtion kanssa itse ratkaise asunnottomuutta, vaikka vanhoja vastaanottokeskuksia hyödyntäen?

Vastaanottokeskuksissa kiinteistökulut ovat noin 20 % kokonaiskustannuksista eli noin 300 €/kk/hlö (2014, hakijapiikissä syntynyt kiire nosti myös yksikkökustannuksia). Jokainen voi tästä päätellä, kuinka mahdollista vastaanottokeskusten käyttö olisi verrattuna nykyisiin vaihtoehtoihin.

Asunnottomuus on poistettavissa, jos hallituksella tahtoa riittää. Nähtäväksi jää

]]>
9 http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244581-asunnottomat-eivat-tarvitse-juhlapuheita#comments Asunnottomien Yö Asunnottomuus Turvapaikanhakijat Vastaanottokeskukset Tue, 17 Oct 2017 09:18:54 +0000 Mika Niikko http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244581-asunnottomat-eivat-tarvitse-juhlapuheita