Sisäinen turvallisuus http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/143147/all Tue, 21 Aug 2018 09:14:40 +0300 fi TEKEVIÄ KÄSIÄ JA NÄKEVIÄ SILMIÄ TARVITAAN http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259767-tekevia-kasia-ja-nakevia-silmia-tarvitaan <p>Ruotsin levottomuudet on noteerattu myös suomalaisessa mediassa ja keskustelu poliisin resurssien riittävyydestä ja oikeasta kohdentamisesta on käynyt kiivaana myös hallituspuolueiden välillä. Sinisen tulevaisuuden aloite poliisien määrän systemaattisesta kasvattamisesta ja toisaalta myös poliisiopiskelijoiden opintososiaalisten etujen palauttamisesta jäivät vaille lämmintä vastaanottoa. Sisäministerin Kai Mykkänen ei lämmennyt 800:n poliisimiehen lisäyksestä, joka samalla tarkoittaisi 50 miljoonan euron tasokorotusta poliisin vuosittaisiin toimintamenoihin. Niin ikään opintososiaalisten etujen palauttamisesta aiheutuvan kahden miljoonan euron vuosikulun Mykkänen kohdistaisi riskilähiöihin rekrytoitavien lähiöpoliisien palkkaukseen.</p><p>Suomalaista poliisitointa on jo pitkään vaivannut akuutti resurssipula. Kuluneella vuosikymmenellä poliisien määrä on systemaattisesti laskettu noin 8000:n poliisin vahvuudesta nykyiseen noin 7150:een poliisiin. Suomessa on jo tälläkin hetkellä vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai lähes mihin tahansa läntiseen sivistysvaltioon verrattuna. Lisäksi Pohjoismaista vain Suomi ja Islanti ovat &rdquo;jäädyttäneet&rdquo; poliisien määrän nykytilanteeseen samalla, kun Ruotsi, Tanska ja Norja vahvistavat systemaattisesti poliisivoimiaan myös lähitulevaisuudessa.</p><p>Näyttäisikin siltä, että me täällä Suomessa olemme jääneet kiinni ns. lintukotoajatteluun, jossa paha maailma jää Suomen rajojen ulkopuolelle, eikä kosketa meitä. Siinä, missä Ruotsissa halutaan kasvattaa poliisivahvuutta tuhansilla poliisimiehillä, näyttäsi meillä riittävän ratkaisuksi akuuttiin resurssipulaan muutama yksittäinen lähiöpoliisi ja kahden miljoonan lisärahoitus. Niin turvallisuusalan ammattilainen kuin kadunmieskin ymmärtää sen, ettei tämä yhtälö toimi.</p><p>Jos haluamme välttää &rdquo;Ruotsin tien&rdquo; tai ainakin pyrkiä ennalta estämään sille tielle joutumista, tulee sisäisen turvallisuuden resurssien konkreettinen ja merkittävä lisääminen ottaa päätösasiaksi ja ratkaista se. Tuskin Suomen talouskasvu sakkaa siihen, että maamme panostaa sisäiseen turvallisuuteen ja profiloituu maana, jossa on turvallista asua, elää ja yrittää. Olen täysin varma siitä, että 800:n poliisin lisäyksestä osa käytettäisiin myös ennalta estävään poliisityöhön. Nykyisestä tyhjästä on kuitenkin vaikea nyhjäistä.</p><p>Lähiöpoliisitoimintaan verrattavissa ollut lähipoliisitoiminta (ennalta estävä poliisitoiminta) on perinteisesti ollut keskeinen osa rikosten ennalta estämistä sekä konkreettinen osa koululaisten laillisuuskasvatusta, mutta sittemmin näistäkin on jouduttu resurssien rajallisuuden vuoksi karsimaan. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että tälläkin hetkellä joka kymmenes hälytystehtävä jää ajamatta ja rikostutkijoiden työpöydät täyttyvät rikosilmoituksista, jotka odottavat esitutkinnan suorittamista. Tuskin kukaan kiistää ennalta estävän poliisityön merkitystä, vaikka sen tuloksellisuutta onkin äärettömän vaikea mitata. Tästä huolimatta jalkautuminen &rdquo;korttelipoliisitehtävään&rdquo; on vaativaa tai lähes mahdotonta, sillä poliisipartioiden vähyydestä johtuen hälytysvalmiudessa olevat partiot ajavat keikalta keikalle.</p><p>Rikostutkinnassa ongelmana ei ole pelkästään esitutkinnan venyminen vaan se, että resurssipaineessa osa jutuista vanhenee käsiin (rikoksen syyteoikeus vanhentuu). Näissäkin tapauksissa vastuun jutun vanhentumisesta kantaa viime kädessä yksittäinen virkamies, joka tekee työtä virkavastuulla ja oman jaksamisensa rajoissa.</p><p>Ja mitä niihin opintososiaalisiin etuihin tulee, rajavartijaoppilas ja esimerkiksi kadetti nauttivat opintososiaalisista eduista siinä, missä poliisiopiskelijoilta ne poistettiin poliisin koulutusuudistuksen yhteydessä. Kaikki kolme organisaatiota tuottavat työntekijöitä lähtökohtaisesti valtion monopolissa olevaan toimintaan, joten tilanne on poliisin osalta epäoikeudenmukainen suhteessa muihin vastaavassa asemassa oleviin opiskelijoihin.</p><p>Opintososiaalisten etujen palauttaminen houkuttelisi potentiaalisia alan vaihtajia eli niitä, joilla on jokin muu koulutus ja ammatti hankittuna, mutta jotka pohtivat edelleen lapsuuden haaveammattiin hakeutumista. Uramuutosta pohtiva, usein myös asuntolainaa maksava perheellinen punnitsee vaihtoehtoja kerran jos toisenkin ennen alan vaihtoa ja uuden ammatin opiskelua, etenkin, jos siitä puuttuu erityinen kannustin. Myös poliisi organisaationa hyötyisi tilanteesta, jossa se saisi eri koulutustaustan ja sopivasti elämänkokemusta omaavia miehiä ja naisia riveihinsä.</p><p>Sisäisen turvallisuuden resurssiongelma on ratkaistavissa, kunhan tahtoa ja poliittista painetta löytyy. Turvallisuuden tilannekuvaa ei voida kuitenkaan korjata keinotekoisin järjestelmin ja onkin vastuutonta antaa ymmärtää, että ongelma voidaan ratkaista pienellä hienosäädöllä. Mikäli tilanne päästetään tätä pahemmaksi, sen korjaaminen tulee lähes varmasti kalliimmaksi kuin sen ennalta estäminen ja muut proaktiiviset toimet.</p><p>Poliisin riittävä resursointi on tärkeää erityisesti siksi, että se sisäisestä turvallisuudesta vastaavana viranomaisena kantaa viimekätisen vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta sekä rikosten ennalta estämisestä ja tutkimisesta. Talouden orastavalla nousukaudella tulisi löytyä poliittista rohkeutta korjauttaa poliisin resurssiongelma tavalla, joka kantaa hedelmää myös tulevina vuosina. Jos rohkeutta tähän ei löydy nyt, voi tilannekuva neljän&ndash;viiden vuoden päästä muistuttaa huomattavasti enemmän sitä, mitä se tällä hetkellä on läntisessä naapurimaassamme. Kevään 2019 eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi tulisikin nostaa Suomen sisäinen turvallisuus ja sen riittävä resursointi.</p><p><br />Jonne Rinne</p><p>puheenjohtaja</p><p>Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsin levottomuudet on noteerattu myös suomalaisessa mediassa ja keskustelu poliisin resurssien riittävyydestä ja oikeasta kohdentamisesta on käynyt kiivaana myös hallituspuolueiden välillä. Sinisen tulevaisuuden aloite poliisien määrän systemaattisesta kasvattamisesta ja toisaalta myös poliisiopiskelijoiden opintososiaalisten etujen palauttamisesta jäivät vaille lämmintä vastaanottoa. Sisäministerin Kai Mykkänen ei lämmennyt 800:n poliisimiehen lisäyksestä, joka samalla tarkoittaisi 50 miljoonan euron tasokorotusta poliisin vuosittaisiin toimintamenoihin. Niin ikään opintososiaalisten etujen palauttamisesta aiheutuvan kahden miljoonan euron vuosikulun Mykkänen kohdistaisi riskilähiöihin rekrytoitavien lähiöpoliisien palkkaukseen.

Suomalaista poliisitointa on jo pitkään vaivannut akuutti resurssipula. Kuluneella vuosikymmenellä poliisien määrä on systemaattisesti laskettu noin 8000:n poliisin vahvuudesta nykyiseen noin 7150:een poliisiin. Suomessa on jo tälläkin hetkellä vähiten poliiseja suhteessa väkilukuun esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai lähes mihin tahansa läntiseen sivistysvaltioon verrattuna. Lisäksi Pohjoismaista vain Suomi ja Islanti ovat ”jäädyttäneet” poliisien määrän nykytilanteeseen samalla, kun Ruotsi, Tanska ja Norja vahvistavat systemaattisesti poliisivoimiaan myös lähitulevaisuudessa.

Näyttäisikin siltä, että me täällä Suomessa olemme jääneet kiinni ns. lintukotoajatteluun, jossa paha maailma jää Suomen rajojen ulkopuolelle, eikä kosketa meitä. Siinä, missä Ruotsissa halutaan kasvattaa poliisivahvuutta tuhansilla poliisimiehillä, näyttäsi meillä riittävän ratkaisuksi akuuttiin resurssipulaan muutama yksittäinen lähiöpoliisi ja kahden miljoonan lisärahoitus. Niin turvallisuusalan ammattilainen kuin kadunmieskin ymmärtää sen, ettei tämä yhtälö toimi.

Jos haluamme välttää ”Ruotsin tien” tai ainakin pyrkiä ennalta estämään sille tielle joutumista, tulee sisäisen turvallisuuden resurssien konkreettinen ja merkittävä lisääminen ottaa päätösasiaksi ja ratkaista se. Tuskin Suomen talouskasvu sakkaa siihen, että maamme panostaa sisäiseen turvallisuuteen ja profiloituu maana, jossa on turvallista asua, elää ja yrittää. Olen täysin varma siitä, että 800:n poliisin lisäyksestä osa käytettäisiin myös ennalta estävään poliisityöhön. Nykyisestä tyhjästä on kuitenkin vaikea nyhjäistä.

Lähiöpoliisitoimintaan verrattavissa ollut lähipoliisitoiminta (ennalta estävä poliisitoiminta) on perinteisesti ollut keskeinen osa rikosten ennalta estämistä sekä konkreettinen osa koululaisten laillisuuskasvatusta, mutta sittemmin näistäkin on jouduttu resurssien rajallisuuden vuoksi karsimaan. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että tälläkin hetkellä joka kymmenes hälytystehtävä jää ajamatta ja rikostutkijoiden työpöydät täyttyvät rikosilmoituksista, jotka odottavat esitutkinnan suorittamista. Tuskin kukaan kiistää ennalta estävän poliisityön merkitystä, vaikka sen tuloksellisuutta onkin äärettömän vaikea mitata. Tästä huolimatta jalkautuminen ”korttelipoliisitehtävään” on vaativaa tai lähes mahdotonta, sillä poliisipartioiden vähyydestä johtuen hälytysvalmiudessa olevat partiot ajavat keikalta keikalle.

Rikostutkinnassa ongelmana ei ole pelkästään esitutkinnan venyminen vaan se, että resurssipaineessa osa jutuista vanhenee käsiin (rikoksen syyteoikeus vanhentuu). Näissäkin tapauksissa vastuun jutun vanhentumisesta kantaa viime kädessä yksittäinen virkamies, joka tekee työtä virkavastuulla ja oman jaksamisensa rajoissa.

Ja mitä niihin opintososiaalisiin etuihin tulee, rajavartijaoppilas ja esimerkiksi kadetti nauttivat opintososiaalisista eduista siinä, missä poliisiopiskelijoilta ne poistettiin poliisin koulutusuudistuksen yhteydessä. Kaikki kolme organisaatiota tuottavat työntekijöitä lähtökohtaisesti valtion monopolissa olevaan toimintaan, joten tilanne on poliisin osalta epäoikeudenmukainen suhteessa muihin vastaavassa asemassa oleviin opiskelijoihin.

Opintososiaalisten etujen palauttaminen houkuttelisi potentiaalisia alan vaihtajia eli niitä, joilla on jokin muu koulutus ja ammatti hankittuna, mutta jotka pohtivat edelleen lapsuuden haaveammattiin hakeutumista. Uramuutosta pohtiva, usein myös asuntolainaa maksava perheellinen punnitsee vaihtoehtoja kerran jos toisenkin ennen alan vaihtoa ja uuden ammatin opiskelua, etenkin, jos siitä puuttuu erityinen kannustin. Myös poliisi organisaationa hyötyisi tilanteesta, jossa se saisi eri koulutustaustan ja sopivasti elämänkokemusta omaavia miehiä ja naisia riveihinsä.

Sisäisen turvallisuuden resurssiongelma on ratkaistavissa, kunhan tahtoa ja poliittista painetta löytyy. Turvallisuuden tilannekuvaa ei voida kuitenkaan korjata keinotekoisin järjestelmin ja onkin vastuutonta antaa ymmärtää, että ongelma voidaan ratkaista pienellä hienosäädöllä. Mikäli tilanne päästetään tätä pahemmaksi, sen korjaaminen tulee lähes varmasti kalliimmaksi kuin sen ennalta estäminen ja muut proaktiiviset toimet.

Poliisin riittävä resursointi on tärkeää erityisesti siksi, että se sisäisestä turvallisuudesta vastaavana viranomaisena kantaa viimekätisen vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta sekä rikosten ennalta estämisestä ja tutkimisesta. Talouden orastavalla nousukaudella tulisi löytyä poliittista rohkeutta korjauttaa poliisin resurssiongelma tavalla, joka kantaa hedelmää myös tulevina vuosina. Jos rohkeutta tähän ei löydy nyt, voi tilannekuva neljän–viiden vuoden päästä muistuttaa huomattavasti enemmän sitä, mitä se tällä hetkellä on läntisessä naapurimaassamme. Kevään 2019 eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi tulisikin nostaa Suomen sisäinen turvallisuus ja sen riittävä resursointi.


Jonne Rinne

puheenjohtaja

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

 

]]>
1 http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259767-tekevia-kasia-ja-nakevia-silmia-tarvitaan#comments Budjetointi Poliisikoulutus Poliisin resurssit Sisäinen turvallisuus Tue, 21 Aug 2018 06:14:40 +0000 Jonne Rinne http://jonnerinne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259767-tekevia-kasia-ja-nakevia-silmia-tarvitaan
Uskonlahkot poliittisen ja taloudellisen vallan käyttäjinä http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244218-uskonlahkot-poliittisen-ja-taloudellisen-vallan-kayttajina <p>Olin ajastanut sunnuntaiaamuksi blogin, joka käsitteli tätä aihetta ilmeisesti liian rajuin sanakääntein, joten Uuden Suomen toimitus poisti sen. Varmaankin aiheesta, sillä olin kirjoittanut tekstin rungon hyvinkin kiihkeässä mielentilassa käytyäni kuukausi sitten Kainuussa, ja kuultuani sekä todettuani siellä paikallisen uskonlahkon voiman. Samalla matkalla sain kuulla myös Oulun ja usean muun paikkakunnan poliittisesta tilanteesta, joissa päätöksiä nuijitaan pöytään uskonlahkojen hyväksi ja toisten vahingoksi. Jopa työpaikan saanti ei saata onnistua, jos ei ole uskonlahkon jäsen. Googlaamalla löysin valtavan määrän keskusteluja tästä aiheesta, joissa oli kyllä paljon toisenkäden tietoa, mutta myös luotettavan oloista infoa.</p><p>Haluan huomauttaa blogini lukijoille, että en ole uskontojen vastainen, vaan en hyväksy mitään salaseuroja, jotka ajavat vain omien jäsentensä etuja, olivat ne sitten Vapaamuurareita, uskonlahkoja tai muita tiukasti otteessaan pitäviä yksittäisten ihmisten tai perheiden yhteenliittymiä, joiden johtohenkilöt ajavat omia valtapoliittisia ja taloudellisia etuja. Uskonnon harjoittamisessa ei ole mitään pahaa, kun sillä ei pyritä vahingoittamaan uskonyhteisön jäsenten itsemääräämisoikeutta ja heidän valinnanvapauksia elämässään, eikä vahingoiteta taloudellisesti tai muilla tavoin ryhmään kuulumattomia. Me saamme päivittäin lukea uskonnon varjolla, ja uskonkirjoista opitusta vihasta, suvaitsemattomuudesta ja niiden seurauksista maailmalla, myös Suomessa. Niistä seuraa myös vastavoimat, joista syntyy yhteenotoissa väkivaltaa ja maan sisäisen turvallisuuden rappeutuminen.</p><p>Suomessa on hyvin vähän tutkittu, ja media on vaiennut, maassamme vallitsevasta uskonlahkojen tuomasta epävakaudesta ja eriarvoisuudesta esim. yritystoiminnassa, kuntien ja valtion poliittisessa päätöksenteossa. Uskonlahkot käyttävät sumeilematta valtaansa politiikassa ja taloudessa omien etujensa ajamiseen, jolloin suurin osa väestöstä joutuu kärsimään. Olemme saaneet lukea uskonlahkojen sisäisestä hierarkiasta ja voimakkaasta salailusta esim. rikosten peittelyssä, joka osoittaa niiden pystyvän salaamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisen.</p><p>Voisin ottaa tähän esimerkkejä pankkitoiminnasta, yritystoiminnasta, yritysten järjestö toiminnasta, konkursseista, poliittisesta päätöksenteosta, tuomioistuimista, virkamiehistä jne, joissa pari viimeistä vuosikymmentä on harjoitettu uskonlahkojen hyvinkin härskiä omaan pussiin pelaamista. Kun nämä em. tahot vain osittain toimivat yhdessä uskonlahkon hyväksi, niin se on jo todellinen uhka demokratialle. Valitettavasti yksinäisen blogistin sanavapaus ja resurssit eivät riitä asioiden tutkimiseksi ja esiintuomiseksi.</p><p>Esim. nyt tehdään miljardien kauppaa kansalaisten terveydenhuollon yksityistämiseksi, niin media on jättänyt huomiotta ne ryhmät, jotka keräävät siitä taloudellisen potin? Joten pyydän ystävällisesti ns. luotettavaa mediaa tutkimaan ja nostamaan uskonlahkojen vallankäytön, jos kaikki mediat eivät ole vielä uskonlahkon vallan alla, edes keskusteluun, sillä poistetun sunnuntaiblogini suosio sen tarpeen jo osoitti. Ne pari tuntia, kun blogini oli julkinen, niin se saavutti yli neljätuhatta lukijaa yli 600 Facebook jakoa sekä valtavan määrän kyselyitä, että minne blogini hävisi?</p><p>Eli medialle olisi tässä tärkeä työsarka tutkittavana!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin ajastanut sunnuntaiaamuksi blogin, joka käsitteli tätä aihetta ilmeisesti liian rajuin sanakääntein, joten Uuden Suomen toimitus poisti sen. Varmaankin aiheesta, sillä olin kirjoittanut tekstin rungon hyvinkin kiihkeässä mielentilassa käytyäni kuukausi sitten Kainuussa, ja kuultuani sekä todettuani siellä paikallisen uskonlahkon voiman. Samalla matkalla sain kuulla myös Oulun ja usean muun paikkakunnan poliittisesta tilanteesta, joissa päätöksiä nuijitaan pöytään uskonlahkojen hyväksi ja toisten vahingoksi. Jopa työpaikan saanti ei saata onnistua, jos ei ole uskonlahkon jäsen. Googlaamalla löysin valtavan määrän keskusteluja tästä aiheesta, joissa oli kyllä paljon toisenkäden tietoa, mutta myös luotettavan oloista infoa.

Haluan huomauttaa blogini lukijoille, että en ole uskontojen vastainen, vaan en hyväksy mitään salaseuroja, jotka ajavat vain omien jäsentensä etuja, olivat ne sitten Vapaamuurareita, uskonlahkoja tai muita tiukasti otteessaan pitäviä yksittäisten ihmisten tai perheiden yhteenliittymiä, joiden johtohenkilöt ajavat omia valtapoliittisia ja taloudellisia etuja. Uskonnon harjoittamisessa ei ole mitään pahaa, kun sillä ei pyritä vahingoittamaan uskonyhteisön jäsenten itsemääräämisoikeutta ja heidän valinnanvapauksia elämässään, eikä vahingoiteta taloudellisesti tai muilla tavoin ryhmään kuulumattomia. Me saamme päivittäin lukea uskonnon varjolla, ja uskonkirjoista opitusta vihasta, suvaitsemattomuudesta ja niiden seurauksista maailmalla, myös Suomessa. Niistä seuraa myös vastavoimat, joista syntyy yhteenotoissa väkivaltaa ja maan sisäisen turvallisuuden rappeutuminen.

Suomessa on hyvin vähän tutkittu, ja media on vaiennut, maassamme vallitsevasta uskonlahkojen tuomasta epävakaudesta ja eriarvoisuudesta esim. yritystoiminnassa, kuntien ja valtion poliittisessa päätöksenteossa. Uskonlahkot käyttävät sumeilematta valtaansa politiikassa ja taloudessa omien etujensa ajamiseen, jolloin suurin osa väestöstä joutuu kärsimään. Olemme saaneet lukea uskonlahkojen sisäisestä hierarkiasta ja voimakkaasta salailusta esim. rikosten peittelyssä, joka osoittaa niiden pystyvän salaamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisen.

Voisin ottaa tähän esimerkkejä pankkitoiminnasta, yritystoiminnasta, yritysten järjestö toiminnasta, konkursseista, poliittisesta päätöksenteosta, tuomioistuimista, virkamiehistä jne, joissa pari viimeistä vuosikymmentä on harjoitettu uskonlahkojen hyvinkin härskiä omaan pussiin pelaamista. Kun nämä em. tahot vain osittain toimivat yhdessä uskonlahkon hyväksi, niin se on jo todellinen uhka demokratialle. Valitettavasti yksinäisen blogistin sanavapaus ja resurssit eivät riitä asioiden tutkimiseksi ja esiintuomiseksi.

Esim. nyt tehdään miljardien kauppaa kansalaisten terveydenhuollon yksityistämiseksi, niin media on jättänyt huomiotta ne ryhmät, jotka keräävät siitä taloudellisen potin? Joten pyydän ystävällisesti ns. luotettavaa mediaa tutkimaan ja nostamaan uskonlahkojen vallankäytön, jos kaikki mediat eivät ole vielä uskonlahkon vallan alla, edes keskusteluun, sillä poistetun sunnuntaiblogini suosio sen tarpeen jo osoitti. Ne pari tuntia, kun blogini oli julkinen, niin se saavutti yli neljätuhatta lukijaa yli 600 Facebook jakoa sekä valtavan määrän kyselyitä, että minne blogini hävisi?

Eli medialle olisi tässä tärkeä työsarka tutkittavana!

]]>
10 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244218-uskonlahkot-poliittisen-ja-taloudellisen-vallan-kayttajina#comments Poliittinen valta Sisäinen turvallisuus Uskonlahkot Uskonto Tue, 10 Oct 2017 08:59:12 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244218-uskonlahkot-poliittisen-ja-taloudellisen-vallan-kayttajina
Turvallisuustilanteesta ja maahanmuutosta kohkaaminen – mitä Persut eivät kerro? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242914-turvallisuustilanteesta-ja-maahanmuutosta-kohkaaminen-mita-persut-eivat-kerro <p>On ihan aiheellista olla huolissaan Suomen nykytilanteesta &ndash; kaikki mittarit ovat enemmän tai vähemmän punaisella. Terroriepäiltyjen määrä on noussut 80 % vuodesta 2012 ja maassamme on paljon, ilmeisesti tuhansia ihmisiä, jotka ovat paperittomia, ja joiden oikeaa henkilöllisyyttä ei satavarmasti tiedetä. Ei ole mielestäni perusteetonta vaatia esimerkiksi rajojen sulkemista nykytilanteessa, jotta vielä suurempi kaaos voitaisiin välttää.</p> <p>Siltikään oikein mitään ratkaisevaa ei tunnu tapahtuvan tai tehtävän asiaintilan parantamiseksi. Asioista vain kohkataan puolin ja toisin.</p> <p>Väitän myös tietäväni miksi asiaintilaan ei saada muutosta. Se johtuu siitä, että Suomi ja suomalaiset elävät syvällä synnin suossa. Jumalan tuntemista ja Jumalanpelkoa ei tunnu olevan kansassa ollenkaan, eikä sitä tunnu olevan edes kirkon piirissäkään. Suomessa eletään tällä hetkellä kuin pellossa. Tämän takia Kaikkivaltias pitää Suomen rajoja auki, ja ei salli suojamuurin pystyttämistä Suomen ympärille.</p> <p>Perussuomalaiset voivat kohkata turvallisuustilanteesta ja maahanmuutosta vaikka kuinka paljon, mutta se ei tule muuttamaan asioita, elleivät Suomi ja suomalaiset tee parannusta. Niin kauan kun parannuksen tekoa ei tapahdu, potkivat Perussuomalaiset ja hengenheimolaiset tutkainta vastaan ja loukkaantuvat loukkauskiveen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On ihan aiheellista olla huolissaan Suomen nykytilanteesta – kaikki mittarit ovat enemmän tai vähemmän punaisella. Terroriepäiltyjen määrä on noussut 80 % vuodesta 2012 ja maassamme on paljon, ilmeisesti tuhansia ihmisiä, jotka ovat paperittomia, ja joiden oikeaa henkilöllisyyttä ei satavarmasti tiedetä. Ei ole mielestäni perusteetonta vaatia esimerkiksi rajojen sulkemista nykytilanteessa, jotta vielä suurempi kaaos voitaisiin välttää.

Siltikään oikein mitään ratkaisevaa ei tunnu tapahtuvan tai tehtävän asiaintilan parantamiseksi. Asioista vain kohkataan puolin ja toisin.

Väitän myös tietäväni miksi asiaintilaan ei saada muutosta. Se johtuu siitä, että Suomi ja suomalaiset elävät syvällä synnin suossa. Jumalan tuntemista ja Jumalanpelkoa ei tunnu olevan kansassa ollenkaan, eikä sitä tunnu olevan edes kirkon piirissäkään. Suomessa eletään tällä hetkellä kuin pellossa. Tämän takia Kaikkivaltias pitää Suomen rajoja auki, ja ei salli suojamuurin pystyttämistä Suomen ympärille.

Perussuomalaiset voivat kohkata turvallisuustilanteesta ja maahanmuutosta vaikka kuinka paljon, mutta se ei tule muuttamaan asioita, elleivät Suomi ja suomalaiset tee parannusta. Niin kauan kun parannuksen tekoa ei tapahdu, potkivat Perussuomalaiset ja hengenheimolaiset tutkainta vastaan ja loukkaantuvat loukkauskiveen.

]]>
12 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242914-turvallisuustilanteesta-ja-maahanmuutosta-kohkaaminen-mita-persut-eivat-kerro#comments Parannuksen teko Sisäinen turvallisuus Suomalaiset Suomi Turvallisuustilanne Fri, 15 Sep 2017 15:12:09 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242914-turvallisuustilanteesta-ja-maahanmuutosta-kohkaaminen-mita-persut-eivat-kerro
Syrjäyttäminen suurin sisäinen turvallisuusuhka http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242325-syrjaytyneisyys-suurin-sisainen-turvallisuusuhka <p>Savon Sanomien <u><a href="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/HS-Sis%C3%A4ministeri%C3%B6n-kansliap%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6-arvioi-syrj%C3%A4ytyneiden-suomalaisten-olevan-suurin-turvallisuusuhka/1037233">uutisoiman</a></u> mukaan sisäministeriön kansliapäällikkö Päivio Nerg &nbsp;arvioi <u><a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/04092017/art-2000005352259.html">Helsingin Sanomille </a></u>antamassaan haastattelussa, että yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäytyneet kantasuomalaiset ovat maamme suurin sisäinen turvallisuusuhka. Lehden mukaan Turun puukotusiskun jälkeen keskustelu on pyörinyt erityisesti turvapaikanhakijoiden ympärillä, mutta Nerg on erityisen huolestunut suomalaisista.</p> <p>&nbsp; &quot;&ndash;&thinsp; Uhka-arvioissa on turvapaikkaa hakeneita, mutta ehkä vielä enemmän kannamme huolta siitä suuremmasta määrästä Suomen kansalaisia, jotka ovat syrjäytyneitä ja joilla on mielenterveysongelmia&quot;, toteaa kansliapäällikkö Nerg murhemielisenä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tietojen mukaan suojelupoliisin seurannassa on tällä hetkellä noin 350 henkilöä, joiden voi epäillä ryhtyvän terroritekoihin, minkä lisäksi keskusrikospoliisin seurannassa on noin 800 käytännössä kantasuomalaista henkilöä, joiden arvioidaan olevan mahdollisia uhkatekijöitä lähiympäristölleen tai jopa yhteiskuntarauhalle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mielestäni tämä tilanne on mitä ilmeisimmin yksinomaista seurausta vuosikausia jatkuneesta oikeistolaisesta tulo- ja sosiaalieroja kasvattavasta politiikasta - kilpailukyky-yhteiskunta &nbsp;kun ei ole ennenkään jakanut hyvinvointia tasapuolisesti...</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Savon Sanomien uutisoiman mukaan sisäministeriön kansliapäällikkö Päivio Nerg  arvioi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, että yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäytyneet kantasuomalaiset ovat maamme suurin sisäinen turvallisuusuhka. Lehden mukaan Turun puukotusiskun jälkeen keskustelu on pyörinyt erityisesti turvapaikanhakijoiden ympärillä, mutta Nerg on erityisen huolestunut suomalaisista.

  "–  Uhka-arvioissa on turvapaikkaa hakeneita, mutta ehkä vielä enemmän kannamme huolta siitä suuremmasta määrästä Suomen kansalaisia, jotka ovat syrjäytyneitä ja joilla on mielenterveysongelmia", toteaa kansliapäällikkö Nerg murhemielisenä.

 

Tietojen mukaan suojelupoliisin seurannassa on tällä hetkellä noin 350 henkilöä, joiden voi epäillä ryhtyvän terroritekoihin, minkä lisäksi keskusrikospoliisin seurannassa on noin 800 käytännössä kantasuomalaista henkilöä, joiden arvioidaan olevan mahdollisia uhkatekijöitä lähiympäristölleen tai jopa yhteiskuntarauhalle.

 

Mielestäni tämä tilanne on mitä ilmeisimmin yksinomaista seurausta vuosikausia jatkuneesta oikeistolaisesta tulo- ja sosiaalieroja kasvattavasta politiikasta - kilpailukyky-yhteiskunta  kun ei ole ennenkään jakanut hyvinvointia tasapuolisesti...

 

 

 

]]>
4 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242325-syrjaytyneisyys-suurin-sisainen-turvallisuusuhka#comments Sisäinen turvallisuus Mon, 04 Sep 2017 06:38:05 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242325-syrjaytyneisyys-suurin-sisainen-turvallisuusuhka
Supon erehdykset http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241739-supon-erehdykset <p>Turun puukotuksesta epäilty ei ole joutunut suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöksi vaikka henkilön radikalisoitumisesta oli kerrottu Supolle. YLE:n mukaan kielteisen maahanmuuttopäätöksen saanut henkilö oli myös suunnitellut ISIS:n liittymistä. &nbsp;</p><p>Supo puolustautui toteamalla, että vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat.&nbsp; Supon mukaan vihjeiden&nbsp; läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia. Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta, tiedotteessa kerrotaan.</p><p>Jos henkilö radikalisoituu jihadistiksi niin maalaisjärjen mukaan tämä muodostaa konkreettisen uhan. Supo erehtyi priorisoinnissa, joka on syytä todeta. Tämän vielä voi ymmärtää, kukapa meistä erehtymätön olisi. Jos toimitaan liian pienillä resursseilla, priorisointi on liian rajua.</p><p>Sen sijaan Supon toista erehdystä on vaikeampaa ymmärtää. Supo on anonut lisää resursseja (=rahaa)&nbsp; kehysriihessä ja saanut. Pääministeri Sipilä totesi median mukaan, että Supo on saanut mitä on pyytänyt. Lisää ei kuulemma tule.</p><p>Jos priorisointi on liian rajua, on pyydetty liian vähän. Supon mukaan vihjeitä on tullut n. 500 vuodessa. Näiden hoitaminen ilman liian rajua priorisointia on täysin mahdollista ilman kohtuuttomia kuluja. Täytyy kuitenkin osata arvioida tilanne oikein ja pyytää riittävästi resursseja. Jos pääministeri Sipilää on uskominen, Supo on erehtynyt resurssiarvioissaan tai toimii tehottomasti. Tätä virhettä on hankalampi mieltää inhimilliseksi erehdykseksi.</p><p>Luulisin, että kansalaiset maksaisivat mielellään turvallisuudestaan. Siksi on kysyttävä onko Supo tehtäviensä tasalla vai antoiko pääministeri Sipilä väärää tietoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turun puukotuksesta epäilty ei ole joutunut suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöksi vaikka henkilön radikalisoitumisesta oli kerrottu Supolle. YLE:n mukaan kielteisen maahanmuuttopäätöksen saanut henkilö oli myös suunnitellut ISIS:n liittymistä.  

Supo puolustautui toteamalla, että vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat.  Supon mukaan vihjeiden  läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia. Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta, tiedotteessa kerrotaan.

Jos henkilö radikalisoituu jihadistiksi niin maalaisjärjen mukaan tämä muodostaa konkreettisen uhan. Supo erehtyi priorisoinnissa, joka on syytä todeta. Tämän vielä voi ymmärtää, kukapa meistä erehtymätön olisi. Jos toimitaan liian pienillä resursseilla, priorisointi on liian rajua.

Sen sijaan Supon toista erehdystä on vaikeampaa ymmärtää. Supo on anonut lisää resursseja (=rahaa)  kehysriihessä ja saanut. Pääministeri Sipilä totesi median mukaan, että Supo on saanut mitä on pyytänyt. Lisää ei kuulemma tule.

Jos priorisointi on liian rajua, on pyydetty liian vähän. Supon mukaan vihjeitä on tullut n. 500 vuodessa. Näiden hoitaminen ilman liian rajua priorisointia on täysin mahdollista ilman kohtuuttomia kuluja. Täytyy kuitenkin osata arvioida tilanne oikein ja pyytää riittävästi resursseja. Jos pääministeri Sipilää on uskominen, Supo on erehtynyt resurssiarvioissaan tai toimii tehottomasti. Tätä virhettä on hankalampi mieltää inhimilliseksi erehdykseksi.

Luulisin, että kansalaiset maksaisivat mielellään turvallisuudestaan. Siksi on kysyttävä onko Supo tehtäviensä tasalla vai antoiko pääministeri Sipilä väärää tietoa.

]]>
14 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241739-supon-erehdykset#comments Poliisin resurssit Sisäinen turvallisuus Supo Terrorismi Turvapaikan hakijat Wed, 23 Aug 2017 05:17:10 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241739-supon-erehdykset
Halla-ahon valinnalla yhteys sisäisen turvallisuutemme tilaan http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238267-halla-ahon-valinnalla-yhteys-sisaisen-turvallisuutemme-tilaan <p>Perussuomalaiset valitsivat tänään puheenjohtajakseen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon. Halla-aho on tuomittu uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolueen johtopaikoille valittiin myös muita niin sanottua nuivaa maahanmuuttopoliittista linjaa edustavia poliitikkoja. Yksi näistä muista on myös tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolueväen tekemiä valintoja voi varsin perustellusta syystä luonnehtia merkittäväksi voitoksi puolueen sisällä vaikuttavalle oikeistoradikalismille, jonka keskiössä on islamvastainen uusnationalismi.</p><p>Perussuomalaisten kautta demokraattisessa järjestelmässä vaikuttamaan pyrkivän oikeistoradikalismin on havaittu omaavan yhteyksiä myös ääriradikaaleihin aineksiin, jotka yhteydet ovat kiistattomia. Puolueesta on esimerkiksi osoitettu korkean tason tukea erilaiselle omatoimiselle katupartiotoiminnalle, joka ei kestä lähempää tarkastelua.</p><p>Ääriradikaalien järjestöjen on puolestaan havaittu tukevan yksittäisiä puolueen poliitikkoja. Yhteydet ovat varsin moniulotteisia, aatteellisesta vuorovaikutuksesta puhumattakaan.</p><p>Perussuomalaisten hallituskumppaneilla, Kokoomuksella ja Keskustalla, on paljon aatteellista sulateltavaa, mitä eivät edellä mainitut seikat ole omiaan helpottamaan. Puolueen nyt valitun johdon suhtautumisessa ihmis- ja perusoikeuksiin on radikaali ero siihen, mitä maltillista linjaa edustavat hallituskumppanit pitkän poliittisen historiansa ja perinteensä myötä ovat omaksuneet. Mitä tilanne tulee tietämään ulkosuhteissa, on arvoitus, joka tulee automaattisesti aiheuttamaan jännitteitä hallitusyhteistyöhön.</p><p>Nuivan vaalimanifestin allekirjoittaneiden Halla-ahon, Eerolan ja Slunga-Poutsalon valinnalla puolueensa johtopaikoille on välitön vaikutus siihen itsevarmuuteen, jolla hämärän rajamailla toimivan ääriradikaalin aineksen voidaan katsoa suhtautuvan asiaansa ja toimintansa oikeutukseen.</p><p>Ehkä joidenkin mielessä perussuomalaisten tekemät johtajavalinnat ovat synnyttäneet tunteen siitä, että nyt ääri-islamistisen terrorismin mahdollinen rantautuminen Suomeen on pysäytetty ja maamme sisäisen turvallisuuden kysymykset kerralla ratkaistu, tältä osin.</p><p>Ääriradikalismin kentässä on kuitenkin tyypillistä toinen toisiaan vastaan taisteleva ideologinen asetelma.</p><p>Ääri-ideologioiden meri, joka myllertää Halla-ahon kaltaisten poliitikkojen selän takana, on nyt uudelleen määrittyneessä poliittisessa tilanteessa suuri kysymysmerkki maan sisäisen turvallisuuden tilan kannalta.</p><p>Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Laura Huhtasaari on jo esittänyt, että Perussuomalaisten on otettava mallia Ruotsidemokraateista. Tämä ei tiedä hyvää.</p><p>Ruotsidemokraatit tunnetaan kiistattomista yhteyksistään väkivaltaiseen ääriradikalismiin. &nbsp;Huhtasaari on puolestaan varsin tunnettu flirttailustaan suomalaisen äärioikeiston kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset valitsivat tänään puheenjohtajakseen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon. Halla-aho on tuomittu uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolueen johtopaikoille valittiin myös muita niin sanottua nuivaa maahanmuuttopoliittista linjaa edustavia poliitikkoja. Yksi näistä muista on myös tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Puolueväen tekemiä valintoja voi varsin perustellusta syystä luonnehtia merkittäväksi voitoksi puolueen sisällä vaikuttavalle oikeistoradikalismille, jonka keskiössä on islamvastainen uusnationalismi.

Perussuomalaisten kautta demokraattisessa järjestelmässä vaikuttamaan pyrkivän oikeistoradikalismin on havaittu omaavan yhteyksiä myös ääriradikaaleihin aineksiin, jotka yhteydet ovat kiistattomia. Puolueesta on esimerkiksi osoitettu korkean tason tukea erilaiselle omatoimiselle katupartiotoiminnalle, joka ei kestä lähempää tarkastelua.

Ääriradikaalien järjestöjen on puolestaan havaittu tukevan yksittäisiä puolueen poliitikkoja. Yhteydet ovat varsin moniulotteisia, aatteellisesta vuorovaikutuksesta puhumattakaan.

Perussuomalaisten hallituskumppaneilla, Kokoomuksella ja Keskustalla, on paljon aatteellista sulateltavaa, mitä eivät edellä mainitut seikat ole omiaan helpottamaan. Puolueen nyt valitun johdon suhtautumisessa ihmis- ja perusoikeuksiin on radikaali ero siihen, mitä maltillista linjaa edustavat hallituskumppanit pitkän poliittisen historiansa ja perinteensä myötä ovat omaksuneet. Mitä tilanne tulee tietämään ulkosuhteissa, on arvoitus, joka tulee automaattisesti aiheuttamaan jännitteitä hallitusyhteistyöhön.

Nuivan vaalimanifestin allekirjoittaneiden Halla-ahon, Eerolan ja Slunga-Poutsalon valinnalla puolueensa johtopaikoille on välitön vaikutus siihen itsevarmuuteen, jolla hämärän rajamailla toimivan ääriradikaalin aineksen voidaan katsoa suhtautuvan asiaansa ja toimintansa oikeutukseen.

Ehkä joidenkin mielessä perussuomalaisten tekemät johtajavalinnat ovat synnyttäneet tunteen siitä, että nyt ääri-islamistisen terrorismin mahdollinen rantautuminen Suomeen on pysäytetty ja maamme sisäisen turvallisuuden kysymykset kerralla ratkaistu, tältä osin.

Ääriradikalismin kentässä on kuitenkin tyypillistä toinen toisiaan vastaan taisteleva ideologinen asetelma.

Ääri-ideologioiden meri, joka myllertää Halla-ahon kaltaisten poliitikkojen selän takana, on nyt uudelleen määrittyneessä poliittisessa tilanteessa suuri kysymysmerkki maan sisäisen turvallisuuden tilan kannalta.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Laura Huhtasaari on jo esittänyt, että Perussuomalaisten on otettava mallia Ruotsidemokraateista. Tämä ei tiedä hyvää.

Ruotsidemokraatit tunnetaan kiistattomista yhteyksistään väkivaltaiseen ääriradikalismiin.  Huhtasaari on puolestaan varsin tunnettu flirttailustaan suomalaisen äärioikeiston kanssa.

]]>
16 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238267-halla-ahon-valinnalla-yhteys-sisaisen-turvallisuutemme-tilaan#comments Ääriradikalismi Jussi Halla-aho Nuiva vaalimanifesti Perussuomalaiset Sisäinen turvallisuus Sat, 10 Jun 2017 19:37:27 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238267-halla-ahon-valinnalla-yhteys-sisaisen-turvallisuutemme-tilaan
Puoliväliriihessä päätettiin sanoa ei korpilain paluulle http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236178-puolivaliriihessa-paatettiin-sanoa-ei-korpilain-paluulle <p>Hallitus päätti eilen puoliväliriihessään, että se nostaa poliisin määrärahoja 25 miljoonalla, rajavartiolaitoksen määrärahoja 5 miljoonalla ja suojelupoliisin määrärahoja 2 miljoonalla eurolla. Nyt päätetty lisärahoitus vahvistaa sisäisen turvallisuuden uhkien ennakointia ja turvaa elintärkeiden turvallisuuspalveluiden perustason. Samalla se poistaa turvallisuusviranomaisten suorituskyvyssä ilmenneet keskeiset alueelliset puutteet.<br /><br />Päätös tehtiin viime hetkillä. Turvallisuuspalveluiden taso maassamme on heikentynyt jo pitkään, mutta viime hallituskaudella päätetyt suuret määrärahaleikkaukset veivät järjestelmän romahduksen partaalle. Suomalainen viranomainen ei kuitenkaan &rdquo;kitise&rdquo;, vaan toteuttaa saamansa tehtävän niin hyvin kuin saamillaan resursseilla kykenee. Välillä toivoisikin enemmän suorapuheisuutta viranomaisiltakin omasta ahdingostaan. Se ei vain kuulu meillä tapoihin.<br /><br />Sisäministeriössä valmistellaan parhaillaan sisäisen turvallisuuden strategian toimenpideohjelmaa. Nyt on välttämätöntä varmistaa, että toimenpideohjelmassa varmistetaan sisäisen turvallisuuden peruspalveluiden säilyvyys koko maassa. Puoliväliriihessä päätetyt lisämäärärahat varmistavat, että viranomaistoimintojen puutteet kyetään nyt paikkaamaan.<br /><br />Sivistysvaltion on kyettävä takaamaan kansalaisten perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen kaikkialla. Esimerkiksi Enontekiön kunnan alueella toimii tällä hetkellä vain yksi poliisipartio, joka partioi muissakin alueen kunnissa kuten Muoniossa ja Kittilässä. Tämä partio on eläköitymässä tämän vuoden loppupuolella ja virkojen uudelleen täyttämisestä ei vielä ole takeita. Jos Enontekiö kuitenkin jäisi ilman poliiseja, olisi tilanne katastrofaalinen. Mikäli lähin poliisi olisi vaikkapa Kittilässä, tulisi sieltä matkaa Kilpisjärvellä 275 kilometriä ja poliisin vasteaika erilaisiin ilmoituksiin olisi aina useita tunteja. Kolme tuntia on pitkä aika odotella apua vaikkapa pahoinpitelyn sattuessa.<br /><br />Kukaan ei voisi kuvitella, että helsinkiläisten turvallisuuspalvelut sijaitsisivat Jyväskylässä. Lapissa vastaava tilanne on kuitenkin jo arkipäivää ja siihen on nyt puututtava. Jos sisäiseen turvallisuuteen pääsee muodostumaan tyhjiö, ottavat kansalaiset oikeuden omiin käsiinsä. Kukaan ei varmastikaan halua &rdquo;korpilain&rdquo; enää palaavan Suomeen. Puoliväliriihen päätöksillä varmistettiin, että näin ei myöskään tapahdu.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus päätti eilen puoliväliriihessään, että se nostaa poliisin määrärahoja 25 miljoonalla, rajavartiolaitoksen määrärahoja 5 miljoonalla ja suojelupoliisin määrärahoja 2 miljoonalla eurolla. Nyt päätetty lisärahoitus vahvistaa sisäisen turvallisuuden uhkien ennakointia ja turvaa elintärkeiden turvallisuuspalveluiden perustason. Samalla se poistaa turvallisuusviranomaisten suorituskyvyssä ilmenneet keskeiset alueelliset puutteet.

Päätös tehtiin viime hetkillä. Turvallisuuspalveluiden taso maassamme on heikentynyt jo pitkään, mutta viime hallituskaudella päätetyt suuret määrärahaleikkaukset veivät järjestelmän romahduksen partaalle. Suomalainen viranomainen ei kuitenkaan ”kitise”, vaan toteuttaa saamansa tehtävän niin hyvin kuin saamillaan resursseilla kykenee. Välillä toivoisikin enemmän suorapuheisuutta viranomaisiltakin omasta ahdingostaan. Se ei vain kuulu meillä tapoihin.

Sisäministeriössä valmistellaan parhaillaan sisäisen turvallisuuden strategian toimenpideohjelmaa. Nyt on välttämätöntä varmistaa, että toimenpideohjelmassa varmistetaan sisäisen turvallisuuden peruspalveluiden säilyvyys koko maassa. Puoliväliriihessä päätetyt lisämäärärahat varmistavat, että viranomaistoimintojen puutteet kyetään nyt paikkaamaan.

Sivistysvaltion on kyettävä takaamaan kansalaisten perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen kaikkialla. Esimerkiksi Enontekiön kunnan alueella toimii tällä hetkellä vain yksi poliisipartio, joka partioi muissakin alueen kunnissa kuten Muoniossa ja Kittilässä. Tämä partio on eläköitymässä tämän vuoden loppupuolella ja virkojen uudelleen täyttämisestä ei vielä ole takeita. Jos Enontekiö kuitenkin jäisi ilman poliiseja, olisi tilanne katastrofaalinen. Mikäli lähin poliisi olisi vaikkapa Kittilässä, tulisi sieltä matkaa Kilpisjärvellä 275 kilometriä ja poliisin vasteaika erilaisiin ilmoituksiin olisi aina useita tunteja. Kolme tuntia on pitkä aika odotella apua vaikkapa pahoinpitelyn sattuessa.

Kukaan ei voisi kuvitella, että helsinkiläisten turvallisuuspalvelut sijaitsisivat Jyväskylässä. Lapissa vastaava tilanne on kuitenkin jo arkipäivää ja siihen on nyt puututtava. Jos sisäiseen turvallisuuteen pääsee muodostumaan tyhjiö, ottavat kansalaiset oikeuden omiin käsiinsä. Kukaan ei varmastikaan halua ”korpilain” enää palaavan Suomeen. Puoliväliriihen päätöksillä varmistettiin, että näin ei myöskään tapahdu.

 

]]>
1 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236178-puolivaliriihessa-paatettiin-sanoa-ei-korpilain-paluulle#comments Hallituksen puoliväliriihi Rajavartiolaitos Sisäinen turvallisuus Suomen poliisi Wed, 26 Apr 2017 07:08:47 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236178-puolivaliriihessa-paatettiin-sanoa-ei-korpilain-paluulle
Suomalaiset eivät luota poliisin turvaamiskykyyn! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235579-suomalaiset-eivat-luota-poliisin-turvaamiskykyyn <p>Mitä turvaamiskyvyllä tarkoitetaan ja miten se kansalaisten keskuudessa käsitetään? Itse luotan poliisin turvaamiskykyyn, jos kyse on tavallisen liki tilastollisen keskiarvosuomalaisen turvallisuudentunteesta.</p><p>Poliisi varmasti onnistuu luomaan turvallisuuden tunnetta katunäkyvyydellä ja rikostentorjunnalla. Itse luotan 99 prosenttisesti, että saan poliisilta apua melko nopeasti suomalaisissa suurissa kaupungeissa jos apua tarvitsen.</p><p>Turvallisuudentunnetta voi alentaa itse omalla toiminnallaan, vaikka näinhän asia ei pitäisi oikeassa sivistysvaltiossa olla. Mahdollisimman hyvä turvallisuustaso kaikille kansalaisille pitää olla poliisin toimintatavoite!</p><p>Poliisin määrärahoja ei ole varaa alentaa, koska kärsimme lasten ja nuorten elämään panostamisen vähyydestä vielä tälläkin aikakaudella, vaikka Suomessa on melko hyvin toimiva lastensuojelujärjestelmä. Ja onhan ilmennyt myös uusia uhkakuvia Suomen sisäisessä turvallisuudessa, kuten kansalainvälisiä vaikutteita saanut terrorismin uhka.</p><p>Olen laajemman tuomioistuimen laillistaman nettivalvonnan puolella, josta tapauskohtaisesti voitaisiin myös informoida valvottua kansalaista ellei salassapito ole ehdoton asia muiden epäiltyjen paljastamiseksi.</p><p><strong>Inspiraationi lähde oli Verkkouutiset (kokoomuksen lehti):</strong></p><p><em>&quot;Vain kolme prosenttia vastaajista uskoi, että poliisi pystyy nykyisillä määrärahoilla turvaamaan kansalaisten arkea erittäin hyvin. Miesten luottamus oli jonkin verran vahvempaa kuin naisten.&quot;</em></p><p><a href="http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/poliisi%20kysely%20turvallisuus-64132">http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/poliisi%20kysely%20turvallisuus-64132</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä turvaamiskyvyllä tarkoitetaan ja miten se kansalaisten keskuudessa käsitetään? Itse luotan poliisin turvaamiskykyyn, jos kyse on tavallisen liki tilastollisen keskiarvosuomalaisen turvallisuudentunteesta.

Poliisi varmasti onnistuu luomaan turvallisuuden tunnetta katunäkyvyydellä ja rikostentorjunnalla. Itse luotan 99 prosenttisesti, että saan poliisilta apua melko nopeasti suomalaisissa suurissa kaupungeissa jos apua tarvitsen.

Turvallisuudentunnetta voi alentaa itse omalla toiminnallaan, vaikka näinhän asia ei pitäisi oikeassa sivistysvaltiossa olla. Mahdollisimman hyvä turvallisuustaso kaikille kansalaisille pitää olla poliisin toimintatavoite!

Poliisin määrärahoja ei ole varaa alentaa, koska kärsimme lasten ja nuorten elämään panostamisen vähyydestä vielä tälläkin aikakaudella, vaikka Suomessa on melko hyvin toimiva lastensuojelujärjestelmä. Ja onhan ilmennyt myös uusia uhkakuvia Suomen sisäisessä turvallisuudessa, kuten kansalainvälisiä vaikutteita saanut terrorismin uhka.

Olen laajemman tuomioistuimen laillistaman nettivalvonnan puolella, josta tapauskohtaisesti voitaisiin myös informoida valvottua kansalaista ellei salassapito ole ehdoton asia muiden epäiltyjen paljastamiseksi.

Inspiraationi lähde oli Verkkouutiset (kokoomuksen lehti):

"Vain kolme prosenttia vastaajista uskoi, että poliisi pystyy nykyisillä määrärahoilla turvaamaan kansalaisten arkea erittäin hyvin. Miesten luottamus oli jonkin verran vahvempaa kuin naisten."

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/poliisi%20kysely%20turvallisuus-64132

]]>
11 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235579-suomalaiset-eivat-luota-poliisin-turvaamiskykyyn#comments Hyvä yhteiskunta Internet-valvonta Poliisi Sisäinen turvallisuus Supo Wed, 12 Apr 2017 08:13:52 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235579-suomalaiset-eivat-luota-poliisin-turvaamiskykyyn
Presidenttiehdokas Malmi - Suomen parannettava kansallista turvallisuutta! http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235566-presidenttiehdokas-malmi-suomen-parannettava-kansallista-turvallisuutta <p>Suomen tulevan Presidentin tärkein ja päällimmäinen tehtävä on Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen!</p><p>Presidentin pitää johtaa Suomi nykyistä turvallisempaan asemaan. Vaaditaan tekoja ja aloitteellisuutta. Nykytilanne ei ole Suomen edun mukainen. Tulen tekemään selkeät ehdotukset ja esittämään tavoitteet Suomen turvallisuuspoliittisen aseman parantamiseksi.</p><p>Sitä ennen keskustelen Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta asiantuntijoiden sekä ulkoministeri Timo Soinin ja puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa.</p><p>Suomen tulevalta Presidentiltä vaaditaan tekoja kansallisen turvallisuutemme parantamiseksi. Tämä tarkoittaa sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden parantamista. Siis parantamista. Suomen turvallisuus ei lisäänny seisomalla paikoillaan ja seuraamalla tilannetta. Emme voi olla ajopuuna.</p><p>Transponderit eivät juuri lisää Suomen turvallisuutta. Ei edes uusi Hornet-lentue. Ennaltaehkäisevästi kyllä, mutta ei tositilanteessa. Venäjä on arvaamaton. EU on kriisissä. Suurvaltojen politiikka on hakusessa. Suomen on esitettävä ja tehtävä aloitteet oman turvallisuutemme parantamiseksi. &nbsp;&nbsp;</p><p>On täysin mahdotonta hyväksyä sellainen tilannekuva, että Suomen tilanne on vakaa. Ei se ole vakaa eikä se ole hyvä. Täytyy olla aktiivinen ja hakea päättäväisesti Suomen turvallisuutta edistäviä ratkaisuja. Ei niitä kukaan meille tule tarjoamaan, ellemme niitä itse aktiivisesti hae.</p><p>Presidenttiehdokkaat Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto olivat YLE-haastattelussa 27.2. Heillä ei ollut &nbsp;kerta kaikkiaan mitään sanottavaa Suomen kansallisen turvallisuuden parantamiseksi. Ei yhtään mitään. Vanhanen puhui Afrikasta ja ilmastonmuutoksesta. Haavisto puhui puolestaan EU:sta ja aktiivisesta osallistumisesta ulkopoliittiseen keskusteluun.</p><p>Osallistumisesta keskusteluun? Valitaanko Suomessa Presidentti Afrikan, ilmastonmuutoksen tai aktiivisen keskustelun vuoksi. Missä ovat vaihtoehdot ja esitykset Suomen turvallisuuden parantamiseksi vai onko se täysin sivuseikka presidentinvaaleissa? Presidentin toimenkuva ei voi enää jatkossa olla &rdquo;muodollinen&rdquo;.</p><p>Presidentin toimenkuvan tulee yksiselitteisesti olla Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen ja hänen tulee esittää selkeä agenda siitä, miten tämä tavoite toteutetaan, josta hän on myös tulosvastuussa. Haastan ehdokkaita esittämään omat vaihtoehtonsa ja olemaan läpinäkyviä vaalikampanjoissa. Suomen kansa ansaitsee sen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tulevan Presidentin tärkein ja päällimmäinen tehtävä on Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen!

Presidentin pitää johtaa Suomi nykyistä turvallisempaan asemaan. Vaaditaan tekoja ja aloitteellisuutta. Nykytilanne ei ole Suomen edun mukainen. Tulen tekemään selkeät ehdotukset ja esittämään tavoitteet Suomen turvallisuuspoliittisen aseman parantamiseksi.

Sitä ennen keskustelen Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta asiantuntijoiden sekä ulkoministeri Timo Soinin ja puolustusministeri Jussi Niinistön kanssa.

Suomen tulevalta Presidentiltä vaaditaan tekoja kansallisen turvallisuutemme parantamiseksi. Tämä tarkoittaa sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden parantamista. Siis parantamista. Suomen turvallisuus ei lisäänny seisomalla paikoillaan ja seuraamalla tilannetta. Emme voi olla ajopuuna.

Transponderit eivät juuri lisää Suomen turvallisuutta. Ei edes uusi Hornet-lentue. Ennaltaehkäisevästi kyllä, mutta ei tositilanteessa. Venäjä on arvaamaton. EU on kriisissä. Suurvaltojen politiikka on hakusessa. Suomen on esitettävä ja tehtävä aloitteet oman turvallisuutemme parantamiseksi.   

On täysin mahdotonta hyväksyä sellainen tilannekuva, että Suomen tilanne on vakaa. Ei se ole vakaa eikä se ole hyvä. Täytyy olla aktiivinen ja hakea päättäväisesti Suomen turvallisuutta edistäviä ratkaisuja. Ei niitä kukaan meille tule tarjoamaan, ellemme niitä itse aktiivisesti hae.

Presidenttiehdokkaat Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto olivat YLE-haastattelussa 27.2. Heillä ei ollut  kerta kaikkiaan mitään sanottavaa Suomen kansallisen turvallisuuden parantamiseksi. Ei yhtään mitään. Vanhanen puhui Afrikasta ja ilmastonmuutoksesta. Haavisto puhui puolestaan EU:sta ja aktiivisesta osallistumisesta ulkopoliittiseen keskusteluun.

Osallistumisesta keskusteluun? Valitaanko Suomessa Presidentti Afrikan, ilmastonmuutoksen tai aktiivisen keskustelun vuoksi. Missä ovat vaihtoehdot ja esitykset Suomen turvallisuuden parantamiseksi vai onko se täysin sivuseikka presidentinvaaleissa? Presidentin toimenkuva ei voi enää jatkossa olla ”muodollinen”.

Presidentin toimenkuvan tulee yksiselitteisesti olla Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen ja hänen tulee esittää selkeä agenda siitä, miten tämä tavoite toteutetaan, josta hän on myös tulosvastuussa. Haastan ehdokkaita esittämään omat vaihtoehtonsa ja olemaan läpinäkyviä vaalikampanjoissa. Suomen kansa ansaitsee sen.

]]>
7 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235566-presidenttiehdokas-malmi-suomen-parannettava-kansallista-turvallisuutta#comments Kansallinen turvallisuus Presidentinvaalit 2018 Presidentti Sisäinen turvallisuus Suomen ulkopolitiikka Tue, 11 Apr 2017 21:36:12 +0000 Juha Malmi http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235566-presidenttiehdokas-malmi-suomen-parannettava-kansallista-turvallisuutta
Turvallisuutta selonteolla http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231798-turvallisuutta-selonteolla <p>Puolustusselonteko on herättänyt kovan kuhinan. Sehän kertoo selvin sanoin Suomen sotilaspoliittisen ympäristön näkymistä. Uhkakuvien avaaminen kansankielelle on joidenkin mielestä sodanlietsontaa. Ikävä vain, että näitä uhkakuvia ei ole tarvinnut erikseen keksiä. Ne ovat tarjolla ihan pyytämättä maailmalta meille päin.</p><p>Nyt annettiin ensi kertaa erikseen ulko- ja turvallisuuspoliittinen (turpo) ja puolustusselonteko. Näistä kahdesta ensin mainittu, jo viime syksynä julkaistu, ansaitsisi minusta enemmän kritiikkiä. Ulkoministeriön olisi pitänyt kuvata maailmaa kokonaisuutena: taloussuhteita, eri alueiden ja kansallisvaltioiden intressejä, kauppaa ja globaalien yhteisöjen näkymiä. Nyt vaikuttaa siltä, että ulkoasiainhallinnon omanarvontunto riippuu siitä, pystyykö se alleviivaamaan rooliaan turvallisuus- ja puolustuskentän toimijana. Kun kansainväliset riskit alkavat voimistua nimenomaan kaupankäynnin, talousprotektionismin ja YK:n ja EU:n voimistuvina sisäisinä kriiseinä tarvitsisimme jonkun, joka keskittyy tämän monisyisen tilannekuvan kattavaan avaamiseen.</p><p>Puolustusselonteko puoltaakin nyt paikkaansa itsenäisenä paperina. Turpo-selonteko taas on identiteettikriisissä.</p><p>On ylipäänsä harmillista, että turvallisuuden käsite on pilkottu edelleen ja entistä enemmän osiin: ulkoiseen ja sisäiseen. Nythän myös sisäministeriö on ensi kertaa tehnyt ikioman sisäisen turvallisuuden selontekonsa. Tässä maailmanajassa olisi järkevämpää tehdä yhteinen taustoitus ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden maailman tilasta ja jättää puolustuspoliittiset johtopäätökset kokonaan puolustusministeriön tehtäväksi. Nyt kaikki raapivat jotakin osaa kokonaisuudesta ja yhteinen kuva jää hataraksi.</p><p>Turvallisuuden rakentaminen on pitkän tähtäimen puuhaa. Sotilaallista voimaa tarvitaan ulkoisen vihollisen hyökkäystä torjumaan. Yhteiskuntaa pitää kuitenkin rakentaa vahvaksi myös sisältä päin kestämään erilaisia vaikeuksia. Tällaiseen olin toivonut viime vuosina kehitetyn kokonaisturvallisuuden konseptin tähtäävän. Nyt sekin näytetään riepoteltavan hallinnonalojen kahinoissa riekaleiksi kuin Moppe-koiran luu.</p><p>On ihan hyvä laskea pilkulleen erilaisten puolustushankintojen kustannuksia ja kertoa tästä ymmärrettävästi myös meille tavallisille tallaajille. Myös kyber-uhkien torjuminen ansaitsee omat laskelmansa. Turvallisuuden pohjaa rakentaa kuitenkin kaikki se, mitä me jokainen arkipäivässä teemme. Vastustammeko epidemioita rokotuksin ja muuten huolehtimalla omasta ja lastemme terveydestä? Pidämmekö taloudesta huolta katsomalla, että omat velat eivät kasva yli maksukyvyn? Huolehdimmeko siitä, että omat sanomiset ja teot eivät kasvata vastakkainasettelua ja epävarmuuden tunnelmaa ympärillämme?</p><p>Hornetit eivät loppujen lopuksi pelasta kuin valtiollisen olemassaolon. Elämisen arvoisen elämän valtiossa tekevät nämä muut jutut. Selonteolla tai ilman selontekoa.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoittajan väitöskirja liittyen valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyöhön tarkastettiin syksyllä 2016. </em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolustusselonteko on herättänyt kovan kuhinan. Sehän kertoo selvin sanoin Suomen sotilaspoliittisen ympäristön näkymistä. Uhkakuvien avaaminen kansankielelle on joidenkin mielestä sodanlietsontaa. Ikävä vain, että näitä uhkakuvia ei ole tarvinnut erikseen keksiä. Ne ovat tarjolla ihan pyytämättä maailmalta meille päin.

Nyt annettiin ensi kertaa erikseen ulko- ja turvallisuuspoliittinen (turpo) ja puolustusselonteko. Näistä kahdesta ensin mainittu, jo viime syksynä julkaistu, ansaitsisi minusta enemmän kritiikkiä. Ulkoministeriön olisi pitänyt kuvata maailmaa kokonaisuutena: taloussuhteita, eri alueiden ja kansallisvaltioiden intressejä, kauppaa ja globaalien yhteisöjen näkymiä. Nyt vaikuttaa siltä, että ulkoasiainhallinnon omanarvontunto riippuu siitä, pystyykö se alleviivaamaan rooliaan turvallisuus- ja puolustuskentän toimijana. Kun kansainväliset riskit alkavat voimistua nimenomaan kaupankäynnin, talousprotektionismin ja YK:n ja EU:n voimistuvina sisäisinä kriiseinä tarvitsisimme jonkun, joka keskittyy tämän monisyisen tilannekuvan kattavaan avaamiseen.

Puolustusselonteko puoltaakin nyt paikkaansa itsenäisenä paperina. Turpo-selonteko taas on identiteettikriisissä.

On ylipäänsä harmillista, että turvallisuuden käsite on pilkottu edelleen ja entistä enemmän osiin: ulkoiseen ja sisäiseen. Nythän myös sisäministeriö on ensi kertaa tehnyt ikioman sisäisen turvallisuuden selontekonsa. Tässä maailmanajassa olisi järkevämpää tehdä yhteinen taustoitus ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden maailman tilasta ja jättää puolustuspoliittiset johtopäätökset kokonaan puolustusministeriön tehtäväksi. Nyt kaikki raapivat jotakin osaa kokonaisuudesta ja yhteinen kuva jää hataraksi.

Turvallisuuden rakentaminen on pitkän tähtäimen puuhaa. Sotilaallista voimaa tarvitaan ulkoisen vihollisen hyökkäystä torjumaan. Yhteiskuntaa pitää kuitenkin rakentaa vahvaksi myös sisältä päin kestämään erilaisia vaikeuksia. Tällaiseen olin toivonut viime vuosina kehitetyn kokonaisturvallisuuden konseptin tähtäävän. Nyt sekin näytetään riepoteltavan hallinnonalojen kahinoissa riekaleiksi kuin Moppe-koiran luu.

On ihan hyvä laskea pilkulleen erilaisten puolustushankintojen kustannuksia ja kertoa tästä ymmärrettävästi myös meille tavallisille tallaajille. Myös kyber-uhkien torjuminen ansaitsee omat laskelmansa. Turvallisuuden pohjaa rakentaa kuitenkin kaikki se, mitä me jokainen arkipäivässä teemme. Vastustammeko epidemioita rokotuksin ja muuten huolehtimalla omasta ja lastemme terveydestä? Pidämmekö taloudesta huolta katsomalla, että omat velat eivät kasva yli maksukyvyn? Huolehdimmeko siitä, että omat sanomiset ja teot eivät kasvata vastakkainasettelua ja epävarmuuden tunnelmaa ympärillämme?

Hornetit eivät loppujen lopuksi pelasta kuin valtiollisen olemassaolon. Elämisen arvoisen elämän valtiossa tekevät nämä muut jutut. Selonteolla tai ilman selontekoa.

 

Kirjoittajan väitöskirja liittyen valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyöhön tarkastettiin syksyllä 2016.

]]>
11 http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231798-turvallisuutta-selonteolla#comments Kotimaa Politiikka Puolustuspolitiikka Sisäinen turvallisuus Turpo Turvallisuuspolitiikka Mon, 20 Feb 2017 06:36:52 +0000 Harriet Lonka http://harrietlonka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231798-turvallisuutta-selonteolla
Harva-alueiden turvallisuusongelmat ratkaistava strategiassa http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228171-harva-alueiden-turvallisuusongelmat-ratkaistava-strategiassa <p><strong>Maalla turvallisuusongelmat ovat erilaisia kuin kaupungeissa. Maaseudun vahvuutena on yhteisöllisyys, mutta haasteita tuo ikääntyvä väestö ja viranomaisten etäisyys. Maaseudun turvallisuuden lisäämiseksi viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä tulisikin lisätä. Myös sopimuspalokuntien henkilöresurssit pitäisi turvata. Tarpeen on myös kylien turvallisuustyön lisääminen ja tukeminen sekä asukkaiden omaehtoisen varautumisen vahvistaminen, muistuttaa Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä.</strong></p><p>Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu alkoi elokuussa 2016. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa. Strategia pohjautuu toukokuussa 2016 eduskunnalle annettuun sisäisen turvallisuuden selontekoon. Sen vuoksi strategia toimenpiteineen valmistellaan kuntien, maakuntien, järjestöjen, elinkeinoelämän ja hallinnon eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.</p><p>Kaikki alueseminaarit on nyt pidetty. Strategian on tarkoitus ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi. Yhdessä tekeminen on sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmistelun ja toteuttamisen ydin. &nbsp;Strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.</p><p>Maaseutumaisten ja harvaan asuttujen alueiden erityiskysymykset ja kuntatason näkökulma tulee huomioida strategian valmistelussa. Siinä on syytä huomioida muutamia näkökohtia.</p><p>Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusongelmat ovat erilaisia kuin kasvukeskuksissa. Esimerkiksi rikosten määrä on usein varsin alhainen. Tästä syystä turvallisuus ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen liittyvät harvaan asutuilla alueilla usein hyvinvointiturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Tämän lisäksi turvallisuuspalvelujen saatavuuteen liittyvät kysymykset korostuvat. Myös kaupunkien sisällä on eroavaisuuksia turvallisuuteen liittyen.</p><p><strong>Yhteisöllisyys tuo turvaa maaseudulla. Turvallisuus on myös vetovoimatekijä.</strong></p><p>Tammikuussa 2014 julkaistussa Maaseutukatsauksessa on esitetty kansalaiskyselyn tuottamaa tietoa siitä, miten tyytyväisiä maaseudun asukkaat ovat palveluihin. Maaseutukatsauksen mukaan asukkaat olivat tyytymättömimpiä erikoisliikkeiden palveluihin sekä poliisin ja pelastustoimen palveluihin. Kyselyyn vastanneista 19 prosenttia oli käyttänyt turvallisuuspalveluja. Runsas kolmasosa vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä turvallisuuspalveluihin, ja vajaa kolmasosa melko tai erittäin tyytymättömiä.</p><p>Vastauksista käy ilmi, miten ristiriitainen turvallisuuden kokemus maaseudulla on, sillä vaikka joka kolmas on tyytymätön turvallisuuspalveluihin, niin maaseudulla asuvat kokevat turvallisuuden yhdeksi maaseudun vetovoimatekijäksi. Maaseutukatsauksen vastaajista 88 prosenttia piti maaseudulla asumista turvallisena. Vastauksista käy ilmi, että, että esimerkiksi väkivaltaa ei tarvitse monen mielestä tarvitse pelätä. Hätätilanteessa kuitenkin poliisin, palokunnan tai ambulanssin paikalle saaminen saattaa kestää kauan, ja tämä voi olla todellinen turvallisuusuhka.</p><p><strong>Yhteisöt ovat maaseudun vahvuus &ndash; haasteena toimijoiden ikääntyminen</strong></p><p>Harvaan asutun alueen kuntien vahvuus on maaseutumaisuus, pieni yhteisö, jossa lähialueen asukkaat tunnetaan melko hyvin. Eri kylillä toimii aktiivisia kyläyhdistyksiä. Lisäksi on useita aktiivisia järjestöjä. Turvallisuuden taso koetaan yleisesti hyvänä. &nbsp;Pienten kuntien vahvuudeksi voi laskea myös sen, että kunta tavoittaa omilla toimillaan suuren osan väestöstä. Yhteistyötä seurojen ja järjestöjen kanssa on helppo tehdä kun toimijat tunnetaan. Päättäjät ovat myös helposti tavoitettavissa ja yhteydenotto kuntaan ei ole vaikeaa. Turvallisuussuunnittelua tehdään yhdessä.</p><p>Alueen vahvuutena on myös viihtyisä asuinympäristö ja väljä asutus. Yhä useampi asuu kuitenkin maaseudulla yksin. Haasteena alueellamme onkin vähenevä ja vanheneva väestö. Yksin asuvien ikääntyneiden henkilöiden suhteellinen osuus on kasvanut etenkin Kainuun ja Lapin pienissä kunnissa, mikä on yksi keskeinen syy turvallisuuden tunteen heikkenemiseen. Turvallisuuden tunnetta heikentävät harvaan asutulla maaseudulla myös seuraavat ilmiöt:</p><p>1. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuten maahanmuuton lisääntyminen ja palvelujen keskittyminen<br />2. Pitkät etäisyydet ja huonot liikenneyhteydet<br />3. Palvelujen keskittyminen ja turvallisuuspalvelujen vasteaikojen pidentyminen<br />4. Sosiaaliset ongelmat<br />5. Työttömyys<br />6. Väestön väheneminen, ystävät ja naapurit puuttuvat tai ovat kaukana<br />7. Huoli kotona selviytymisestä<br />8. Petotilanne</p><p>Väestön ikääntyminen näkyy muun muassa vaikeutena rekrytoida sopimuspalomiehiä ja niin, että naapurista ei välttämättä ole avuksi, koska hänkin on ikääntynyt.</p><p><strong>Poliisin tulo voi kestää</strong></p><p>Poliisin kykyä tulla paikalle hälytystehtävissä kuvataan toimintavalmiusajalla. Toimintavalmiusaika mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka, kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. Vuonna 2014 voimaan tulleen uudistuksen seurauksena paikallispoliisin henkilöstövahvuus kasvoi liikkuvan poliisin yhdistyttyä paikallispoliisiin. Poliisin mukaan tämä helpottaa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien hoitamista.</p><p>On kuitenkin niin, että poliisin toimintavalmiudessa erityisesti A- tehtävissä, mutta myös A- ja B-luokissa on poliisilaitosten kesken merkittäviä eroja. Myös viimeisimmän poliisibarometrin mukaan kansalaiset arvioivat, että poliisin tulo paikalle kestää pidempään kuin ennen, eritysesti kun verrataan aikaan ennen 2010-lukua. 2016 noin 21 prosenttia vastaajista arveli, että avun saamiseen menisi yli puoli tuntia.</p><p>Toisille tämä valitettavasti on arkipäivää. &nbsp;Poliisilaitoskohtaisten keskiarvojen alle hautautuu arjen todellisuus. Oulun poliisilaitoksen alueella poliisi on A-B -tehtävissä paikalla alle 30 minuutissa 82 prosentissa tapauksista ja tunnissa 96 prosentissa tapauksista. Kuitenkin Vaalassa, joka on oma kotikuntani, poliisi on paikalla alle puolessa tunnissa noin 30 prosentissa tapauksista ja alle tunnissa 60 prosentissa. Yli tunnin joutuu odottamaan yli kolmasosassa tapauksista. Vertailuna Espooseen lähes 90 prosenttia tavoitetaan alle 30 minuutissa ja alle tunnissa 98 prosenttia.</p><p>Toki harvaan asutulla alueella asuvat ihmiset ymmärtävät, että palvelu ei ole nurkan takana, mutta ongelman muodostaa se, että et voi olla varma, kestääkö poliisilla tulla paikalle alle puoli tuntia vai yli tunnin. Tämä johtuu siitä, että poliisipartion sen hetkinen sijainti vaikuttaa merkittävästi vasteaikaan.</p><p>Poliisibarometrin mukaan poliisin on nähty partioivan vastaajien lähiympäristössä aiempaa harvemmin. Lääninjakokohtaisessa tarkastelussa erot ovat suhteellisen suuria. Etelä-Suomessa noin 42 prosenttia vastaajista oli nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan päivittäin tai viikoittain. Osuus oli Itä-Suomessa 38 prosenttia, Länsi-Suomessa 30, Lapissa 24 ja Oulun läänissä 21.</p><p>Nämä molemmat seikat heikentävät turvallisuuden tunnetta. Ne voivat myös lisätä oman käden oikeuden käyttöä sekä rikollisuutta. Myös liikenneturvallisuus voi heikentyä, kun rattijuopot ja kaahailijat tietävät, että kiinnijäämisen mahdollisuus on pieni.</p><p>Resurssit eivät siis ole täysin kunnossa. Sillä, jos harvaan asutun maaseudun asukkaita palveltaisiin nykyistä paremmin, alueen kaupunkiseudut nilkuttaisivat vielä enemmän. Vaikka tilanne on tämä, niin kaikki rikokset ja avuntarve tulee tuoda poliisiin tietoon. Pahin tilanne on se, että eletään kuvitelmassa.</p><p>Maailma on muuttunut ja yhä enemmän kansalaiset käyvät keskustelua turvallisuudesta ja erityisesti turvallisuusuhkista myös netissä. &nbsp;On kannustettavaa, että sosiaalisessa mediassakin pidetään kollektiivisesti toisista huolta ilmoittamalla esimerkiksi asuinalueella liikkuvasta rötöstelijästä. Tapauksista tulisi kuitenkin ilmoittaa myös polisiille. Poliisi on osaltaan lisännyt myös läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa. On erittäin tärkeää, että poliisi tällä tavalla voi tavoittaa ihmiset harvaan asuttujen alueiden kunnissa.</p><p><strong>Rajaseuduilla on toimivaa yhteistyötä, jota entisestään tulee tiivistää</strong></p><p>Rajaseutujen harvaan asutuissa kunnissa viranomaisten välisellä yhteistyöllä on voitu tehostaa toimintaa ja toteuttaa lähimmän partion periaatetta kansalaisten parhaaksi. Yhteistyö on todettu alueellisesti (Kainuu - Koillismaa) toimivaksi. Yhteistoimintaa myös kehitetään käytännön tarpeiden ja kokemusten valossa konkreettisilla harjoituksilla ja toimenpiteillä. Aihepiiriin liittyen keskeisimpiä toimintoja ovat PTR-yhteistyö niillä lakisääteisten valvontatehtävien osa-alueilla joilla on risteävää toimivaltaa ja yhteispartio tuo lisäarvoa ja säästää viranomaisten resursseja.</p><p>Rajavartiolain 21 &sect; mahdollistaa rajavartioston partion osallistumisen myös poliisitehtävään. Tehtävä suoritetaan joko itsenäisesti välitöntä puuttumista edellyttävässä tilanteessa tai poliisin erillisestä pyynnöstä. &nbsp;Rajavartiostolla, ensihoitokeskuksella ja pelastusviranomaisilla on yhteistyötä muun muassa ensihoitoon, maastosta pelastamiseen ja varautumiseen (eri poikkeustilanteita) liittyvissä tehtävissä. Ensihoitotehtäviä tehdään muun muassa Kuhmon Vartiuksen alueella sopimuspohjaisesti, lähimmän partion periaatteella. Tehtävät käynnistyvät hätäkeskuksen tai pelastustoiminnan johtajan erillisestä pyynnöstä (rajavartioston partiot kytketty hätäkeskukseen vasteisiin).</p><p><strong>Pelastustoimen paikallinen palvelu tulee turvata</strong></p><p>Poliisibarometri (viimeisin 2016) kysyy kansalaisilta, mihin viranomaiseen he luottavat eniten. Kaikissa näissä poliisibarometreissä luotettavimmaksi on koettu pelastustoimi. Tänä vuonna julkistetussa barometrissa 99 prosenttia kansalaisista luotti pelastustoimeen erittäin tai melko paljon. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää (Pelastustoimen strategia 2025). Sopimuspalokunnat muodostavat pelastustoimen ensilähdön noin 90 prosentissa maan pinta-alasta. Suomessa on hyvin harva paloasemien verkosto, ja jos se vielä harvenee, koko maassa ei pystytä takaamaan pelastustoimen palveluja. Tällöin harvaan asutut alueet kärsivät.</p><p>On tärkeää pitää huolta kustannustehokkaasta tavasta huolehtia pelastustoimesta koko maassa. Tämä edellyttää sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä huolehtimista. &nbsp;Myös kunnat voivat tehdä osansa sen suhteen, että sopimuspalokuntiin saadaan uusia sopimuspalomiehiä tai naisia. Jos palokuntatoimintaa ei tunneta, eikä tietoa helposti saa, ei myöskään palokuntiin saada jäseniä. Jos asiaa korjataan, tilanne varmasti muuttuu. &nbsp;Kuntien tuleekin jatkossa huolehtia siitä, että myös kunnan nettisivulta löytyy tietoa siitä, miten sopimuspalokuntaan voi liittyä. Myös uusille kuntaan muuttajille voidaan asiasta antaa infoa.</p><p><strong>Äkillinen maahanmuutto &ndash; miten olemme varautuneet?</strong></p><p>Kun Suomea kohtasi äkillinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, se näkyi ensimmäisenä Pohjois- Suomessa. Oulun seudulla koettiin akuutti tarve hätämajoitustiloille. Uusia vastaanottokeskuksia perustettiin nopeaan tahtiin. Myös harvaan asutuille alueille perustettiin molempia. Vaalassakin ilmoitettiin tilat ELY-keskukselle. Vastaan tulivat kuitenkin myös poliisin rajalliset resurssit. Koska on linjattu, että vastaanottokeskuksiin ei mennä yhdellä partiolla vaan kahdella, oli käytännössä mahdotonta perustaa vastaanottokeskusta Vaalaan.</p><p>Jatkossa kannattaa todella pohtia oppeja, joita taannoin saimme tästä tilanteesta. Äkillinen lisääntynyt maahantulo tapahtuikin pohjoisesta. Tilannekuvan muodostaminen oli ehkä Etelä-Suomesta käsin hankalaa. Paikallinen väestö Oulussa reagoi perustamalla Facebook-ryhmän ja kävi Oulun linja-autoasemalla ottamassa vastaan ja vei heidät hätämajoitustiloihin. Ihmiset keräsivät kotoaan säkkeihin tavaraa, minäkin. Halu auttaa oli suuri, mutta selvästi näkyvissä oli viranomaistoiminnan alkuun lähdön kankeus. Oli onni, että kansalaisyhteiskunta pystyi reagoimaan nopeammin.</p><p>Myöhemmin Tornioon perustettu järjestämiskeskus puolestaan oli hyvä esimerkki toimivasta viranomaisyhteistyötä. Ainut toive tähän liittyen on, että se olisi tullut perustaa jo aiemmin. Jatkossa meidän on oltava valppaina ja myös kunnissa harjoiteltava vastaavia tilanteita. Poliisilla tulee myös olla tarvittavat resurssit. On selvää, että tällaiset yllättävät tilanteet voidaan hoitaa hyvällä varautumisella. Arjen turvallisuutta edistää myös kolmannen sektorin, seurakunnan ja viranomaisten välinen yhteistyö kotoutumisessa.</p><p><strong>Paukkuja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun</strong></p><p>Kylillä tehtävä turvallisuustyö ja naapuriapu lisäävät turvallisuuden tunnetta ja tuovat apua hätätilanteissa. Paikallista turvallisuussuunnittelua on tehty valtakunnallisesti vuodesta 1999 lähtien. Turvallisuussuunnitelmia laaditaan maakunnallisesti, useamman kunnan kattavina tai kuntakohtaisina. Suunnitelma kattaa rikosturvallisuuden lisäksi muun muassa palo-, ja liikenneturvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Suunnitelman avulla muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella. Turvallisuustyössä ovat mukana viranomaiset ja järjestöt sekä yhä useammin myös asukkaat. Turvallisuussuunnitelman hyväksyy pääsääntöisesti valtuusto ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti.</p><p>Turvallisuussuunnittelussa on kyse yhteistyöstä ja tiedolla johtamisesta. Vaalassa on yhdistetty hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi Arjen turvaa- konseptin mukaisesti. Työtä johdetaan yhteisessä hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä. Harvaan asutun alueen kuntajohtajana toivon, että maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ja työllistämisestä vastaavilla on aikaa ja resursseja osallistua paikalliseen hyvinvointi ja turvallisuustyöhön. Myös poliisin ja pelastustoimen kanssa tehtävä yhteistyö on olennaista.</p><p>Viime vuosien aikana on yhä enemmän ryhdytty laatimaan kylien turvallisuussuunnitelmia joko erillisiä tai osana kyläsuunnitelmaa. Kylän turvallisuussuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa oman kylän turvallisuusuhkat ja -ongelmat sekä suunnitella, mitä voidaan tehdä itsenäisesti turvallisuuden parantamiseksi ja mihin kunnan tulisi kiinnittää huomiota. Kylän turvallisuussuunnitelma ja -työ on tärkeä osa kunnan ja kylän välistä vuoropuhelua turvallisuusasioissa. Sen avulla kylillä asuvat kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin ja kunnan päättäjät tietoa kylien tilanteesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suositukset osaksi sisäisen turvallisuuden strategiaa</strong></p><p>Turvallisuutta harvassa 2014 -raportin lopussa esitetään seitsemän suositusta, joiden toimeenpanolla turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla voidaan lisätä. Suositukset ovat:</p><p>1. Viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen<br />2. Sopimuspalokuntien henkilöresurssien turvaaminen<br />3. Arjen turvaa kunnissa -toimintamallin käyttöönotto<br />4. Kylien turvallisuustyön lisääminen ja tukeminen<br />5. Sähkökatkoihin varautuminen<br />6. Asukkaiden omaehtoisen varautumisen vahvistaminen<br />7. Mittariston kehittäminen seurannan tueksi</p><p>Näihin suosituksiin voi yhtyä. Sisäinen turvallisuus ei ole vain viranomaisten yhteisponnistelua vaan se on myös meidän jokaisen henkilökohtainen vastuu. Jokainen voi itse arjen valinnoillaan vaikuttaa tietoturvaan, kodin turvallisuuteen, varautua häiriötilanteisiin ja tarjota naapuriapua. Mikään näistä ei kuitenkaan poista tarvetta viranomaisapuun kun siihen on tarve. Alueellinen tasavertaisuus ei aina valitettavasti toteudu tänä päivänä. Sisäisen turvallisuuden strategiassa nämä kysymykset on ratkaistava.</p><p>&nbsp;</p><p>-----------------------------------------------------------------</p><p>Laaja kirjoitus julkaistiin ensimmäisenä SPEK:in sivuilla. Oheinen puheenvuoro on käytetty myös SPEKin varautumisseminaarissa lokakuussa 2016 ja Sisäisen turvallisuuden strategiaa valmistelevassa alueellisessa työpajassa.</p><p>- See more at: <a href="http://www.spek.fi/news/Harva-alueiden-turvallisuuskysymykset-ratkaistava-sisaisen-turvallisuuden-strategiassa/27263/39833b24-d473-4416-87d9-a26d5f5f0f01#sthash.yx0Dzlx0.vgOEUwFx.dpuf" title="http://www.spek.fi/news/Harva-alueiden-turvallisuuskysymykset-ratkaistava-sisaisen-turvallisuuden-strategiassa/27263/39833b24-d473-4416-87d9-a26d5f5f0f01#sthash.yx0Dzlx0.vgOEUwFx.dpuf">http://www.spek.fi/news/Harva-alueiden-turvallisuuskysymykset-ratkaistav...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maalla turvallisuusongelmat ovat erilaisia kuin kaupungeissa. Maaseudun vahvuutena on yhteisöllisyys, mutta haasteita tuo ikääntyvä väestö ja viranomaisten etäisyys. Maaseudun turvallisuuden lisäämiseksi viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä tulisikin lisätä. Myös sopimuspalokuntien henkilöresurssit pitäisi turvata. Tarpeen on myös kylien turvallisuustyön lisääminen ja tukeminen sekä asukkaiden omaehtoisen varautumisen vahvistaminen, muistuttaa Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä.

Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu alkoi elokuussa 2016. Konkreettisia toimenpiteitä sisältävä strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa. Strategia pohjautuu toukokuussa 2016 eduskunnalle annettuun sisäisen turvallisuuden selontekoon. Sen vuoksi strategia toimenpiteineen valmistellaan kuntien, maakuntien, järjestöjen, elinkeinoelämän ja hallinnon eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Kaikki alueseminaarit on nyt pidetty. Strategian on tarkoitus ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi. Yhdessä tekeminen on sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmistelun ja toteuttamisen ydin.  Strategia ja siihen liittyvät toimenpiteet valmistuvat huhtikuun 2017 loppuun mennessä.

Maaseutumaisten ja harvaan asuttujen alueiden erityiskysymykset ja kuntatason näkökulma tulee huomioida strategian valmistelussa. Siinä on syytä huomioida muutamia näkökohtia.

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusongelmat ovat erilaisia kuin kasvukeskuksissa. Esimerkiksi rikosten määrä on usein varsin alhainen. Tästä syystä turvallisuus ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen liittyvät harvaan asutuilla alueilla usein hyvinvointiturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Tämän lisäksi turvallisuuspalvelujen saatavuuteen liittyvät kysymykset korostuvat. Myös kaupunkien sisällä on eroavaisuuksia turvallisuuteen liittyen.

Yhteisöllisyys tuo turvaa maaseudulla. Turvallisuus on myös vetovoimatekijä.

Tammikuussa 2014 julkaistussa Maaseutukatsauksessa on esitetty kansalaiskyselyn tuottamaa tietoa siitä, miten tyytyväisiä maaseudun asukkaat ovat palveluihin. Maaseutukatsauksen mukaan asukkaat olivat tyytymättömimpiä erikoisliikkeiden palveluihin sekä poliisin ja pelastustoimen palveluihin. Kyselyyn vastanneista 19 prosenttia oli käyttänyt turvallisuuspalveluja. Runsas kolmasosa vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä turvallisuuspalveluihin, ja vajaa kolmasosa melko tai erittäin tyytymättömiä.

Vastauksista käy ilmi, miten ristiriitainen turvallisuuden kokemus maaseudulla on, sillä vaikka joka kolmas on tyytymätön turvallisuuspalveluihin, niin maaseudulla asuvat kokevat turvallisuuden yhdeksi maaseudun vetovoimatekijäksi. Maaseutukatsauksen vastaajista 88 prosenttia piti maaseudulla asumista turvallisena. Vastauksista käy ilmi, että, että esimerkiksi väkivaltaa ei tarvitse monen mielestä tarvitse pelätä. Hätätilanteessa kuitenkin poliisin, palokunnan tai ambulanssin paikalle saaminen saattaa kestää kauan, ja tämä voi olla todellinen turvallisuusuhka.

Yhteisöt ovat maaseudun vahvuus – haasteena toimijoiden ikääntyminen

Harvaan asutun alueen kuntien vahvuus on maaseutumaisuus, pieni yhteisö, jossa lähialueen asukkaat tunnetaan melko hyvin. Eri kylillä toimii aktiivisia kyläyhdistyksiä. Lisäksi on useita aktiivisia järjestöjä. Turvallisuuden taso koetaan yleisesti hyvänä.  Pienten kuntien vahvuudeksi voi laskea myös sen, että kunta tavoittaa omilla toimillaan suuren osan väestöstä. Yhteistyötä seurojen ja järjestöjen kanssa on helppo tehdä kun toimijat tunnetaan. Päättäjät ovat myös helposti tavoitettavissa ja yhteydenotto kuntaan ei ole vaikeaa. Turvallisuussuunnittelua tehdään yhdessä.

Alueen vahvuutena on myös viihtyisä asuinympäristö ja väljä asutus. Yhä useampi asuu kuitenkin maaseudulla yksin. Haasteena alueellamme onkin vähenevä ja vanheneva väestö. Yksin asuvien ikääntyneiden henkilöiden suhteellinen osuus on kasvanut etenkin Kainuun ja Lapin pienissä kunnissa, mikä on yksi keskeinen syy turvallisuuden tunteen heikkenemiseen. Turvallisuuden tunnetta heikentävät harvaan asutulla maaseudulla myös seuraavat ilmiöt:

1. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuten maahanmuuton lisääntyminen ja palvelujen keskittyminen
2. Pitkät etäisyydet ja huonot liikenneyhteydet
3. Palvelujen keskittyminen ja turvallisuuspalvelujen vasteaikojen pidentyminen
4. Sosiaaliset ongelmat
5. Työttömyys
6. Väestön väheneminen, ystävät ja naapurit puuttuvat tai ovat kaukana
7. Huoli kotona selviytymisestä
8. Petotilanne

Väestön ikääntyminen näkyy muun muassa vaikeutena rekrytoida sopimuspalomiehiä ja niin, että naapurista ei välttämättä ole avuksi, koska hänkin on ikääntynyt.

Poliisin tulo voi kestää

Poliisin kykyä tulla paikalle hälytystehtävissä kuvataan toimintavalmiusajalla. Toimintavalmiusaika mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka, kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. Vuonna 2014 voimaan tulleen uudistuksen seurauksena paikallispoliisin henkilöstövahvuus kasvoi liikkuvan poliisin yhdistyttyä paikallispoliisiin. Poliisin mukaan tämä helpottaa muun muassa kiireellisten hälytystehtävien hoitamista.

On kuitenkin niin, että poliisin toimintavalmiudessa erityisesti A- tehtävissä, mutta myös A- ja B-luokissa on poliisilaitosten kesken merkittäviä eroja. Myös viimeisimmän poliisibarometrin mukaan kansalaiset arvioivat, että poliisin tulo paikalle kestää pidempään kuin ennen, eritysesti kun verrataan aikaan ennen 2010-lukua. 2016 noin 21 prosenttia vastaajista arveli, että avun saamiseen menisi yli puoli tuntia.

Toisille tämä valitettavasti on arkipäivää.  Poliisilaitoskohtaisten keskiarvojen alle hautautuu arjen todellisuus. Oulun poliisilaitoksen alueella poliisi on A-B -tehtävissä paikalla alle 30 minuutissa 82 prosentissa tapauksista ja tunnissa 96 prosentissa tapauksista. Kuitenkin Vaalassa, joka on oma kotikuntani, poliisi on paikalla alle puolessa tunnissa noin 30 prosentissa tapauksista ja alle tunnissa 60 prosentissa. Yli tunnin joutuu odottamaan yli kolmasosassa tapauksista. Vertailuna Espooseen lähes 90 prosenttia tavoitetaan alle 30 minuutissa ja alle tunnissa 98 prosenttia.

Toki harvaan asutulla alueella asuvat ihmiset ymmärtävät, että palvelu ei ole nurkan takana, mutta ongelman muodostaa se, että et voi olla varma, kestääkö poliisilla tulla paikalle alle puoli tuntia vai yli tunnin. Tämä johtuu siitä, että poliisipartion sen hetkinen sijainti vaikuttaa merkittävästi vasteaikaan.

Poliisibarometrin mukaan poliisin on nähty partioivan vastaajien lähiympäristössä aiempaa harvemmin. Lääninjakokohtaisessa tarkastelussa erot ovat suhteellisen suuria. Etelä-Suomessa noin 42 prosenttia vastaajista oli nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan päivittäin tai viikoittain. Osuus oli Itä-Suomessa 38 prosenttia, Länsi-Suomessa 30, Lapissa 24 ja Oulun läänissä 21.

Nämä molemmat seikat heikentävät turvallisuuden tunnetta. Ne voivat myös lisätä oman käden oikeuden käyttöä sekä rikollisuutta. Myös liikenneturvallisuus voi heikentyä, kun rattijuopot ja kaahailijat tietävät, että kiinnijäämisen mahdollisuus on pieni.

Resurssit eivät siis ole täysin kunnossa. Sillä, jos harvaan asutun maaseudun asukkaita palveltaisiin nykyistä paremmin, alueen kaupunkiseudut nilkuttaisivat vielä enemmän. Vaikka tilanne on tämä, niin kaikki rikokset ja avuntarve tulee tuoda poliisiin tietoon. Pahin tilanne on se, että eletään kuvitelmassa.

Maailma on muuttunut ja yhä enemmän kansalaiset käyvät keskustelua turvallisuudesta ja erityisesti turvallisuusuhkista myös netissä.  On kannustettavaa, että sosiaalisessa mediassakin pidetään kollektiivisesti toisista huolta ilmoittamalla esimerkiksi asuinalueella liikkuvasta rötöstelijästä. Tapauksista tulisi kuitenkin ilmoittaa myös polisiille. Poliisi on osaltaan lisännyt myös läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa. On erittäin tärkeää, että poliisi tällä tavalla voi tavoittaa ihmiset harvaan asuttujen alueiden kunnissa.

Rajaseuduilla on toimivaa yhteistyötä, jota entisestään tulee tiivistää

Rajaseutujen harvaan asutuissa kunnissa viranomaisten välisellä yhteistyöllä on voitu tehostaa toimintaa ja toteuttaa lähimmän partion periaatetta kansalaisten parhaaksi. Yhteistyö on todettu alueellisesti (Kainuu - Koillismaa) toimivaksi. Yhteistoimintaa myös kehitetään käytännön tarpeiden ja kokemusten valossa konkreettisilla harjoituksilla ja toimenpiteillä. Aihepiiriin liittyen keskeisimpiä toimintoja ovat PTR-yhteistyö niillä lakisääteisten valvontatehtävien osa-alueilla joilla on risteävää toimivaltaa ja yhteispartio tuo lisäarvoa ja säästää viranomaisten resursseja.

Rajavartiolain 21 § mahdollistaa rajavartioston partion osallistumisen myös poliisitehtävään. Tehtävä suoritetaan joko itsenäisesti välitöntä puuttumista edellyttävässä tilanteessa tai poliisin erillisestä pyynnöstä.  Rajavartiostolla, ensihoitokeskuksella ja pelastusviranomaisilla on yhteistyötä muun muassa ensihoitoon, maastosta pelastamiseen ja varautumiseen (eri poikkeustilanteita) liittyvissä tehtävissä. Ensihoitotehtäviä tehdään muun muassa Kuhmon Vartiuksen alueella sopimuspohjaisesti, lähimmän partion periaatteella. Tehtävät käynnistyvät hätäkeskuksen tai pelastustoiminnan johtajan erillisestä pyynnöstä (rajavartioston partiot kytketty hätäkeskukseen vasteisiin).

Pelastustoimen paikallinen palvelu tulee turvata

Poliisibarometri (viimeisin 2016) kysyy kansalaisilta, mihin viranomaiseen he luottavat eniten. Kaikissa näissä poliisibarometreissä luotettavimmaksi on koettu pelastustoimi. Tänä vuonna julkistetussa barometrissa 99 prosenttia kansalaisista luotti pelastustoimeen erittäin tai melko paljon. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää (Pelastustoimen strategia 2025). Sopimuspalokunnat muodostavat pelastustoimen ensilähdön noin 90 prosentissa maan pinta-alasta. Suomessa on hyvin harva paloasemien verkosto, ja jos se vielä harvenee, koko maassa ei pystytä takaamaan pelastustoimen palveluja. Tällöin harvaan asutut alueet kärsivät.

On tärkeää pitää huolta kustannustehokkaasta tavasta huolehtia pelastustoimesta koko maassa. Tämä edellyttää sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä huolehtimista.  Myös kunnat voivat tehdä osansa sen suhteen, että sopimuspalokuntiin saadaan uusia sopimuspalomiehiä tai naisia. Jos palokuntatoimintaa ei tunneta, eikä tietoa helposti saa, ei myöskään palokuntiin saada jäseniä. Jos asiaa korjataan, tilanne varmasti muuttuu.  Kuntien tuleekin jatkossa huolehtia siitä, että myös kunnan nettisivulta löytyy tietoa siitä, miten sopimuspalokuntaan voi liittyä. Myös uusille kuntaan muuttajille voidaan asiasta antaa infoa.

Äkillinen maahanmuutto – miten olemme varautuneet?

Kun Suomea kohtasi äkillinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, se näkyi ensimmäisenä Pohjois- Suomessa. Oulun seudulla koettiin akuutti tarve hätämajoitustiloille. Uusia vastaanottokeskuksia perustettiin nopeaan tahtiin. Myös harvaan asutuille alueille perustettiin molempia. Vaalassakin ilmoitettiin tilat ELY-keskukselle. Vastaan tulivat kuitenkin myös poliisin rajalliset resurssit. Koska on linjattu, että vastaanottokeskuksiin ei mennä yhdellä partiolla vaan kahdella, oli käytännössä mahdotonta perustaa vastaanottokeskusta Vaalaan.

Jatkossa kannattaa todella pohtia oppeja, joita taannoin saimme tästä tilanteesta. Äkillinen lisääntynyt maahantulo tapahtuikin pohjoisesta. Tilannekuvan muodostaminen oli ehkä Etelä-Suomesta käsin hankalaa. Paikallinen väestö Oulussa reagoi perustamalla Facebook-ryhmän ja kävi Oulun linja-autoasemalla ottamassa vastaan ja vei heidät hätämajoitustiloihin. Ihmiset keräsivät kotoaan säkkeihin tavaraa, minäkin. Halu auttaa oli suuri, mutta selvästi näkyvissä oli viranomaistoiminnan alkuun lähdön kankeus. Oli onni, että kansalaisyhteiskunta pystyi reagoimaan nopeammin.

Myöhemmin Tornioon perustettu järjestämiskeskus puolestaan oli hyvä esimerkki toimivasta viranomaisyhteistyötä. Ainut toive tähän liittyen on, että se olisi tullut perustaa jo aiemmin. Jatkossa meidän on oltava valppaina ja myös kunnissa harjoiteltava vastaavia tilanteita. Poliisilla tulee myös olla tarvittavat resurssit. On selvää, että tällaiset yllättävät tilanteet voidaan hoitaa hyvällä varautumisella. Arjen turvallisuutta edistää myös kolmannen sektorin, seurakunnan ja viranomaisten välinen yhteistyö kotoutumisessa.

Paukkuja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun

Kylillä tehtävä turvallisuustyö ja naapuriapu lisäävät turvallisuuden tunnetta ja tuovat apua hätätilanteissa. Paikallista turvallisuussuunnittelua on tehty valtakunnallisesti vuodesta 1999 lähtien. Turvallisuussuunnitelmia laaditaan maakunnallisesti, useamman kunnan kattavina tai kuntakohtaisina. Suunnitelma kattaa rikosturvallisuuden lisäksi muun muassa palo-, ja liikenneturvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Suunnitelman avulla muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella. Turvallisuustyössä ovat mukana viranomaiset ja järjestöt sekä yhä useammin myös asukkaat. Turvallisuussuunnitelman hyväksyy pääsääntöisesti valtuusto ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti.

Turvallisuussuunnittelussa on kyse yhteistyöstä ja tiedolla johtamisesta. Vaalassa on yhdistetty hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi Arjen turvaa- konseptin mukaisesti. Työtä johdetaan yhteisessä hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä. Harvaan asutun alueen kuntajohtajana toivon, että maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ja työllistämisestä vastaavilla on aikaa ja resursseja osallistua paikalliseen hyvinvointi ja turvallisuustyöhön. Myös poliisin ja pelastustoimen kanssa tehtävä yhteistyö on olennaista.

Viime vuosien aikana on yhä enemmän ryhdytty laatimaan kylien turvallisuussuunnitelmia joko erillisiä tai osana kyläsuunnitelmaa. Kylän turvallisuussuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa oman kylän turvallisuusuhkat ja -ongelmat sekä suunnitella, mitä voidaan tehdä itsenäisesti turvallisuuden parantamiseksi ja mihin kunnan tulisi kiinnittää huomiota. Kylän turvallisuussuunnitelma ja -työ on tärkeä osa kunnan ja kylän välistä vuoropuhelua turvallisuusasioissa. Sen avulla kylillä asuvat kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin ja kunnan päättäjät tietoa kylien tilanteesta.

 

Suositukset osaksi sisäisen turvallisuuden strategiaa

Turvallisuutta harvassa 2014 -raportin lopussa esitetään seitsemän suositusta, joiden toimeenpanolla turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla voidaan lisätä. Suositukset ovat:

1. Viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen
2. Sopimuspalokuntien henkilöresurssien turvaaminen
3. Arjen turvaa kunnissa -toimintamallin käyttöönotto
4. Kylien turvallisuustyön lisääminen ja tukeminen
5. Sähkökatkoihin varautuminen
6. Asukkaiden omaehtoisen varautumisen vahvistaminen
7. Mittariston kehittäminen seurannan tueksi

Näihin suosituksiin voi yhtyä. Sisäinen turvallisuus ei ole vain viranomaisten yhteisponnistelua vaan se on myös meidän jokaisen henkilökohtainen vastuu. Jokainen voi itse arjen valinnoillaan vaikuttaa tietoturvaan, kodin turvallisuuteen, varautua häiriötilanteisiin ja tarjota naapuriapua. Mikään näistä ei kuitenkaan poista tarvetta viranomaisapuun kun siihen on tarve. Alueellinen tasavertaisuus ei aina valitettavasti toteudu tänä päivänä. Sisäisen turvallisuuden strategiassa nämä kysymykset on ratkaistava.

 

-----------------------------------------------------------------

Laaja kirjoitus julkaistiin ensimmäisenä SPEK:in sivuilla. Oheinen puheenvuoro on käytetty myös SPEKin varautumisseminaarissa lokakuussa 2016 ja Sisäisen turvallisuuden strategiaa valmistelevassa alueellisessa työpajassa.

- See more at: http://www.spek.fi/news/Harva-alueiden-turvallisuuskysymykset-ratkaistava-sisaisen-turvallisuuden-strategiassa/27263/39833b24-d473-4416-87d9-a26d5f5f0f01#sthash.yx0Dzlx0.vgOEUwFx.dpuf

]]>
0 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228171-harva-alueiden-turvallisuusongelmat-ratkaistava-strategiassa#comments Kunnat Pelastustoimi Poliisin resurssipula Rajavartiolaitos Sisäinen turvallisuus Mon, 19 Dec 2016 16:07:11 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228171-harva-alueiden-turvallisuusongelmat-ratkaistava-strategiassa
Paatero ja Ahvenanmaa http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225000-paatero-ja-ahvenanmaa <p>Paatero otti kantaa Ahvenanmaan asioihin tavalla, jota on syytä kommentoida. Jo otsikointi osoittautuu tavalliseksi virkamiesjargoniksi, joka on kuin huonosta komiteamietinnöstä. Miten siis itse kirjoitus iskee? Ei kovin hyvin.&nbsp;</p><p>Mikähän mahtaisi olla sopiva aika puhua Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustuksesta jos ei nyt? Venäjä on juuri tuonut hyökkäysohjukset Kaliningradiin ja lisää epävakautta paitsi Itämeren alueella, myös muualla Euroopassa. Nyt Venäjä on ilmeisesti tuomassa huippumoderneja ohjusveneitä Itämerelle, kuten eilen kirjoitin. Ruotsi sai USA:lta äsken turvatakuut ja sijoittaa sotilaita Gotlantiin, jota on tähän asti pidetty Venäjän todennäköisempää kohteena. Saksa alkaa varustautua sotilaallisesti. Itämerellä siis lyövät melkoiset laineet. &nbsp; &nbsp;</p><p>Kannattaa Paateronkin muistaa vihreiden miesten osalta, että he tulivat Krimilläkin alueelle tunneissa, aseistettuina ja ottivat välittömästi haltuunsa strategiset alueet. Venäjä toteutti Krimin osalta haltuunoton erittäin nopeasti eikä valmisteluja alueella juuri tehty. On siten turhaa odotella siviilipukuisten venäläisten miesten tuloa ja heidän ehkä touhuilevan alueella joitakin aikoja ennen iskua suomalaisviranomaisten tarkkailun alla. Eiköhän se fakta ole, että sotilaalliset toimet tehdään nopeasti, yllättäen ja alkuvalmistelut visusti salassa, jopa toisessa maassa. Kun isku tulee, sitä ei ehditä huomaamaan ennen kuin on myöhäistä. On suomalaista toiveajattelua luulla, että jossain Ahvenanmaalla poliisi, rajavartiosto tai siviilit ehtivät huomata, saati puuttua mahdolliseen atakkiin. Sotilastoimet siis eroavat ratkaisevasti sisäisen turvallisuuden metodeista.&nbsp;</p><p>On sääli, että Suomessa on tehty Ahvenanmaan osalta periaatepäätös olla puuttumatta alueen turvallisuuteen sotilaallisesti ennakoivalla tavalla ja täällä jäädään mieluummin odottelemaan jotain tapahtuvaksi. Ennakkoon valmistautuminen todennäköisesti säästäisi suomalaisten osalta ihmishenkiä. Ahvenanmaalaisilta ei puolustusasioissa paljon kysellä, jos tositilanne tulee. Heillä on oikeus kitistä, mutta päätökset kuuluvat muille. Ja kitinää näyttää kuuluvankin. &nbsp;&nbsp;</p><p>Ja mitä tulee demilitarisointiin, on melko turhaa puhua sen sopeutumisesta. Ei ole sopeutuvaa demilitarisointia. Alue joko on demilitarisoitu tai ei. Koko historiansa aikana Ahvenanmaalla on kriisiaikoina ollut jonkun maan sotavoimat tai jopa useamman maan joukkoja. Demilitarisointi ei siten ole toiminut kriisiaikoina.&nbsp;</p><p>Paateron blogikirjoituksen kanssa tein alokasmaisen virheen kommentoidessani sitä suoraan, huomaamatta, että blogille on pääsy hyvään vanhaan virkamiestapaan vain joojoo-miehillä. Yleensä en kirjoita blogeihin, &nbsp;joihin on ennakkosensuuri. No, joka ei tee virheitä, ei yleensä tee mitään. &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paatero otti kantaa Ahvenanmaan asioihin tavalla, jota on syytä kommentoida. Jo otsikointi osoittautuu tavalliseksi virkamiesjargoniksi, joka on kuin huonosta komiteamietinnöstä. Miten siis itse kirjoitus iskee? Ei kovin hyvin. 

Mikähän mahtaisi olla sopiva aika puhua Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustuksesta jos ei nyt? Venäjä on juuri tuonut hyökkäysohjukset Kaliningradiin ja lisää epävakautta paitsi Itämeren alueella, myös muualla Euroopassa. Nyt Venäjä on ilmeisesti tuomassa huippumoderneja ohjusveneitä Itämerelle, kuten eilen kirjoitin. Ruotsi sai USA:lta äsken turvatakuut ja sijoittaa sotilaita Gotlantiin, jota on tähän asti pidetty Venäjän todennäköisempää kohteena. Saksa alkaa varustautua sotilaallisesti. Itämerellä siis lyövät melkoiset laineet.    

Kannattaa Paateronkin muistaa vihreiden miesten osalta, että he tulivat Krimilläkin alueelle tunneissa, aseistettuina ja ottivat välittömästi haltuunsa strategiset alueet. Venäjä toteutti Krimin osalta haltuunoton erittäin nopeasti eikä valmisteluja alueella juuri tehty. On siten turhaa odotella siviilipukuisten venäläisten miesten tuloa ja heidän ehkä touhuilevan alueella joitakin aikoja ennen iskua suomalaisviranomaisten tarkkailun alla. Eiköhän se fakta ole, että sotilaalliset toimet tehdään nopeasti, yllättäen ja alkuvalmistelut visusti salassa, jopa toisessa maassa. Kun isku tulee, sitä ei ehditä huomaamaan ennen kuin on myöhäistä. On suomalaista toiveajattelua luulla, että jossain Ahvenanmaalla poliisi, rajavartiosto tai siviilit ehtivät huomata, saati puuttua mahdolliseen atakkiin. Sotilastoimet siis eroavat ratkaisevasti sisäisen turvallisuuden metodeista. 

On sääli, että Suomessa on tehty Ahvenanmaan osalta periaatepäätös olla puuttumatta alueen turvallisuuteen sotilaallisesti ennakoivalla tavalla ja täällä jäädään mieluummin odottelemaan jotain tapahtuvaksi. Ennakkoon valmistautuminen todennäköisesti säästäisi suomalaisten osalta ihmishenkiä. Ahvenanmaalaisilta ei puolustusasioissa paljon kysellä, jos tositilanne tulee. Heillä on oikeus kitistä, mutta päätökset kuuluvat muille. Ja kitinää näyttää kuuluvankin.   

Ja mitä tulee demilitarisointiin, on melko turhaa puhua sen sopeutumisesta. Ei ole sopeutuvaa demilitarisointia. Alue joko on demilitarisoitu tai ei. Koko historiansa aikana Ahvenanmaalla on kriisiaikoina ollut jonkun maan sotavoimat tai jopa useamman maan joukkoja. Demilitarisointi ei siten ole toiminut kriisiaikoina. 

Paateron blogikirjoituksen kanssa tein alokasmaisen virheen kommentoidessani sitä suoraan, huomaamatta, että blogille on pääsy hyvään vanhaan virkamiestapaan vain joojoo-miehillä. Yleensä en kirjoita blogeihin,  joihin on ennakkosensuuri. No, joka ei tee virheitä, ei yleensä tee mitään.     

]]>
21 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225000-paatero-ja-ahvenanmaa#comments Ahvenanmaa Sisäinen turvallisuus Turpo Ulkoturvallisuus Tue, 25 Oct 2016 15:51:48 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225000-paatero-ja-ahvenanmaa
Ahvenanmaalaisten turvallisuus taattava kaikkina aikoina http://mikkopaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224976-ahvenanmaalaisten-turvallisuus-taattava-kaikkina-aikoina <p>Viime aikoina on käyty minulle ainakin hämmentävääkin keskuskelua Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja sen purkamistarpeesta.&nbsp;Pidän periaatteessa hyvänä, että tänä päivänä keskutelua voidaan käydä tämänkinlaisesta asiasta vaikka ajoitus ei minusta ole ollut kovin onnistunut. Demilitarisointi&nbsp;sai alkunta Oolannnin sodasta vuosina 1854-56 ja demilitarisointi vahvistettiin Kansainliiton toimesta 1920 luvun alussa. Kaikenlaista on tapahtunut tämän jälkeen ja demilitarisointi on tarpeen mukaan niihin toimiin sopeutunut.</p><p>Sotilaita Ahvenanmaalla ei saa normaalitilanteessa&nbsp;olla kuin tilapäisesti ja tarkkaan määritellyllä tavalla.</p><p>Suomella on luonnollisesti velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata samalla tavalla kuin muutakin Suomea kun syy siihen ilmenee. Tähän tietenkin on olemassa tarkat ja toimivat suunnitelmat.</p><p>Haluan tuoda tähän keskusteluun sisäisen turvallisuuden näkökulman. Tosiasia nimittäin on, että todennäköistä ei ole, että jokin sota alkaisi ilman ennakkotoimia, jolla muokattaisiin kohdetta otolliseksi vaikka hyökkäystoimille. Tällaisia toimia voisi olla mm. erilaiset kybertoimenpiteet, energian saantiin vaikuttaminen ja erilaiset hybridivaikuttamiset sekä puhtaat rikolliset muutkin toimet.&nbsp;Tähän kategoriaan kuuluu ns vihreitten miesten käyttö. Sillä tarkoitetaan sotilaitten tuloa siviileiksi verhoutuneita ennakkotehtäviin.</p><p>Minua on huolestuttanut se, että puhutaan vain sotilaallisista toimista, kun ns. harmaa alue sotilaallisten ja ns kovan sisäisen turvallisuuden välissä on voimakkaasti kasvanut. Edellä maimitsemani asiat kuuluvat tälle alueelle ja silloin ensikohtaamiset ja vastatoimet kuuluvat rajavartiolaitokselle ja poliisille-ei sotilaille. Tähän vaiheeseen olisi minusta syytä kiinnittää selvästui enemmän huomiota kuin on tehty, ei vain Ahvenanmaata ajatellen, vaan muutenkin.</p><p>On huomattava, että sotilaitakin saa sijoittaa normaaliaikanakin tilapäisesti Ahvenanmaalle, jos se on tarpeen &quot;järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi&quot;. Silloin luonnollisesti&nbsp;siviilien alaisuudessa toimien.</p><p>Meillä on Ahvenanmaalla rajavartiolaitoksen yksikkö sekä valtakunnan poliisien edistajia keskusrikospoliisista ja suojelupoliisista. Henkilömääriä ei ole määritelty. Paikallispoliisitoiminta hoidetaan Ahvenanmaan omin toimin ja rahoituksin. Valtakunnasta on annettava poliisin toimesta virka-apua, jos Ahvenanmaa sitä pyytää. Jos siis kyse olisi tilapäisestä järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämisasiasta, &nbsp;voitaisiin tähän toimintaan pyytää virka-apua puolustusvoimilta.</p><p>Minusta hedelmällisempää kuin demilitarisointikeskustelu, olisi keskustelu tämän kokonaisuuden mahdollisesta tehostamisesta ja varautumissunnitelmista. Tähän kuvittelisi olevan halukkuutta kaikilla osapuolilla ja jossa luonnollisesti tulisi olla mukana myös ainakin jossakin vaiheessa Ruotsin edustajat.</p><p>&nbsp;</p> Viime aikoina on käyty minulle ainakin hämmentävääkin keskuskelua Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja sen purkamistarpeesta. Pidän periaatteessa hyvänä, että tänä päivänä keskutelua voidaan käydä tämänkinlaisesta asiasta vaikka ajoitus ei minusta ole ollut kovin onnistunut. Demilitarisointi sai alkunta Oolannnin sodasta vuosina 1854-56 ja demilitarisointi vahvistettiin Kansainliiton toimesta 1920 luvun alussa. Kaikenlaista on tapahtunut tämän jälkeen ja demilitarisointi on tarpeen mukaan niihin toimiin sopeutunut.

Sotilaita Ahvenanmaalla ei saa normaalitilanteessa olla kuin tilapäisesti ja tarkkaan määritellyllä tavalla.

Suomella on luonnollisesti velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata samalla tavalla kuin muutakin Suomea kun syy siihen ilmenee. Tähän tietenkin on olemassa tarkat ja toimivat suunnitelmat.

Haluan tuoda tähän keskusteluun sisäisen turvallisuuden näkökulman. Tosiasia nimittäin on, että todennäköistä ei ole, että jokin sota alkaisi ilman ennakkotoimia, jolla muokattaisiin kohdetta otolliseksi vaikka hyökkäystoimille. Tällaisia toimia voisi olla mm. erilaiset kybertoimenpiteet, energian saantiin vaikuttaminen ja erilaiset hybridivaikuttamiset sekä puhtaat rikolliset muutkin toimet. Tähän kategoriaan kuuluu ns vihreitten miesten käyttö. Sillä tarkoitetaan sotilaitten tuloa siviileiksi verhoutuneita ennakkotehtäviin.

Minua on huolestuttanut se, että puhutaan vain sotilaallisista toimista, kun ns. harmaa alue sotilaallisten ja ns kovan sisäisen turvallisuuden välissä on voimakkaasti kasvanut. Edellä maimitsemani asiat kuuluvat tälle alueelle ja silloin ensikohtaamiset ja vastatoimet kuuluvat rajavartiolaitokselle ja poliisille-ei sotilaille. Tähän vaiheeseen olisi minusta syytä kiinnittää selvästui enemmän huomiota kuin on tehty, ei vain Ahvenanmaata ajatellen, vaan muutenkin.

On huomattava, että sotilaitakin saa sijoittaa normaaliaikanakin tilapäisesti Ahvenanmaalle, jos se on tarpeen "järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi". Silloin luonnollisesti siviilien alaisuudessa toimien.

Meillä on Ahvenanmaalla rajavartiolaitoksen yksikkö sekä valtakunnan poliisien edistajia keskusrikospoliisista ja suojelupoliisista. Henkilömääriä ei ole määritelty. Paikallispoliisitoiminta hoidetaan Ahvenanmaan omin toimin ja rahoituksin. Valtakunnasta on annettava poliisin toimesta virka-apua, jos Ahvenanmaa sitä pyytää. Jos siis kyse olisi tilapäisestä järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämisasiasta,  voitaisiin tähän toimintaan pyytää virka-apua puolustusvoimilta.

Minusta hedelmällisempää kuin demilitarisointikeskustelu, olisi keskustelu tämän kokonaisuuden mahdollisesta tehostamisesta ja varautumissunnitelmista. Tähän kuvittelisi olevan halukkuutta kaikilla osapuolilla ja jossa luonnollisesti tulisi olla mukana myös ainakin jossakin vaiheessa Ruotsin edustajat.

 

]]>
0 http://mikkopaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224976-ahvenanmaalaisten-turvallisuus-taattava-kaikkina-aikoina#comments Kotimaa Harmaa alue ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä Sisäinen turvallisuus Turpo Vihreät miehet Tue, 25 Oct 2016 10:03:50 +0000 Mikko Paatero http://mikkopaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224976-ahvenanmaalaisten-turvallisuus-taattava-kaikkina-aikoina
Verkkovalvonta voi ennustaa henkilön haitallisen käyttäytymisen http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224953-verkkovalvonta-voi-ennustaa-henkilon-haitallisen-kayttaytymisen <p>Tiedustelupalvelu kykenee toimimaan internetin ansiosta hyvin myös etäämmältä ja tarkkailukansion tarkkailtava muodostaa itse.<br /><br /><strong>Ihmisten on todella vaikeaa salata mitään internetiltä</strong><br /><br />Mikä tieto jää salaiseksi internetin käyttäjältä lienee se kiinnostavin tieto tiedustelupalveluille, kun kyseessä on merkittävä henkilö. Mikä tieto sitten jää internetin ulkopuolelle vai jääkö lopulta juuri mitään tyypilliseltä internetin käyttäjältä?<br /><br /><strong>Henkilön käyttäytyminen jää silti osittain arvoitukseksi</strong><br /><br />Tietenkin yksittäiset mielipiteet on monilla netin käyttäjillä vaikea arvata, vaikka henkilö olisi laajassa verkkotarkkailussa.&nbsp;Potentiaalisesti haitallisen käyttäytymisen voi verkkovalvonta selvittää henkilön selaustavoista jopa ilman henkilön omia julkaisuja.<br /><br /><strong>Lopuksi karu totuus&nbsp;</strong><br /><br />Länsimaissa ja monissa muissakin valtioissa kansalaiset ovat kasvaneet osaksi internettiä ja siitä poisoppinen ei ole enää helppoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiedustelupalvelu kykenee toimimaan internetin ansiosta hyvin myös etäämmältä ja tarkkailukansion tarkkailtava muodostaa itse.

Ihmisten on todella vaikeaa salata mitään internetiltä

Mikä tieto jää salaiseksi internetin käyttäjältä lienee se kiinnostavin tieto tiedustelupalveluille, kun kyseessä on merkittävä henkilö. Mikä tieto sitten jää internetin ulkopuolelle vai jääkö lopulta juuri mitään tyypilliseltä internetin käyttäjältä?

Henkilön käyttäytyminen jää silti osittain arvoitukseksi

Tietenkin yksittäiset mielipiteet on monilla netin käyttäjillä vaikea arvata, vaikka henkilö olisi laajassa verkkotarkkailussa. Potentiaalisesti haitallisen käyttäytymisen voi verkkovalvonta selvittää henkilön selaustavoista jopa ilman henkilön omia julkaisuja.

Lopuksi karu totuus 

Länsimaissa ja monissa muissakin valtioissa kansalaiset ovat kasvaneet osaksi internettiä ja siitä poisoppinen ei ole enää helppoa.

]]>
4 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224953-verkkovalvonta-voi-ennustaa-henkilon-haitallisen-kayttaytymisen#comments Sisäinen turvallisuus Terrorismi Verkkovalvonta Mon, 24 Oct 2016 19:29:41 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224953-verkkovalvonta-voi-ennustaa-henkilon-haitallisen-kayttaytymisen
Suurmoskeija Hanasaaressa kuolinisku alueelle? http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224244-suurmoskeija-hanasaaressa-kuolinisku-alueelle <p>Suurmoskeija-monitoimikeskuksen tonttivarauksesta tehdään pian päätös Helsingin kaupunginhallituksessa. Tiedetäänkö kaupunginhallituksessa, että Itävallassa salafistimaista tuleva rahoitus on kielletty kokemuksiin perustuen? Alunperin rahoituksen piti tulla Bahrainista, mutta kun tästä ei tykätty, puuhanainen Pia Jardi sanoo sen nyt tulevan vain Bahrainin organisoimana usealta taholta. Mitähän nämä tahot mahtavat olla? Ei tule mieleen montakaan sellaista vaurasta muslimimaata, joissa vallitsisi ihmisoikeuksia kunnioittava islamin tulkinta. Pia Jardi vakuuttaa, että rahoittajien islam pidetään visusti moskeijan toiminnan ulkopuolella.<br /><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-suur-moskeijahanke-etenemassa-paatoksentekoon-rahoitus-jarjestyy-varmasti/6107710" title="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-suur-moskeijahanke-etenemassa-paatoksentekoon-rahoitus-jarjestyy-varmasti/6107710">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-suur-moskeijahanke...</a></p><p>Kaikkea voi toki lupailla, mutta miten asia käytännössä varmistetaan? Asia voidaan varmistaa ainoastaan lainsäädännöllä. Vielä tässä vaiheessa, kun muslimiväestön määrä on suhteellisen pieni on helppoa säätää islamia sääteleviä lakeja. Meillä on varmasti myös kristillistä valtionuskontoamme säätelevää lainsäädäntöä. Otetaan Itävalta osittain malliksi. Itävallan lain mukaan islamilaisten järjestöjen tulee suhtautua &quot;myönteisesti Itävallan valtioon ja yhteiskuntaan&quot;:</p><p>Myönteinen suhtautuminen valtioon voisi&nbsp;sisältää valtion ja samalla koko Euroopan keskeisten arvojen; ihmisarvojen kunnioittamisen. Tähän sisältyisi vaatimus tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten tasavertaisten oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun kunnioittamisesta. Moskeijoissa ei tällöin saisi saarnata sukupuolten erilaisesta kohtelusta. Ihmettelen, jos myös vihervasemmisto ei pidä tällaista tärkeänä. Sukupuolten väliseen tasaveroisuuteen siirtyminen lienee kyllä islaminuskoisille hankalaa, sillä 86 % maailman muslimeista tulkitsee islamia siten esimerkiksi, että vaimo on miehensä käskyvallan alainen (Pew Research Center, kts. kuva).</p><p>Miten moskeijan myös pienille lapsille&nbsp;syöttämiä oppeja sitten valvotaan? Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh on asiasta huolissaan: &quot;Pienen lapsen aivot imevät tietoa kuin sieni ja hän voi toteuttaa oppeja tulevaisuudessa, Salehzadeh sanoo.&quot; &quot;Siellä, missä opetetaan vähiten islamia on myös vähiten jihadisteja, hän lisää.&quot; <a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/337583-tutkija-vastustaa-suurmoskeijaa-missa-opetetaan-vahiten-islamia-on-myos-vahiten" title="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/337583-tutkija-vastustaa-suurmoskeijaa-missa-opetetaan-vahiten-islamia-on-myos-vahiten">http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/337583-tutkija-vastustaa-suurmo...</a><br /><br />Lontoon suurimpien moskeijoiden salakuvauksissa on paljastunut pahimmanlaatuista vihapuhetta, mitä kuvitella saattaa. Hesari uutisoi, että Tanskan TV2 on puolestaan esittänyt dokumenttisarjaa, jossa esitellään vastaavanlaista materiaalia. Esimerkiksi lapsillekin opetetaan kivitysrangaistusten ja ruoskinnan asianmukaisuutta ja äideille lastensa pahoinpitelyä. Julkisuudessa nämä hengenmiehet näyttelevät aivan toisenlaista roolia. Ruotsissa SVT on tehnyt samankaltaisia paljastuksia.<br /><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457075698341" title="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457075698341">http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457075698341</a></p><p>Lainsäädäntö on hampaaton ilman valvontaa. Asennetaanko moskeijaan jatkuva videovalvonta? Vai ovatko kaikki tilaisuudet avoimia ulkopuolisille, kuten kristityilläkin? Eivät taida olla ja ihmettelenkin, että miksi, kun kyseessä on kuitenkin laajentumishakuinen uskonto, kuten kristinuskokin on.</p><p>Jos moskeijassa saarnattavaa sanomaa&nbsp;ei kyetä käytännössä valvomaan, niin ainakin silloin tulee kieltää Itävallan tavoin suora ulkomainen rahoitus muslimijärjestöille ja moskeijoille. Samalla kirjatkaamme lakiin, kuten Itävallassakin, että Suomen lait ovat aina uskonnon sääntöjen yläpuolella. Tällöin poikien ympärileikkaukset muuttuisivat kielletyiksi ja halal-teurastustenkin kiellolle, sekä halal-lihan maahantuonnille&nbsp;tulisi selkeät perusteet. Vähentäisimme samalla merkittävästi yksinkertaisilla lainsäädöksillä Suomen houkuttelevuutta kansainvaelluksen kohdemaana. <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433040478161" title="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433040478161">http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433040478161</a></p><p>Uskonnon- ja siihen liittyvät ajattelun-, sanan- ja kokoontumisvapaudet&nbsp;ovat kuitenkin keskeisiä ihmisoikeuksia. Nämä tosin&nbsp;eivät toteudu lainkaan tai toteutuvat huonosti islamilaisissa maissa, mutta me emme näistä arvoista toivottavasti tingi.&nbsp;Viime aikoina tilanne tosin on eurooppalaisen alkuperäisväestön osalta vaikuttanut uhkaavalta. Uskonnonvapauteen kuuluu, että saa lähtökohtaisesti rakentaa omalla rahoituksellaan palvontarakennuksen. Sisäinen turvallisuus menee kuitenkin tämän oikeuden edelle. Riskit on ehkäistävä, koska kehityskulun suuntaa on vaikea muuttaa jälkikäteen.</p><p>Itselleni tuskallisinta suurmoskeijan rakentamisessa on kuitenkin suunniteltu sijainti. Upean merenrantatontin luovuttaminen suurmoskeijalle on todennäköisesti kuolinisku alakulturellille alueelle. Upea merenrantatontti, joka tarjoaa&nbsp;ainutlaatuisen vinkkelinsä keskustan suuntaan on hyödynnettävä alakulttuuria ja turisteja varten. Alue kun on jo valmiiksi muovautunut siihen suuntaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>Miltä tuntuvat konservatiivisen uskonnon temppeli ja massiiviset monitoimitilat sen palvojille muusta väestöstä eriytettyine harrastus- ja koulutustiloineen näin keskeisellä paikalla Helsinkiä? Kun vieläpä rauhanomaisen valtauskonnon edustajilla ei vastaavanlaista rakennelmaa ole?&nbsp;&nbsp;</p><p>Hankkeella halutaan eriyttää muslimeja harrastus- ja koulutusmahdollisuuksineen kantaväestöstä. Ainakin erillinen uimahalli ja päiväkoti sisältyvät kompleksiin. Täytyisi ymmärtää, että tästä kärsivät ennen kaikkea muslimitytöt. Massiivisuudellaan vakuuttava&nbsp;islam-keskus edesauttaa muslimityttöjen sukupuolirooliinsa painostamista käyttäytymisen rajoitteineen.&nbsp;</p><p>Hirmuhallitsijat ovat aina rakennuttaneet mahdollisimman massiivisia rakennelmia korostaakseen valtaansa. Miten paljon vakuuttavammalta Mohammedin säännöt kuulostavat massiivisesta, hienosta suurmoskeijasta saarnattuina, kuin pienimuotoisemmissa tiloissa? Ja vakuuttavuutta tukee se, että suomalaiset antavat hienon merenrantatontin keskeiseltä paikalta tämän sanoman julistamiselle käyttöön jonkinlaista korvausta vastaan. Edes suurkirkko ei&nbsp;paistattele niin lähellä merenrantaa.</p><p>Vedotkaa päättäjiin, että Helsinki käyttää Hanasaaren upean tontin yleishyödylliseen kulttuuri- ja turismikäyttöön!&nbsp;Pahinta, jos minareeteista aiotaan vielä jonakin päivänä sallia islamilaisen väestön&nbsp;määrän ja paineen kasvaessa uskontunnustusten huutaminen. Näinhän jo esimerkiksi Ruotsin Fittjassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurmoskeija-monitoimikeskuksen tonttivarauksesta tehdään pian päätös Helsingin kaupunginhallituksessa. Tiedetäänkö kaupunginhallituksessa, että Itävallassa salafistimaista tuleva rahoitus on kielletty kokemuksiin perustuen? Alunperin rahoituksen piti tulla Bahrainista, mutta kun tästä ei tykätty, puuhanainen Pia Jardi sanoo sen nyt tulevan vain Bahrainin organisoimana usealta taholta. Mitähän nämä tahot mahtavat olla? Ei tule mieleen montakaan sellaista vaurasta muslimimaata, joissa vallitsisi ihmisoikeuksia kunnioittava islamin tulkinta. Pia Jardi vakuuttaa, että rahoittajien islam pidetään visusti moskeijan toiminnan ulkopuolella.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-suur-moskeijahanke-etenemassa-paatoksentekoon-rahoitus-jarjestyy-varmasti/6107710

Kaikkea voi toki lupailla, mutta miten asia käytännössä varmistetaan? Asia voidaan varmistaa ainoastaan lainsäädännöllä. Vielä tässä vaiheessa, kun muslimiväestön määrä on suhteellisen pieni on helppoa säätää islamia sääteleviä lakeja. Meillä on varmasti myös kristillistä valtionuskontoamme säätelevää lainsäädäntöä. Otetaan Itävalta osittain malliksi. Itävallan lain mukaan islamilaisten järjestöjen tulee suhtautua "myönteisesti Itävallan valtioon ja yhteiskuntaan":

Myönteinen suhtautuminen valtioon voisi sisältää valtion ja samalla koko Euroopan keskeisten arvojen; ihmisarvojen kunnioittamisen. Tähän sisältyisi vaatimus tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten tasavertaisten oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun kunnioittamisesta. Moskeijoissa ei tällöin saisi saarnata sukupuolten erilaisesta kohtelusta. Ihmettelen, jos myös vihervasemmisto ei pidä tällaista tärkeänä. Sukupuolten väliseen tasaveroisuuteen siirtyminen lienee kyllä islaminuskoisille hankalaa, sillä 86 % maailman muslimeista tulkitsee islamia siten esimerkiksi, että vaimo on miehensä käskyvallan alainen (Pew Research Center, kts. kuva).

Miten moskeijan myös pienille lapsille syöttämiä oppeja sitten valvotaan? Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh on asiasta huolissaan: "Pienen lapsen aivot imevät tietoa kuin sieni ja hän voi toteuttaa oppeja tulevaisuudessa, Salehzadeh sanoo." "Siellä, missä opetetaan vähiten islamia on myös vähiten jihadisteja, hän lisää." http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/337583-tutkija-vastustaa-suurmoskeijaa-missa-opetetaan-vahiten-islamia-on-myos-vahiten

Lontoon suurimpien moskeijoiden salakuvauksissa on paljastunut pahimmanlaatuista vihapuhetta, mitä kuvitella saattaa. Hesari uutisoi, että Tanskan TV2 on puolestaan esittänyt dokumenttisarjaa, jossa esitellään vastaavanlaista materiaalia. Esimerkiksi lapsillekin opetetaan kivitysrangaistusten ja ruoskinnan asianmukaisuutta ja äideille lastensa pahoinpitelyä. Julkisuudessa nämä hengenmiehet näyttelevät aivan toisenlaista roolia. Ruotsissa SVT on tehnyt samankaltaisia paljastuksia.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457075698341

Lainsäädäntö on hampaaton ilman valvontaa. Asennetaanko moskeijaan jatkuva videovalvonta? Vai ovatko kaikki tilaisuudet avoimia ulkopuolisille, kuten kristityilläkin? Eivät taida olla ja ihmettelenkin, että miksi, kun kyseessä on kuitenkin laajentumishakuinen uskonto, kuten kristinuskokin on.

Jos moskeijassa saarnattavaa sanomaa ei kyetä käytännössä valvomaan, niin ainakin silloin tulee kieltää Itävallan tavoin suora ulkomainen rahoitus muslimijärjestöille ja moskeijoille. Samalla kirjatkaamme lakiin, kuten Itävallassakin, että Suomen lait ovat aina uskonnon sääntöjen yläpuolella. Tällöin poikien ympärileikkaukset muuttuisivat kielletyiksi ja halal-teurastustenkin kiellolle, sekä halal-lihan maahantuonnille tulisi selkeät perusteet. Vähentäisimme samalla merkittävästi yksinkertaisilla lainsäädöksillä Suomen houkuttelevuutta kansainvaelluksen kohdemaana. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433040478161

Uskonnon- ja siihen liittyvät ajattelun-, sanan- ja kokoontumisvapaudet ovat kuitenkin keskeisiä ihmisoikeuksia. Nämä tosin eivät toteudu lainkaan tai toteutuvat huonosti islamilaisissa maissa, mutta me emme näistä arvoista toivottavasti tingi. Viime aikoina tilanne tosin on eurooppalaisen alkuperäisväestön osalta vaikuttanut uhkaavalta. Uskonnonvapauteen kuuluu, että saa lähtökohtaisesti rakentaa omalla rahoituksellaan palvontarakennuksen. Sisäinen turvallisuus menee kuitenkin tämän oikeuden edelle. Riskit on ehkäistävä, koska kehityskulun suuntaa on vaikea muuttaa jälkikäteen.

Itselleni tuskallisinta suurmoskeijan rakentamisessa on kuitenkin suunniteltu sijainti. Upean merenrantatontin luovuttaminen suurmoskeijalle on todennäköisesti kuolinisku alakulturellille alueelle. Upea merenrantatontti, joka tarjoaa ainutlaatuisen vinkkelinsä keskustan suuntaan on hyödynnettävä alakulttuuria ja turisteja varten. Alue kun on jo valmiiksi muovautunut siihen suuntaan.  

Miltä tuntuvat konservatiivisen uskonnon temppeli ja massiiviset monitoimitilat sen palvojille muusta väestöstä eriytettyine harrastus- ja koulutustiloineen näin keskeisellä paikalla Helsinkiä? Kun vieläpä rauhanomaisen valtauskonnon edustajilla ei vastaavanlaista rakennelmaa ole?  

Hankkeella halutaan eriyttää muslimeja harrastus- ja koulutusmahdollisuuksineen kantaväestöstä. Ainakin erillinen uimahalli ja päiväkoti sisältyvät kompleksiin. Täytyisi ymmärtää, että tästä kärsivät ennen kaikkea muslimitytöt. Massiivisuudellaan vakuuttava islam-keskus edesauttaa muslimityttöjen sukupuolirooliinsa painostamista käyttäytymisen rajoitteineen. 

Hirmuhallitsijat ovat aina rakennuttaneet mahdollisimman massiivisia rakennelmia korostaakseen valtaansa. Miten paljon vakuuttavammalta Mohammedin säännöt kuulostavat massiivisesta, hienosta suurmoskeijasta saarnattuina, kuin pienimuotoisemmissa tiloissa? Ja vakuuttavuutta tukee se, että suomalaiset antavat hienon merenrantatontin keskeiseltä paikalta tämän sanoman julistamiselle käyttöön jonkinlaista korvausta vastaan. Edes suurkirkko ei paistattele niin lähellä merenrantaa.

Vedotkaa päättäjiin, että Helsinki käyttää Hanasaaren upean tontin yleishyödylliseen kulttuuri- ja turismikäyttöön! Pahinta, jos minareeteista aiotaan vielä jonakin päivänä sallia islamilaisen väestön määrän ja paineen kasvaessa uskontunnustusten huutaminen. Näinhän jo esimerkiksi Ruotsin Fittjassa.

]]>
50 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224244-suurmoskeija-hanasaaressa-kuolinisku-alueelle#comments Helsingin suurmoskeija Ihmisoikeudet Islam Radikalisoituminen Sisäinen turvallisuus Tue, 11 Oct 2016 13:09:56 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224244-suurmoskeija-hanasaaressa-kuolinisku-alueelle